And off she goes...

Anuliina kiittää kymmenestä yhteisestä vuodesta tätä kotia. <3

Ajattelin nyt kirjoittaa tännekin, että olen nyt viittä vaille myynyt asuntoni. Kaupat on sovittu ja asunto vaihtaa omistajaa aivan näinä päivinä. Myyntipuuhissa kesti kyllä hiukkasen kauemmin kuin oletin. 

Tein päätöksen lähtemisestä samoihin aikoihin blogin lopettamisen kanssa, vaikka kyllä minä sen olin tiennyt jo pitkään, etten tänne voi jäädä... Halusin kuitenkin katsoa tämän tunnelihässäkän loppuun asti, ettei sitten myöhemmin tarvisi katua ja/tai jossitella oliko lähteminen ja rakkaan kotini myyminen oikea ratkaisu. Jossain vaiheessa uskoin vielä, että voisinkin jäädä. Mutta kyllä se nyt on nähty ja selvä homma. Elämä on valintoja. Minä valitsin nyt näin. Ja se tuntuu oikealta. Minulla on myös tunnelma, että kotini ostaja kuuluukin tänne. Niin kuin minä kuuluin 10 vuotta.

Kiitos ihanalle kodilleni kymmenestä (ja Armonkalliolle kahdestakymmenestä) yhdessä vietetystä vuodesta. <3 

Pusuja,  kiitos myös teille "seuroistanne" ja kannustavista kommenteistanne.  
 Teitä on muuten suureksi yllätyksekseni käynyt täällä valtavat määrät. Blogia on blogitilastojen mukaan luettu nyt 101 373 kertaa ja kävijöitä on ollut 39 428. Vou!
Kommentteja on kirjoitettu 736. Kommenteissa on keskusteltu lähinnä asioista, tunneliasioista. Ja sitten on ollut valtavasti tsemppi- ja kannustusviestejä. Kiitos vielä teille jokaiselle niistä! <3
Minulle kirjoittaminen oli, paitsi tapahtumien tallentamista "kirjoihin ja kansiin", myös tai oikeastaan ennen kaikkea "terapiaa", asioiden läpikäymistä ja mielen myllerrysten purkamista. 
Negatiivispainotteisia (blogiin/kirjoittajaan kohdistuvia) kommentteja muistelisin olleen hyvin vähän, varmaan jotain alle kymmenen. Mikä on yllättävää, kun ottaa huomioon nykyään vallalla olevan somekäyttäytymisen. Toisaalta, tämän blogin "lukijakunta" ei taida olla kovin rehaavaa sorttia tai muutenkaan nähnyt valtavaa tarvetta käydä huutelemassa puskista ... Luulisin. Hihhi... Hyvä te!

Tunnelielämäni on nyt tullut kaikin tavoin päätökseen. Kenties käyn joskus täällä "entisillä kotikulmilla" napsimassa muutaman kuvan. Jos puutarhassa kuopsuttamiseltani ehdin. ;) Ei voi tietää. Heippa!

                                                      -Anuliina

"- On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi." 
                                                                                         -Tove Jansson

Sorry, we're closed

We're closed.

Näin se Anuliinan Tunnelinsuulla tuulee -blogi tuli tiensä päähän -vai  pitäskö sanoa, että tunnelin päähän... Päätös lopettaa kirjoittaminen on virinnyt jo pidemmän aikaa. Se on ollut varmasti havaittavissakin. Ehheheh....

Lopettamispäätös kuuluu osana luopumiseen tästä kaikesta, kodista ja kotiympäristöstä. Viimeisen viikon aikana olen saavuttanut sisäisen varmuuden siitä, ettei minun paikkani eikä kotini ole enää täällä. Se on jossain muualla. En vain vielä tiedä missä. Jossain vähän kauempana kuitenkin. Jossain missä minun on taas hyvä olla.

