Kuva Daily Mobilen sivulta
Kello on 7.03. Tyynyssäni on vikaa. Tu-tu-tu-tu-tu-tu-tu. Tu-tu-tu-tu-tu-tu-tu. Kriiip. Tu-tu-tu-tu-tu-tu-tu. Tu-tu-tu-tu-tu-tu-tu. Kriiip. Ja niin eespäin. Mitä ihmettä? Itse huoneessa ei pauku tai rytise, mutta tyyny välittää kaikki louhinnan äänet, ei se sentään tärise kuitenkaan.
Tiedättekö, kun joku yrittää tehdä jotain oikein hiljaa ja huomaamattomasti aamutuimaan, niin varmasti siihen herää? Sitä nekin nyt kai tekee, louhii ihan hissukseen.
No, minä juon kahvia ja sitten menen takaisin pötkölleen. Jos en laita päätä tyynyyn, niin mulla on hyvä tsäänssi nukahtaa uudestaan. ;)
Nyt kuuluu kyllä jo vähän huoneessakin. Mutta en lannistu. Yhä naurattaa. Lomaa on jäljellä vielä kuus päivää!
Ei muuta, Armonkallio vaikenee. Ahahah! Niivvarmaa.. Tu-tu-tu-tu-tu-tu-tu...
EDIT. Tasan klo 9.30 jysähti. Kenties ensimmäinen räjäytys? Talo on yhäti pystyssä. Tuli kyllä niin puskista, että hiukan peljästyin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti