Teitä, kaistoja ja kurkistus vuoden taakse

Näkymä Naistenlahden tunneli(e)n suuaukolta (131016).

Tänään kotimatkalla pysähdyin pitkästä aikaa tukimuurille. Neljä kaistaa valmiina odottelemassa tunnelin  liikenteelleottoa. Tiekaiteetkin asennettuna.
Sanovat ja kehuvat, että tuleepa siitä hieno! Joo, onhan tuo siistimpi kuin vaikka nyt sitten se työmaa. Mutta en minä tässä mitään kovin hienoa näe. Melko liikenneväyläpainotteiset on näkymät. Suunnitelmissahan oli runsain mitoin puita ja pensaita. En oikeastaan enää edes odota niitä tulevaksi. Toisaalta puretaanhan tuosta vielä tuo nykyinen Rantatie kuleksimasta. "Viherrakentaminen" jatkunee vielä tuonnempana.

Kurkkasin vuoden takaisia tunnelmia ja kuvia huudeilta.  Ihan mielenkiinnosta. Linkaan muutaman postin, jossa on kuvia vuoden takaa. Sattumalta postit ovat hyvin puupainotteisia.

• 13.10.2015 Lapintien silta oli ihan kesken ja puut Kastinsillan vierestä oli kaadettu.
• 14.10.2015 olen kuvannut työmaatakin päin; meluesteen perustusten valumuotit työn alla. 
• 15.10.2015 puut tuosta Välimaankadun viereisestä puistosta kaadettiin.

Paljon on tapahtunut. Piippua ei muuten oltu vielä vuosi sitten tuotu. Oikeastaan tämä alamäki alkoi siis suunnilleen vuosi sitten. Alkoi todellisuus valjeta. Se, mitä tänne jää, kun raksamiehet lähtevät täältä.... Piippu, saasteet eikä enää juuri lainkaan puita. (Ja sekin selkeni miten paljon asukkaita on tässä hankkeessa oikeasti ajateltu. [Eli ei ole.]) Siitä se sitten lähti. Olin minä hyvin valoisalla ja myönteisellä(kin) mielellä jossain välissä. Ihan tosissani. Voi mikä höpönassu olinkaan. No, mutta sellainen olen, tunteella käyvä. Kun on aihetta iloita, iloitsen.  Tässä on nyt vaan nuo ilon aiheet olleet vähän vähissä viime aikoina.

Josta tulikin mileleeni, että huomenna alkaa taas syysloma. JEI! (Se on hienoa!) Suottaapi olla, että teen lomalla päiväsaikaan jonkinlaisen (kuvaus)ekskursioretken huudeilla. Suottaapi myös olla, etten tee.  Olisi kyllä mielenkiintoista kuvata vuoden takaiset kuvat "uusintana". Siistimpää eittämättä. Mutta miten sen viihtyisyyden ja estetiikan laita?


Loppuun muutama Tove janssonin (Nuuskamuikkusen) sitaatti. Vaikka nyt muistutukseksi siitä, mikä ON kaunista ja hienoa.

• "Täällä on kaunista. Katsokaa tuota mustaa samettipuuta, jonka takana on joukoittain hopeisia värejä! Ja katsokaa kaukaisia vuoria, jotka muuttuvat purppuranpunaisiksi!" (Muumipeikko ja pyrstötähti)

• "Vihreää metsää! Kyllä minä jo kaipaankin pois tästä kivisestä maisemasta." (Nuuskamuikkunen, Muumipeikko ja pyrstötähti)

• "Olisi kauheata jos maapallo särkyisi. Se on niin kaunis." (Muumipeikko ja pyrstötähti)

Näihin kuviin ja tunnelmiin.                            
                                         -Anuliina