tiistai 11. maaliskuuta 2014

Työtunneli suoraan talon alla -än,tyy,nee, NYT!!

Tilanne 11.3.2014. ÄÄK!   






ÄÄK! Ja juuri NYT (17.38) räjähti, todella paljon lujempaa kuin eilen. Musiikki soi keittiössä täysillä, niin en kuullut merkkiääntä. Voi miten sydän hakkaa. Ääh.

Työmaata ympäröivässä työmaa-aidassa on muovitaskut jokaviikkoisia tiedotteita varten. Nyt meidän piha-aidassammekin on sellainen samanlainen tasku. Se on tullut siihen tänään. Seuraavassa taskun tämänhetkinen sisältö:

Meillä on nyt ihan oma tiedotetasku
Tiedossa siis "jonkin verran enemmän ääntä". Aijjaa... Tell me about it. Tiedän missä olen huomenna klo 17. Tsekkaan tunnelimiehet lähietäisyydeltä. Kihikihi. ;) No ei, pois se minusta, ihan asiaa menen sinne kuuntelemaan.

6 kommenttia:

  1. Ai, ai! Että ne jaksavat.

    Työmailla huomataan usein, että ollaan myöhässä AIKATAULUSTA. Tuiki tavallista. Projektipäällikkö yleensä on vastuussa siitä, että aikataulu pitää = kustannukset pysyvät kuosissa. Mitä tämä tarkoittaa LOUHINTATYÖMAALLA?

    Vaikkapa sitä, että räjäytysten kenttäkokoja sopivasti suurentamalla tai nallien hidasteaikoja uudelleen ohjelmoimalla saadaan menetettyä aikaa kirittyä kiinni. Mitäpä siitä, jos katselmoinnissa enemmän tai vähemmän huolimattomasti (lue: pintapuolisesti) määritellyt raja-arvot jossain kohtaa hieman ylittyvät... "Ei ne sitä kumminkaan huomaa", insinöörit palaverissaan toteavat. Ja höröttävät päälle. "Päästetään pojat kerrankin PAUKUTTELEMAAN. Jos vahinkoa syntyy, niin sitten MAKSETAAN!" (Hörönaurua)

    Niin, ilmassa on suuren rakennusjuhlan tuntua, kuten avajaisissa kaupungin konsernijohtaja totesi. Ja kyllähän rakennuksilla aina roiskuu kun rapataan. Kun tiedetään, että maksettavat VAHINGONKORVAUKSET säännönmukaisesti ovat pienemmät kuin urakoitsijalle projektin myöhästymisestä koituva SAKKO. Näitä pikku vahinkojahan varten urakoitsijalla on se pakollinen vastuuvakuutus...

    Tämä kaikki on osa rakentajalle kuuluvaa normaalia RISKINHALLINTAA. Sama juttu kuin jääkiekossa: Pelaajan kannattaa koukata ja vastaanottaa 2 minuutin rangaistus, jos vastustaja on juuri tekemässä maalin. Vastustaja tässä tapauksessa on AIKA. Se on yhtä kuin rahamassissa oleva reikä...

    Olenkohan liian epäluuloinen? Eihän rakentajan mielessä voi olla mitään muuta kuin projektin etu. Eli maalin tekeminen, maksoi mitä maksoi! Kylläpä se näyttääkin olevan salaperäistä puuhaa. Iso aita, pienet kurkistusreiät, mystisiä tiedotuslappusia taskuun... (Ovatko ne etu- vai takataskuja, kiinni talossa vai miten? LOL)

    Se AITA sitten meni ryminällä nurin, kun myrskytuuli puhalsi viikonloppuna. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun Aamulehden lukijakuvaa katselin. Siinä oli maisemaan syntynyt uutta avaruutta - vain yksinäinen tunnelimies pällisteli Luontoäidin järjestämää tuhoa...

    Se RULO-OVIKIN oli louhinnan alkuvaiheessa kuulemma rymistellyt alas. Onneksi kukaan ei kuollut. AUTS kuitenkin... :-o

    Mutta asiaan! KODEISSA on nykyään paljon HERKKIÄ LAITTEITA, jotka eivät siedä minkäänlaisia tärinöitä. On elektroniikkaa - on pakastinta, pöytätietokonetta, pesukonetta, kotiteatteria, musiikki- ja äänitysstudiota, erilaisia hälytys- ja turvajärjestelmiä - sanalla sanoen: kotiin ostettua ÄLYÄ. Siitä seuraa, että monelle koti on myös työpaikka. Eläkeläiselle se viimeinen kotipesä ja turvapaikka. Elä siinä melussa ja vapise tunnelitärinöissä 24/7 - eikö se ole talojen ja ihmisten tappamista, vastaavaa kuin kiinalainen tuhannen palan kidutus tai keskiaikainen rikollisten suolistus ennen hirttämistä ja polttamista? Olen aivan tuohtunut.

    Etätyöläiset ja eläkeläiset eivät varmaankaan ole olleet propellipäiden päällimmäinen huoli näissä talokatselmuksissaan. VAROVAISUUS astuu kuvaan vasta kun nähdään, että räjäytyskohteen yllä sijaitsee liiketalo, museo, kirkko, merkkifirma tai konsernin Suomen-filiaali - siis jotain ARVOKASTA maineen tai suojelun tai imagon kannalta. Jaa, onhan siinä Naistenlahden voimalaitos sentään aika lähellä: miten sen kanssa? Ja Amurissa Särkänniemen delfiinit. Nostetaanko pois vedestä altaan reunalle, kuten propellipäät ehdottavat?! Entä mitä tehdään Armonkallion musteille ja mirreille? Tässä kohtaa vaikenen.

