Aamulehti kertoo miten Rantatunneli-työ on edennyt Tampereella; Näsikalliolla työtunneli saavuttaa liikennetunnelilinjan ja liikennetunnelia aletaan louhia. Täällä Naistenlahdessa louhintoja jatketaan, Parantolankadulla ja Soukanlahdenkadun pohjoispäässä avolouhitaan ja liikennettä pysäytellään max. 5 minuutiksi räjäytysten ajaksi. Räjäytykset ajoitetaan liikenteen ruuhkahuippujen ulkopuolelle.
Täällä Aamulehti tarjoileekin jopa videon "historiallisesta" pamauksesta. Historiallinen se on siksi, että se on ensimmäinen ajotunnelin räjäytys Näsikalliolla ja tässä koko tunnelihankkeessa. (Tämä viimeinen linkki on lisätty tekstiin 9.3.14.)
Anuliina kertoo, että on kurkkuaan myöten täynnä tätä tunnelia.
 |
| Tilanne 8.3.2014 Seurantapalvelun mukaan; Ollaan taitekohdassa |
Loman jälkeen en ole ollut räjäytysten aikaan kotona, mutta niiden on täytynyt olla voimallista tärinää aiheuttavaa, koska keittiöni ikkunalaudalla olevat tavarat ovat päivittäin hilautuneet aivan reunalle. Ikkunalauta on hieman kalteva, syvyydeltään 32 cm, joten matkaa esim. kukkaruukulla ON kulkeutua. Ikkunalaudan pinta on rosoinen, joten esineet eivät siinä ihan kevyestä tärinästä kulkeudu mihinkään. Tämä esineiden liikehdintä kyseisellä ikkunalla onkin uutuus, kuluneen viikon juttuja - ja samalla ihan oma tärinämittarini.
Tunneli tuli nyt myös ensimmäistä kertaa uniini;
Hengailin kotona muutaman muun ihmisen kanssa ja istuskelimme siinä kaikessa rauhassa, kun yhtäkkiä talo tuntui keinuvan kuin aallokossa. Samassa näin ikkunasta kaivurin kauhan pistävän esiin keittiön ikkunan alta, kuului humahdus ja talo alkoi laota kuin korttitalo tunnelinsuun päästä. Oma asuntoni ei luhistunut, mutta meidän piti hivuttautua ovesta ulos aiheuttamatta suurta liikehdintää, sillä talo keinui aivan reunalla, ei suinkaan tunnelin suun reunalla, vaan valtavan kanjonin reunalla, alla myrskysi vain meri.
Ulos päästyäni yritin juosta Naistenlahden risteyssillalle nähdäkseni talomme hirveän kohtalon kokonaisuudessaan, mutta matka sinne kulki Soppeenmäen kautta. (Toim. huom. Soppeenmäki sijaitsee oikeasti Ylöjärvellä.) Olisi pitänyt ottaa bussi, Länsilinjat. En ottanut. Tietenkään! Mieluummin juoksin matkan kumisaappaissa. Siinä tapahtui sitten kaikenlaista, ja näin myös puoliksi luhistuneen talomme keikkumassa jyrkänteen reunalla, "on the edge". Kyllä kylmäsi. Kuvaa en saanut otettua, yritin kyllä. Pahoittelen.
Heräsin ahdistuneena.
Töissä (ja muualla poissaollessani kotoa) ärsyyntymiseni tunnelitöitä kohtaan laantuu.. Se melkein unohtuu. Mutta kun saavun kotiini ja käännyn Yrjönkadun kulmasta viimeiselle kotitien suoralle, alkaa tunnelipärinä kuulua ja samalla tapahtuu paluu tunneliarkeen. Mitä kovempi meteli, sitä enemmän ärsyttää. Ärsyttää, koska tiedän, että sama meteli kuuluu kotonani.
Huomaan myös ärsyyntyväni valtavasti kaikenlaisista porausäänistä muuallakin. Tässä eräänä aamuna kävelin töihin, ja matkalla aloiteltiin, yllätys-yllätys, jotain tietyöhommia (mitähän täällä Tampereella keskustassa ei revittäisi auki näinä päivinä.) Kun asfalttipora pärähti siinä liikennevaloissa seisoessani käyntiin, sain henkisesti pienen hermoromahduksen, mieleni teki huutaa täyttä kurkkua:"Antakaa minun nyt, helvetti soikoon, olla rauhassa edes työmatkalla!!!" Säpsähdin itsekin hiukan moista reaktiota, mutta tällaista tämä nyt kai sitten on.
