lauantai 7. lokakuuta 2017

En ole katkera, mutta kuitenkin...

"Tässä näyttää siltä, miltä haisee."
Niin. Asuminen täällä käy minulle kokoa ajan hankalammaksi ja hankalammaksi. Olot ei helpota, ei laannu. Ei tähän totu. Minulla on seinällä peltikyltti: "Stay positive." Ei onnistu enää, mitä tulee tähän tunnelielämään. Muu elämä onneksi sentään sujuu hienosti. Vaikka on tuo asuminen melko suuri osa ihmisen elämää kuitenkin. Enää ei lohduta Ranta-Tampellaan suuniteltu virkistysaluekaan. Ja jos totta puhutaan, odotukset sen suhteen eivät ole kovin korkealla.

Tuossa yksi aamu odotellessani bussia Kastinsillan pysäkillä havaitsin, että ilmanlaatu oli yhtä raikas kuin Helsingin keskustassa tai Pirkankadulla pahimpaan ruuhka-aikaan. Täällä haisee kuolemalta.
En minä ole koskaan halunnut asua tällaisessa paikassa, paikassa, jossa ei voi aamulla kotoa lähtiessä kuunnella hiljaisuutta ja vetäistä raikasta ilmaa keuhkonsa täyteen. Ennen se oli mahdollista. Mularin "puhdistaminen on tarpeetonta" kaikuu korvissa. Tai muiden eri alan asiantuntijoiden lauseet: "Tulee siihen melueste."  "Liikenteen ääni tulee alhaalta, ei se kantaudu..." "Piipusta järjestetään taidekilpailu." "Jos asukkaat saisivat päättää kuvana olisi hirvi ja metsää." Olisi muuten ollut tuhannesti parempi kuin tuo nykyinen. Johon EI totu. Tiedoksi vaan T. Suomiselle, että se harmaa vaihtoehto OLISI ollut parempi. Eipä noita piippuja ole liiemmin ylistetty medioissa tai muuallakaan. Wonder why...

Minä rakastan kotiani ja lisäksi taloyhtiön kaikki ihmiset on ihan huippuja. En haluaisi lähteä. Ainoa hyvä puoli on, että ehdin ostaa asunnon, kun hinnat olivat vielä suht' alhaalla ja olen maksanut jonkin verran lainaa pois, joten jäänen siis asuntokaupoissa hyvinkin plussalle. En kuitenkaan ole vakuuttunut  haluanko enää edes omistaa asuntoa. Tekevät perkeleet tunnelin seuraavankin kotini alle, vaikka se olisi pystymetsässä. Ehkä pitäisi vuokrata tämä ja koittaa asua hetki muualla, kai sen sitten tietää pärjääkö täällä vai onko minun parempi muualla.

Tunnelmat on siis huonot. Kauniisti ilmaistuna. Linkistä suoraan tunnelmiin.
Tummelmien takia en myöskään ole halunnut tänne kirjoittaa. Käyrä lähtee heti nousuun.

No, mutta myymis- ja/tai muuttohommat on vielä ajatustasolla, ja ajatustaso on ihan sekaisin (ehheheh), joten enköhän minä täällä vielä pyöri. Ja kunhan kampean itseni ylös tästä murheen suosta (vaikka enemmän olen kyllä vihainen) ja ryhdistäydyn, niin voisin laittaa Ranta-Tampellasta muutamia kuvia taas tänne "talteen". Otin tuossa vähän aikaa sitten kuvia sieltä nimenomaan blogia ajatellen, mutta ne on ihan vanhoja jo, siellä kun rakentuu kaikki niin kovalla vauhdilla. Uudet on kai käytävä napsimassa. Voisin vaikka pyöräillä sitä kautta kotiin ensi viikolla.

Katsotaan miten tässä käy.

                                                            -Anuliina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti