Betonia taisivat ruiskutella

Ei minun tänään pitänyt täällä käydä, mutta tuli pari juttua kotimatkalla vastaan. Kävelin siis tänään taas Palatsinraitin kautta kotiin. Olinkin miettinyt minne se yksi kukka-aiheinen melueste mahdettiin hävittää, kun ei ole näkynyt...
Mutta nythän se selvisi, sepä onkin kaiken aikaa ollut nähtävillä. Se näkyykin tuosta ohi ajaville autoilijoille... Tietenkin, kuinkas en sellaista tullut ajatelleeksi. Tarvis varmaan rakentaa oma maja tuonne Pursiseuran nurkille. Ei vaan, kivahan se tietysti on, että nättiä näkyy ohikulkijoillekin. Näkyisipä vaan sitten meillekin. 

Ullatuuuus! Kukkaismeluestenäkymä ohikulkijoille. (300915)

Kurkistelin sitten näkymiä tukimuuriltakin. Ihan uusia juttuja tehtiinkin ihan täällä päivänvalossa kaiken kansan näkyvillä.... Aika vinkeän näköistä olikin tuo ruiskubetonointi. Otaksun, että kyseinen toiminta oli kyseessä.

Ruiskubetonitunnelimiehet hommissa. Luulisin. (300915)

Siinä hengaillessani, tunnelista ajoi ulos tyhjä rekka ja sisään ajoi toinen, lastissa oleva.

Tunnelista ulooooos ja takaisin sisääään. (300915)

Tavallaan hassu ajatus, että ensin kauhealla vaivalla räjäytellään, rusnataan-rusnataan-rusnataan, mainitsinko jo, että rusnataan...,  lastataan ja kuljetetaan louhetta ulos tunnelista kuutiokaupalla. Sitten se kuitenkin vähän myöhemmin tuodaan takaisin. ;) No joo, onhan se hyvä, että hyödynnetään meidän oma kiviaines. 

Rantatunnelin fb:ssä oli kuvia tuolta Näsinkallio-Naistenlahti välillä tehtävistä törmäyselementtien asennushommista. Kovin on...tunnelin näköistä.
YouTubessa ei ollut (ainakaan äsken vielä) uusia videoita. Kurkistin, kun ajattelin, että ne ois voinut vaikka kuvata tuoretta kuvaa asukasiltaa varten. Tai ehkäpä ovatkin, muttei sitä ole vielä laitettu näytille.

Huomenna onkin sitten jo lokakuu (ääk, enää kuukausi piippuun) ja se asukastilaisuus klo 18-19.30. Onneksi se ei ollut tänään, en kyllä ehkä olisi millään jaksanut raahautua paikalle. 

Jaa, jaa. Nyt täytyy jatkaa hyvin alkanutta "huone päivässä" -projektiani. Onneksi huoneita ei ole kovin montaa, kohta on jo valmista. ;)


Huomiseen siis. Ksau!

                                                    -A.

EDIT. (illemmalla): Oi mitä löysinkään! :D

"Tunnelintekijän varusteet"

Postia tunnelintekijöille. Itse asiassa yksi "työlapsi" piirsi tämän aikoinaan minulle, silloin kun menossa oli (minun kannaltani) ne  haasteellisemmat ajat. Hieno piirustus on kyllä tämä. Kirjoitustakin ja kaikkea. Asiantuntemustakin tuntuisi löytyvän. ;) (Sain muuten tekijän luvan kuvan julkaisuunkin silloin, huomasin ihan kysyä.) Hän myös sanoi, että voin tietysti myös toimittaa kuvan niille tunnelimiehillekin, "kun se varmaan käy ihan helposti, kun ne kerta on siellä sun kodin alla".

Työlapsista kun tuli puhe, niin piti sanoakin, että tässä yhtenä päivänä pohdittiin yhden tunnelin toisessa päässä asuvan tyttölapsen kanssa (siis etupäässä se lapsi mietti ;D), että  jos hän huutaa sieltä päästä minulle, niin kuulenko minä tänne minun päähän. Sanoin, että  voidaanhan me koittaa, mutta että mä vähän epäilen, että saattaa olla, ettei ihan kuulu. "Niin, muuten kyllä ehkä kuuluis, mutta kun siellä on niitä työkoneita", tuumi hän. ;)

Maanantai (normipäivä -ei mitään erikoista)

Naistenlahden tunnelityömaa Kastinsillan tirkistysaukosta 26.9.15

Koitin nähdä kauneutta vallitsevassa ympäristössä. Mutta se on lopulta katsojan silmässä kyllä sitten se kauneus. (Viittaan nyt siis tuohon kuvaan.) Saattaahan tuo näkymä olla hitusen miellyttävämpi, kun vähän muokkaa ja tällää kylkeen glamourin hehkua. Hihhi.