Pitää varmaan ensin varmistaa, että sinne johonkin vähän kauemmas ei ole jo päätetty rakentaa esim. suunnatonta lentokenttää, tai muuta valtavaa metelin ja saastan aiheuttajaa. Josta vain ei ole kerrottu kansalaisille, mutta jota sitten äänestetään vaikka hamaan tappiin... Joka tapauksessa niin kauan, että se menee läpi. Ja jota, sanotaanko nyt vaikka....öööh... vihreät voivat "pitkin hampain" äänestää toteutettavaksi. Heitetään siihen päälle vielä pari vaalilupauksensa rikkojaa jostain toisesta puljusta, että saadaan  kaikki esim. minulle tärkeät arvot poljettua ihan huolella.
Nyt taisin olla vähän ilkeä. En ole katkera mutta kuitenkin... Tikulla silmään ja mitä näitä nyt on...

No, sallittakoon pieni piikittely. Erinäiset asiat nyt kuitenkin johtivat tähän pisteeseen, missä nyt ollaan. Tai minä olen. Kodistani ja kotiympäristöstäni ovat nyt kadonneet lähes kaikki ne asiat, jotka olivat minulle tärkeitä. Ei ole hyvä enää tämän ihmisen olla täällä. Pihalla hermoa kiristää (edes kesäkukat ei auta) ja kaipaan jotain ihan muuta. Ei ole valoa minulle enää tämän tunnelin päässä. (Naapurit on kyllä ihan parhaita, se tässä päätöksessä on lähes ainoa huono asia. Täältä saa kyllä joku itselleen hyvän kodin, jossa sen jonkun muun on hyvä olla.)  
Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt lähteä jo vuonna 2013. Mutta minä uskoin asioiden lopulta järjestyvän, uskoin, että hyvä tästä vielä tulee, vaikka pelkäsinkin pahinta.
Enkä turhaan pelännytkään. Enää en jaksa yksikseni taistella tuulimyllyjä vastaan, kun mikään epäkohta ei kuulu kenenkään vastuulle eikä ketään oikeasti kiinnosta pätkääkään tunnelin jälkimainingit, kun se kerran on saatu rakennettua. Siihen olen hyvin pettynyt. Sekä kansalaisena että  tamperelaisena. Iso koneisto pyörii eikä siihen ole pienellä ihmisellä paljoakaan sanomista. Tai sanoa voi, mutta ei se mitään auta.  Isossa kuvassa. Vaikka tahtotila olisi mikä.
  
Haluaisin silti yhä uskoa, että asioilla on tapana järjestyä.

Joko tässä käy niin, että tuohon tunnelin suuaukolle rakennetaan vuoden sisällä viherkansi, joka hävittää tuon liikenteen metelin ja pihalle laskeutuu taas ihana rauha, ja päästöt mitataan ja päätetään puhdistaa koko tunnelin poistoilma, jotta ilma olisi taas raikkaampaa hengittää, kun lisäksi ne suuaukon liikenneväylätkin on kannen alla... Tai sitten löydän uuden kodin. Jostain. Kumpainenkin vaihtoehto ihan hyvä.

Jossain minä joka tapauksessa kasvattelen kesäkukkia, nautiskelen elämästä  ja ilkakoin jatkossakin. Moikko!




                                       Tunnelinsuu vaikenee, 
                                                                                -Anuliina


Ps.  Kiitos seuroistanne,  pus ja hei!

Houhouhou!

Morommoro. (Kun kerta Tampereella ollaan.) Ei olekaan nähty pitkään aikaan. Johtuu varmaan aika monesta asiasta. Paljon on ollu menoa ja tapahtumaa, hommia ja sattumuksia.  Ei ole ehtinyt. Jaksanut. Viitsinyt. Huvittanut. Halunnut.
Talvikin on kurmoittanut huikeilla pakkasillaan minut, kotini ja kaiken lähes jäätymispisteeseen. Eikä meinaa huvittaa enää yhtään asua täällä Tunnelinsuulla. En oikein tiedä voiko kesäkään tähän enää tuoda mitään muutosta. Ei vain ole mitään muutakaan paikkaa minne haluaisin. Täällä minä sitten vaan "kellun ja katselmoin". Jos vaikka jotain sopivaista ja oikeaa tulisi eteen. Sillä tavalla minulle on aina kaikki suuremman luokan muutokset tapahtuneet. Olen vain yhtäkkiä ajautunut jonnekin, johonkin uuteen. Kyllä sen sitten tietää. *Tiskuntaa.*:D