Eipä tässä taas muuta kuin Mielenrauhaa kaikille!!
toivoopi, Anuliina
Olipa hyvä, että löysin tämän blogin! Olen entinen armonkalliolainen itsekin.
VastaaPoistaAsuin lapsuudessani 1950-luvulla Laivatalossa, siinä Ihana-lehmän kotipolun ja rautatien rataleikkauksen välissä, B-rapussa... Joo, muistan ne ikkunalaudat, tosi leveät! Minusta oli hauska vetäytyä sinne istumaan verhojen taakse, soittelemaan huuliharppua ja katselemaan Lapintien liikennettä. Mikä siihen aikaan olikin sangen rauhaisaa. Ei tarvinnut kauan odotella hevosen pudotettua höyryävät jätoksensä siihen katukuiluun, kun Armonkalliolta laskeutui alas joku mummo korjaamaan "aarteen" talteen, heh-heh! Voi, voi - kyllä kukkivat komeasti silloin amaryllis, verenpisara ja ahkeraliisa Armonkallion akkunoilla! Ja lapsilla oli kunnon leikkipaikat. Kelkalla laskettiin Massunmäkeä huimaa kyytiä, Naistenlahden uimarannalla vietettiin kesäisiä hetkiä uiden ja ajopuista lauttaa rakentaen. Käytiin Kyttälän lastentarhaa (oltiin Voikukkia ja Sinivuokkoja, laulettiin Prinsessa Ruususta, kadehdittiin talkkarin poikaa joka kävi pioneereissa...) ja siitä sitten siirryttiin Jussinkouluun, jossa oli tyttöjen puoli ja poikien puoli. Käytiin Vuorikadun saunassa, juotiin Pyynikin Helmeä tai vissyä. Maito haettiin omaan kannuun viereisestä Valiosta pitkävartisella koukkimella, Kastinkallion kivijalkakaupoista saatiin kaikki tarpeellinen, ja oli ystävälliset kauppiaat ja huomaavainen palvelu. Pula-aika, saksilla vielä leikeltiin ostokorteista palasia, niitä oli moneen lähtöön. Sinivalkoiset paperinarut paketin ympärillä ja rusetissa vielä puinen pakettinappula! Kauppias antoi ilmaiseksi käärepaperia piirustuspaperiksi. Se oli armonkalliolaista meininkiä silloin...
Ei silloin räjäytelty ja paukuteltu muuta kuin jouluna paukkukaramelleja ja poltettiin sädetikkuja. Kuusi oli haettu Tammelantorilta. Oli elävät tulet, Suomen liput ja kaikki. Viimeisenä Armonkallion jouluna se sitten kaatui ja syttyi tuleen...
Järisyttävin ja kauhua aiheuttavin tapahtuma Armonkallion ajoiltani oli tämä: Kävelen Lapintietä, siinä Pellavatehtaan juhlahuoneuston kohdalla, kun kuulen ylhäältä kovaa jyrinää. Sitten näen ilmestyskirjamaisen näyn: Pillastunut hevonen laukkaa sieraimet levällään alas Lapintietä holtittomasti sinne tänne heittelehtien, p****rattaat perässä keikkuen - ruskea aines lillui kärryissä ja heitteli lautojen välistä suihkuja kadulle ja ryöpsähdyksiä paikalleen pysähtyneiden ohikulkijoiden päälle. Ankaralla jyrinällä ja paukkeella kärryt hävisivät Satakunnankadun suuntaan, vain haju jäi, mutta sekin hävisi...
Anuliina, mitähän jos kokeilisit laittaa niitten ruukkujen tai lautasten alle lujan möykyn SINITARRAA? Saat kyllä ostaa monta pakettia, jotta saat kaiken irtaimen pysymään paikallaan. Onhan sinulla kotivakuutus? Vain se korvaa särkyneen irtaimiston.
Talon rakenteisiin tulleet vauriot puolestaan korvaa rakentaja (se räjäyttelijäfirma!) taloyhtiölle tekemäsi reklamaation perusteella. Kannattaa kuvata kaikki vahingot ja pitää niistä lokikirjaa. Naapurit voivat toimia toistensa todistajina allekirjoituksillaan.
