It's a sign? - I have a plan

 

kuva:  Etsy/sharonismsbhaven

 

Olen viettänyt eilisen illan asuntoja netistä katsellen. On monia ihastuttavia asuntoja, minulle tavallaan sopivampia kuin tämä oma kotini on. Eikä hintaakaan (katsomillani asunnoilla) ole ihan hirveän paljon liikaa. Mutta vähän liikaa kuitenkin. Olen tullut siihen tulokseen, etten jää tähän kotiini asumaan. Miljöö muuttuu liikaa suuntaan, johon en sen tohtisi muuttuvan.  

"Tamperelaiset on sitten tyhmää sakkia, vastustavat ehdoin tahdoin uudistusta ja jarruttavat kehitystä," huudellaan nimettöminä lehtijuttujen kommenttilaatikossa.  Sanokoot mitä vaan, mutta luulenpa, ettei kukaan huutelijoistakaan vapaaehtoisesti haluaisi oman pihansa viereen  nelikaistaisen vilkasliikenteisen tien suuaukkoa ja tunnelin poistoilmapiippua.

Ranta-Tampellan alue nousee tuohon viereen, mahdollisesti virkistysalueitakin (yeah right). Alueen arvo ei ainakaan laske, ei liioin asuntojenkaan. Mutta se ei riitä minulle.

Olenkin ajatellut tämän jutun nyt niin, että tunneli on minulle merkki siitä, että minun on aika valmistautua lähtemään täältä. Koska sopivan hintaista uutta kotia ei vielä ole tyrkyllä, saan lisäaikaa maksaa lainaani enemmän tästä asunnosta pois ja samalla tehdä pienimuotoista remonttia (lattiat, keittiö) ja stailausta asunnossa, jotta saan (lue: tohdin pyytää) siitä ajallaan paremman hinnan.

Samalla ehdin valmistautua henkisesti tästä kodistani luopumiseen. Ja kas, kun on aika muuttaa, saan myyntivoittoa asunnostani enemmän ja minulla on varaa haluamaani uuteen kotiin. Se, missä uusi koti sitten sijaitsee, onkin kokonaan uusi miettimisen aihe. Miten helppoa! (Oikeesti ihan vaikeeta ja surullista.)

Tässä vaiheessa tunneliakin on jo rakennettu useamman vuotta, ellei se ole jopa jo kokonaan valmis. No, toivoisin kuitenkin, ettei tähän prosessiin menisi ihan tuota neljää vuotta kuitenkaan. Mutta ainakin tämän pahimman alkuvaiheen yli ollaan reippaasti menty. Kunpa pääni vain kestäisi menossa mukana sen ajan.

Tänään on kyllä ollut rauhallinen päivä, odotuksistani huolimatta. Ehkä näitten tällaisten päivien avulla selviää niistä horroreistakin.



Facebook päivitykseni tänään klo 12.03: 
 "Tunnelielämän väliaikatiedote: Vasten odotuksiani ulkoa kantautuu vain "normaaleja työmaaääniä". Ainakin tähän mennessä. Mikään ei kumise tai kirsku kallion ja/tai perustusten kautta. :) Laavli."    feeling I can deal with this."