No joo. On pitänyt monesti käydä kuvailemassa erinäisiä kohteita ympäri Tamperetta, mutta se on aina jäänyt siihen, että "piti mennä" ja "piti käydä". Tai jos menin tai kävinkin, niin en sitten ottanutkaan kuvia. Selailin puhelinta ja löysin muutaman räpsäisyn, jotka voisin laittaa tänne, ettei  jää kokonaan laittamatta. On ne varmaan parempia kuin ei mitään.  Blogi ei ole ollut mielessä näitä ottaessani. En tiedä onko oikein mitään muutakaan. Siis ollut mielessä. Tyhjää taitaa kumista koko Anuliinan pääkoppa. Ahhahah! :D 


Käytiin hiihtolomalla Tornihotellin Moro-baarissa. Nappasin kuvan "kotiin päin". PMK:n talon "torni" näytti aivan hassulta tältä suunnalta. Edessä muutens näkyy varsin hyvin rakenteilla oleva Luminarykin.

Tamperetta Tornihotellin Moro-baarista käsin 27.2.2018

Vähän huonoja kuvia tuli ikkunaheijastuksineen, mutta tuolla siintää Ranta-Tampellan talot, jossain horisontissa.

Tamperetta Tornihotellin Moro-baarista käsin 27.3.2018

Soukkapuistosta näkymä Ranta-Tampellaan on tällainen...

Ranta-Tampella Soukkapuistosta 15.3.2018 aamusella.

 Ja PMK:n "tornitalo" sekä Luminary ja Torni-hotelli näyttää kutakuinkin tältä, Kastinsillalta katsottuna ainakin.

PMK:n tornitalo, Luminary ja Tornihotelli Kastinsillalta. (150318)

Tänään tuli mieleen bussissa istuessani, että koittaisin ottaa muutaman kuvan Hämeenkadulta. Melkoista töyssyttelyähän se matkanteko on, ei ole hyvä ihmisen yrittää vakaita kuvia napsia liikkuvasta bussista. Tässä muutama tärähtämätön otos kuitenkin.Hiukan toispuoleisia, kun on bussista otettu. Mutta Hämeenkadun nykytila tullee niistä ainakin osittain ilmi. Hässäkkää.

Kovin on autio ja paljas Hämeenkadun ilme. (270318)

Hämeenkatua 27.3.2018

 Yhtä isoa työmaata lähes koko Hämeenkatu. Kuinkas muuten siihen ratikka tällättäisi.

Hämeenkadun ja Kuninkaankadun risteys 27.3.2018 bussista.

 Tuosta ne bussit nykyään kulkee, Raatihuoneen edestä.

Bussit kulkee nykyään tuosta raatihuoneen edestä. (270318)

Minulla on kyllä ollut aikomuksena kävellä Hämeenkadulle ja/tai Keskustorille kuvailemaan ihan kunnolla menossa olevaa mylläkkää, mutta enhän minä ole ehtinyt. Kiva näitä aikoja olisi saada ikuistettua, muttamutta... Ratikkamerkin sain muuten bussista kuvaan kuitenkin.

Siinä se nyt on, ratikkamerkki. (270318)

 Luminary osui vielä kuvaan sammakkoperspektiivistä.

Luminary sammakkoperspektiivistä 27.3.2018

Kun nyt tulisi se kevät ja vähän lämpöisemmät ilmat. Voisi käydä kuvailemassa ilman, että sormet irtoaa ja puhelimen akku tyhjenee yhden kuvan jälkeen. Hurrrr... Oispa kesä.

Näihin kuviin ja tummelmiin,
                                           -Anuliina

Hyvää Joulua!

Hyvää Joulua kaikille! 

Pistäydyin täälläkin toivottelemassa. (Voivottelemisen sijaan..) Mulla on teille jouluruno. Kyllä sen saa liitettyä tunnelielämään. Hyvinkin. ;)

Ens vuonna laittanen (siinä alkumetreillä) jonkinlaisen tilannekatsauksen huudeilta.