May the force be with you!
Tervetuloa tunneliblogiini Viipperä!
PoistaOi, mikä (lähi)historiankuvaus! Nämä on ihan parhaita, nämä muistot "entisajoista" entisiltä armonkalliolaisilta. (Ehkä olet käynyt täällä asunnossani toimineessa leipäkaupassakin. Jos se tuolloin vielä oli toiminnassa, en oikein tiedä milloin leipäkauppatoiminta loppui.) Näin ihan sieluni silmin kertomasi tapahtumat, tuttuja huudeja, tuttuja huudeja. Kiitos sinulle Viipperä. :)
Ostin asunnon tästä puutalosta osaksi juuri tuon "entisajan" tunnelman takia. Sisäpiha saunarakennuksineen, ikkunalaudat ja pihaportaat kukkaistutuksineen luovat tänne ihan oman pienen maailmansa, varsinkin kesäisin.
Tai loivat. Nyt paukkuu ja pärisee. Katsotaan neljän vuoden päästä kantautuuko liikenteen melu tänne kovinkin kuuluvasti. Toivottavasti ei.
Tuo sinitarra onkin hyvä idea hyllyillä oleviin tavaroihin, miten se ei tullut mieleeni.. Olen kyllä eliminoinut lasitavarat korkeilta hyllyiltä. Ja kotivakuutustakin on pitänyt tarkistaa, että millä tolalla se onkaan. Ikkunalaudalla oleva irtaimisto toimii tärinämittarinani, pudotus ei ole suurensuuri eikä rikkoutumisvaaraa niille tavaroilla ole, jos sattuvatkin alas asti tulemaan. ;)
Ollaan talon väen kanssa puhuttu juuri tästä dokumentoinnista ja muista korvausjutuista.. Just mietittiin, että pitäiskö hormit kuvata. (Oikein nuohoojan kanssa sumplittua.)
No, mutta kattellaan mitä tuleman pitää. Päivä kerrallaan.
Ja kiitos vielä kommentistasi, oikein hymyilyttää kun sitä lukee.
Piti vielä sanoa, että meillä on päikyssä tänä vuonna muuten tuo Prinsessa Ruusunen ihan kevätjuhlaohjelmistossa. Perinneleikkejä nääs. ;)
Kiitos, Anuliisa!
VastaaPoistaJa täältähän pesee - ihan ekaks näitä käytännön juttuja sinne teidän huudeille! Lähinnä naapurustoon syntyville "kodinturvajoukoille" (joihin mielelläni liityn ETÄJÄSENENÄ täältä Helsingin Aurinkolahdesta, hei vain kaikille!).
Taloyhtiöiden kannattaisi nyt heti tarkistuttaa isännöitsijöiltään, että talolla on täysarvovakuutus ja kertoa asukkaille talon VAKUUTUSYHTIÖN nimi esim. ilmoitustaululla muun turvatiedottamisen yhteydessä. Näin varmistetaan se, että isomman vahingon (tuli, vesi) sattuessa apu saadaan heti, vahingon suuruus kartoitetaan ja korvaussumma tiedetään. Ei olla sitten allianssin hyväntahtoisuuden varassa eikä sen vetkuttelun, johon keskinäisten vastuukysymysten selvittely ja maksusuoritusten viivyttely väistämättä johtaa - kuukausiin, kenties vuosiin(!). Kyllä talon vakuutusyhtiö omansa perii, kun onnettomuuksien aiheuttaja on todistettavasti selvitetty. Ja asukkaatkin sitten säästyvät turhilta kitinöiltä ja mieliharmeilta. Isoilla rakennusliikkeillä kun on loppupeleissä aina takanaan arsenaali lakimiehiä ja metodina uhkailu ja pelästyttely. Sen vuoksi viisas varautuu jo ajoissa.
Talvisota tuhosi Armonkallioltakin muutaman rakennuksen ja vahingoitti useita, kun venäläiset pudottivat "limppuja" nälkäänäkevälle kansalle. Nyt sama tapahtuu toisin päin. Armonkalliota pommitetaan alhaalta päin, ja pommittajina ovat nyt "omat". Siinäpä se!