    Toki Armonkallion asukkaat ja taloyhtiöt voivat vaatia uusintakatselmuksia, välikatselmuksia, suurempaa läpinäkyvyyttä hankkeen tiedotukseen yms. olotilaa helpottavaa.

    Niitä odotellessa kannattaa ostaa iso KUMIMATTO ja leikellä siitä sopivia paloja kaikkien HERKKIEN LAITTEITTESI alle. Kun komponentti tärähtää irti, laitteesi on mennyttä. Suojaa sijoituksesi!



    VastaaPoista
  2. Jep, noista vahingonkorvaussummista vs. sakkomaksuista on puhuttu talolaistenkin kanssa.

    Tästä taloyhtiöstä muuten myi "sattumoisin" asuntonsakin pois kolme (vai kaksi) asukasta, joilla on tietoa näistä (räjäyttely yms.) hommista työnsä puolesta.

    Olen kyllä huolissani, mutta ei se mitään auta, että lietsoisin itseni paniikkiin.
    Varautua täytyy ja ennaltaehkäistä minkä voi. Raportoida epäkohdista. Ja olla mölliä päivä kerrallaan. Ja jos alkaa mennä suksi ristiin ison A:n kanssa, niin sitten noustaan barrikadeille. ;)

    VastaaPoista
  3. JES! Vastarinta kannattaa aina, kuuntelepa:

    YLEn nettisivuille on tänä aamuna ilmaantunut mielenkiintoinen uutinen tunnelityömaata koskevista valituksista ja yhteydenotoista. On vaadittu jopa töiden keskeyttämistä, mutta se nyt sentään ei mennyt läpi. Eihän ole olemassa sellaista tekniikkaa, jolla runkomelun voisi estää. Varsinkin jos talo sijaitsee kallion päällä, kuten tämä Soukanlahdenkatu 9.

    Sieltä oli lähtenyt Ismo Koivulan virallinen valitus kaupungin Ympäristö- ja rakennusjaostoon. Ja se totta tosiaan olikin tuottanut tulosta:

    Kun Allianssi väitti, että heillä on oikeus porata klo 7-21, niin kaupunki päätti, että poraaminen on lopetettava jo klo 18. Tämän medialle uutisoi ympäristösuojelupäällikkö Harri Willberg. Siinäpä reipas virkamies!

    "Heti kun valituksesta tuli virallinen, poraaminen todella loppui klo 18", kertoo Ismo Koivula. Voitto kotiin!

    "Sama työmäärä meidän on tehtävä kuitenkin. Jos viranomaiset näin päättävät, me kuuntelemme heidän ohjeistuksiaan ja päätöksiään", puhelee pettynyt projektipäällikkö Jarkko Meriläinen.

    Hänelle tulikin nyt ISO ongelma ratkaistavaksi: miten pysyä AIKATAULUSSA? Siinä voi olla työpaikkakin vaarassa, jos Allianssin isokenkäisten yhtynyt saapasrintama heilahtaa...

    Jarkko joutui nyt sitten puun ja kuoren väliin, ei mikään kiva paikka. Voin kuvitella myös hänen asemansa tässä tukalassa tilanteessa. Myötätuntoa sinnekin!

    Eihän työmaa siitä selviä käytännössä muuten kuin PAUKKUJA LISÄÄMÄLLÄ, siis kenttäkokoja kasvattamalla! Varmaan sellaista tulet kuulemaan siellä tiedotustilaisuudessa tänään. :-)

    Tässä vielä uutisen osoite:

    www.yle.fi/uutiset/tampereen_rantatunnelin_meluvalitus_ihan_kuin_iskuporavasara_olisi_naapurin_kiviseinassa_kello_7-21/7131414

    Voimia!

    VastaaPoista
  4. Joo, työkaverit kertoi heti aamulla, että eilen oli asiasta ylen radiokanavalla kerrottu ja tsekkasin heti netinkin. Juuri tuon saman linkin luin.

    Siksi kai tämä kohta alkava tiedotustilaisuuskin on järjestetty. "Ollaan avoimia."

    Nyt vetäsen sumpit naamariin ja menen työmaalle.

    VastaaPoista
  5. Meikäläinen on kuulemma Meriläiselle kuin punainen vaate täällä Onkiniemessä - kertaalleen olen jo lähettänyt sille kiukkuisen sähköpostin räjäytyksistä (jotka on siis olleet ihan jumalattoman kovia) ja huonosta tiedottamisesta. Minä olen myöskin se, joka älähti Morossa Tyynismaan "tiedottamiseen". No, tuolta montulta kuulemma aina räjähdyksen jälkeen katsellaan tännepäin, eli minusta ei oikein pidetä. Sehän taas ei ole minun ongelmani, tässä on KOTI kyseessä ihmisillä. Meriläistä ei kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyynismaasta olen kuullut kaikenlaisia juttuja, lähinnä tiedottamiseen liittyviä siis. Itse olen nähnyt hänet vain kerran asukastilaisuudessa. Silloin hän vastasi jo melko napakan kärkkäästi tunnelin poistoilmapiippua koskeviin kysymyksiin.. (Tunnelihankkeen alkuaikoina oli ollut kuulemma ymmärtäväisempi ja pehmeämpi linja.)

      Jotenkin sitä toivoisi, että nämä meriläiset ja tyynismaat osaisivat ajatella asiaa siten, että kyse on ihnmisten kodeista ja arkipäivästä -ja että valitukset ja huolet kohdistuvat niihin. Kyse ei ole "taas yhdestä työpäivästä"... niinkuin se heille on, vaan kodeista ja arjesta.. Jota me EMME valinneet, niin kuin he tekivät. Elämä on valintoja.

      Poista