                                                  -Anuliina


ps. Huomenna on taas aika lukaista "Tunnelievankeliumi".

Melusaastetta

Seisoskelin äsken tovin pihalla. (101117)

Seisoskelin tuossa meidän pihalla töistä kotiutuessani viitisen minuuttia ja tuota.... Mitäs ne taas mahtoivatkaan vakuutella asukasilloissa? "Ei sieltä mitään pihoille kantaudu, kun siihen tulee se Soukanlahdenkadun melueste ja liikennekin kulkee niin alhaalla.."
Eipä kantaudu, ei.  Seisoin pihalla sen 5 min, ja sinä aikana min arvo oli 65 dB ja max ihan tuommosen pikkuset 101dB. Kuvakaappaukseen tallentui tuo 86dB. 
Menee lausunto kyllä ihan samaan kategoriaan kuin se "puhdistaminen on tarpeetonta."

Joku mittausfirma (tms) kävi kesällä(köhän se oli?) mittailemassa tuossa "alakerran talon" pihalla noita desibelejä. Meidän talon pj. huuteli ne käymään meidänkin pihalla. Se oli joskus päivällä hiljaisen liikenteen aikaan, kun mittailivat. (Ullatuuus!) Kuulemma laskelmien mukaan voidaan sitten laskea mikä se dB määrä olisi, kun liikenne on vilkasta.
Täytyykin kysellä millaisia tuloksia mittaukset ja ne laskelmat tuottivat...

Ei mulla muuta. Kirjoihin ja kansiin muistiin tämäkin taas. Dislike.


                                                        -Anuliina-

Ranta-Tampellaa 16.10.2017

Polkasin tänään Rantatien kautta kotiin, koska ajattelin, että raksatyömaat ovat hitusen mukavampia katsella aurinkoisella säällä kuin harmaassa tihkusateessa. Tuuli oli kyllä järkyttävä, meinasi puhelin lähteä kädestä kuvatessa sillalla. 

Hämeenkadun kukkaruukkujen uusi sijoituspaikka. (161017)

Paitsi Hämeenkadun punaiset kukkaruukut, myös penkit on uudelleensijoitettu rantatielle.

Puu, penkki ja "puistotie". (161017)

Näsinsillalla. Edessä Ranta-Tampellaa. (161017)
Kypärä piti kutrit poissa kuvista. Tuuli oli hirrrvee. 

 Panoraamaa Ranta-Tampellasta.

Panoraamaa. Ranta-Tampella rakentuu. (161017)

Kevyen liikenteen väylä on siirtynyt "takaisin", välillä kierrettiin tuolla työmaalla ennen mäenlaskua kohti Keulakorttelia.

Ranta-Tampella rakentuu. (161017)

 Kuva Kanavakorttelin suuntaan. Tuo olis niinku Kanavanvahti.

Ranta-Tampella rakentuu. Kanavanvahti. (161017)

 Tai niin ainakin luulisin. Ainakin tämän "YIT:n asunto-osakeyhtiöt ja rakentamisjärjestys"-kuvan mukaan. (Löytyi googlaamalla netistä.)

Kuva täältä. Ja sieltä kuva johtaa tänne.

Taas panoraamaa.

Panoraama. Ranta-Tampella rakentuu. (161017)

Kanavanvahti toisesta suunnasta.

Ranta-Tampella rakentuu. Kanavakorttelia. (161017)

 Ja Näsinkeula...

Ranta-Tampella rakentuu. Keulakorttelia. Näsinkeula. (161017)

 Ykköspurje?

Ranta-Tampella rakentuu. Keulakorttelia. (161017)

 Aallonharjaa?

Ranta-Tampella rakentuu. Keulakorttelia. (161017)

Ranta-Tampella rakentuu. Keulakorttelia. (161017)

Semmosia kuvia.  Löysin tosiaan tuon rakentamisjärjestyskuvan vasta äsken googlailemalla. Pitänee ottaa "kartta" ens kuvauskerralla mukaan ja täsmäkuvata.