Katselin kuvista, että tunnelin suulle oli hissattu valtava rulo-ovi painavine kumimattoineen. Ilmeisesti estämään räjähdyskaasujen leviämistä ympäristöön sekä ilmanpaineaaltoja särkemästä lähiseudun ikkunoita.
Mutta entä Armonkallion TALOT, suojaako tämä rulo-ovi ja kumimatto niitä? Voi hyvät hyttyrät, ei sitten niin mitenkään! Pikemminkin se sulkee paineaallot sisäänsä ja tehostaa kallion kautta maata pitkin kauas etenevää matalataajuista tärinää ja jyrinää, jossa on mukana ihmiskorvalle kuulumatonta INFRAÄÄNTÄ (pitkäaaltoista huojuntaa, jonka taajuus on alle 20 Hz). Eläimet sen kuulevat ja tajuavat. Ja ovat pitkän aikaa poissa tolaltaan.
Kai muistat tsunamin? Elefantit kuulevat infraäänen jo satojen kilometrien päästä, ja koska ne kuulevat sen, ne pystyvät töräyksillään varoittamaan satojen kilometrien päässä olevia lajitovereitten laumoja hakeutumaan turvaan. Kommunikaatio pelaa!
Infraääni on varsinainen sotakone! Juuri se tuhoaa taloja. Ja sen kulkua ei mikään rulo-ovi estä. Voin kuvitella, että Armonkallion asukkaalle se on kuin ukkosen ovet avautuisivat syvällä hänen kotinsa lattian alla... Tällä tärinällä on terveydellisiä haittavaikutuksia sekä ihmisiin että eläimiin: altistumisaika voi olla lyhytkin, mutta toipuminen siitä voi viedä tunteja, jopa päiviäkin.
Tästä kaikesta kyllä kiistellään ja yritetään väittää muuta (mm. tuulivoimayrittäjät). Mutta tässä tulee "Zorron kosto", mahtava dokumentti, olepa hyvä! Kaikkien aikojen tyrmäys sille PMK:n talosta valuvalle pajunköydelle. Vasta-argumentti allianssin hymistelylle - kaikkien armonkalliolaisten mummojen, pappojen ja kissojen puolesta, nääs!
Kokomossa, indianalaisessa pikkukaupungissa rupesi tapahtumaan samanlaisia asioita kuin tässä blogissa. Asukkaat kääntyivät senaattorinsa puoleen. Jopa alkoi tapahtua. Faktaa kerättiin, asialle lähti The National Institute of Environmental Health Sciences (NIEHS). Seuraavassa 50 sivua TIUKKAA ASIAA sille, joka haluaa aukaista sanaisen arkkunsa näissä tulevissa yleisötilaisuuksissa. Kannattaa järjestää Jarkolle JYTKY! (LOL)
www.nvda.net/files/Infrasound_508.pdf
Joo, ne suurimmat vaarat ovat VESI (putkiliitokset, vesikalusteet: jos tihkuu, niin ilmoitus isännöitsijälle, joka tilaa PUTKIMIEHEN; jos suihkuaa, niin soitto PALOKUNTAAN nroon 112. Kattopartio myös hyvä. TULI (irronneet kaapelit, pudonneet sähkörasiat, talon oma partio näkee oikosulkuvaarat ja kaupungin NUOHOOJA kaikki tärähtäneet hormit ja savupiiput ja pudonneet tiilet.
Oi, kiitän tästä tietopaketista itseni ja muiden armonkalliolaisten puolesta!
PoistaOtanpa puheeksi talon miesten ja naisten kanssa ensitilassa. :) Taloyhtiömme vakuutusasioiden pitäisi olla ihan kunnossa. Kun on kyse näin vanhasta talosta ja näin mittavasta ja pitkäkestoisesta "räjäyttelyoperaatiosta" ei hirveästi kannata luottaa pelkkään tuuriin. Varsinaista vakuutusyhtiötä en kyllä ainakaan itse henkilökohtaisesti tiedä.
Asukasilloissa on oltu huolissaan juuri näitten taloihin kohdistruvien pitkäasikaisten tärinöitten puolesta. Allianssin miehet ovat vastasivat, että tärinämittareita tarkkaillaan ja talot kestävät kyllä. Täytyy siis paneutua tuohon tiukan asian pakettiin. :)
-Anuliina
ps. Se on muuten just eikä melkein niinku "ukkosen ovet avautuisivat asunnon alla".