Olen katsellut vuokra-asuntoja. Mulla olisi myös potentiaalinen vuokralainen tähän kotiini. Ettei hetisuoraan tarvi myydä. Ennen kuin tietää varmaksi. Hmph. Vmp.


                                            -Anuliina

En ole katkera, mutta kuitenkin...

"Tässä näyttää siltä, miltä haisee."

Niin. Asuminen täällä käy minulle kokoa ajan hankalammaksi ja hankalammaksi. Olot ei helpota, ei laannu. Ei tähän totu. Minulla on seinällä peltikyltti: "Stay positive." Ei onnistu enää, mitä tulee tähän tunnelielämään. Muu elämä onneksi sentään sujuu hienosti. Vaikka on tuo asuminen melko suuri osa ihmisen elämää kuitenkin. Enää ei lohduta Ranta-Tampellaan suuniteltu virkistysaluekaan. Ja jos totta puhutaan, odotukset sen suhteen eivät ole kovin korkealla.

Tuossa yksi aamu odotellessani bussia Kastinsillan pysäkillä havaitsin, että ilmanlaatu oli yhtä raikas kuin Helsingin keskustassa tai Pirkankadulla pahimpaan ruuhka-aikaan. Täällä haisee kuolemalta.
En minä ole koskaan halunnut asua tällaisessa paikassa, paikassa, jossa ei voi aamulla kotoa lähtiessä kuunnella hiljaisuutta ja vetäistä raikasta ilmaa keuhkonsa täyteen. Ennen se oli mahdollista. Mularin "puhdistaminen on tarpeetonta" kaikuu korvissa. Tai muiden eri alan asiantuntijoiden lauseet: "Tulee siihen melueste."  "Liikenteen ääni tulee alhaalta, ei se kantaudu..." "Piipusta järjestetään taidekilpailu." "Jos asukkaat saisivat päättää kuvana olisi hirvi ja metsää." Olisi muuten ollut tuhannesti parempi kuin tuo nykyinen. Johon EI totu. Tiedoksi vaan T. Suomiselle, että se harmaa vaihtoehto OLISI ollut parempi. Eipä noita piippuja ole liiemmin ylistetty medioissa tai muuallakaan. Wonder why...

Minä rakastan kotiani ja lisäksi taloyhtiön kaikki ihmiset on ihan huippuja. En haluaisi lähteä. Ainoa hyvä puoli on, että ehdin ostaa asunnon, kun hinnat olivat vielä suht' alhaalla ja olen maksanut jonkin verran lainaa pois, joten jäänen siis asuntokaupoissa hyvinkin plussalle. En kuitenkaan ole vakuuttunut  haluanko enää edes omistaa asuntoa. Tekevät perkeleet tunnelin seuraavankin kotini alle, vaikka se olisi pystymetsässä. Ehkä pitäisi vuokrata tämä ja koittaa asua hetki muualla, kai sen sitten tietää pärjääkö täällä vai onko minun parempi muualla.

Tunnelmat on siis huonot. Kauniisti ilmaistuna. Linkistä suoraan tunnelmiin.
Tummelmien takia en myöskään ole halunnut tänne kirjoittaa. Käyrä lähtee heti nousuun.

No, mutta myymis- ja/tai muuttohommat on vielä ajatustasolla, ja ajatustaso on ihan sekaisin (ehheheh), joten enköhän minä täällä vielä pyöri. Ja kunhan kampean itseni ylös tästä murheen suosta (vaikka enemmän olen kyllä vihainen) ja ryhdistäydyn, niin voisin laittaa Ranta-Tampellasta muutamia kuvia taas tänne "talteen". Otin tuossa vähän aikaa sitten kuvia sieltä nimenomaan blogia ajatellen, mutta ne on ihan vanhoja jo, siellä kun rakentuu kaikki niin kovalla vauhdilla. Uudet on kai käytävä napsimassa. Voisin vaikka pyöräillä sitä kautta kotiin ensi viikolla.

Katsotaan miten tässä käy.

                                                            -Anuliina