No joo, asukastiedote 28.9.2015 ei tällä kertaa kerro oikeastaan valtavasti mitään uutta.
Gastumin kaasuputken liitostöistä aiheutuu lyhytkestoista voimallista melua täällä Naistenlahdessa keskiviikkona klo 18-23 välisenä aikana 15 min.  Ja Santalahdessa huomenna, tiistaina, klo 18-19 välillä sen samaisen 15min.
Santalahdessa alkaa (on alkanut) myös louheen murskaus, joka kestää kolme viikkoa.

Liikenneviraston sivuilla mainitaan vielä uudesta "liikennejärjestelystä" näillä huudeilla: Lokakuun puolivälissä Naistenlahdenkatu suljetaan Pohjolankadun ja Peltokadun välillä.

Tunnelmista ei paljoakaan sanomista. Ihan perusfiilis. Jonkin verran jyskäsi, kun kotiuduin, mutta se loppui jo ajat sitten. Tässä nyt elellään ja ootellaan päivä kerrallaan ja katsotaan miten tämä homma etenee.
Josta tulikin mieleeni, että tuohon meluesteeseen ei ole taidetta meidän kohdalle edelleenkään ilmaantunut. Ajelin tänään sitä kautta kotiin, mutta ennallaan oli tukimuurin betonielementit.

HEP! Nyt (18.03) kuului jälleen metallista räimettä. Sellainen yksittäinen roimaisu. Mikä ihme se voi olla?
Rantatunnelin FBssä oli kyllä kuva teknisten järjestelmien asennustöiden etenemisestä... Mutta ei siinä ainakaan mikään näytä sellaiselta rämisevältä. En tajua. Mysteeriääni. No, se joko jää sellaiseksi tai selviää. Ei voi tietää.

Joopasen joo, nyt täytynee lopettaa. (Ja ryhtyä siivouspuuhiin. Yyyh!) Ei minua muutenkaan kyllä nyt oikein jutteluta.  

Mutta sovitaan, että tästä viikosta tulee oikein hyvä ja hieno. Joo, kannatetaan!

                                                           -Anuliina

EDIT hiukan illemmalla: Tämä on nyt ihan täysin asian vierestä, mutta oli ihan pakko tulla kertomaan, että tää onkin hyvä tää älä-siivoa-viikonloppuna-ollenkaan-vaan-relaa-ja-siivoa-sitten-yksi-huone-kerrallaan-arkena-ja-palkitse-itsesi-joka-kerta-lasillisella-punaviiniä -metodi.
Makuuhuone -CHECK!
Suosittelen, ei ota voimille eikä edes ole ollenkaan vastenmielistä tämä. :D Ai niin, kippis! Tsihhi.

Muutama kuvanen ja hiukan höpinätä

No nytpä minä sitten napsin kuvan tuosta Lapintien sillasta ihan päiväsaikaan. Ei ole tärähtänyt se. :)

Lapintien ylikulkusilta 26.9.2015

Kuvailin myös tunnelityömaata. Tirkistysaukosta näkyi tuo Soukanlahdenkadun työvaihe.

Näkymä tirkistysaukosta 26.9.2015

Olisikohan siinä nyt kaivuri, jolla ruopsastiin vedet täältä poikki perjantaiaamuna... Meinasi paniikki iskeä. Pikkusen iskikin.

Soitin hätäpäissäni Tampereen veden vikailmoitukseenkin, koska (vielä) silloin, kun vedettömyyden havaitsin (hiukan ennen kasia), missään (Rantatunnelin fb, Treen kaupungin/veden sivut yms.) ei ollut tietoa asiasta. Ja koska missään ei mitään lukenut kerkesin jo hätäpäissäni kuvitella, että meiltä on täältä nyt putket pamahtaneet... (Näinä päivinä kun ihan mikä tahansa voi olla mahdollista...)
No, ei olleet putket pamahtaneet meillä, se selvisi, kun minulle vastasi ystävällismielinen vesimies (hihi), että "juu, se on tuo rakennusyhtiö Lemminkäinen vahingossa katkaissut putken Soukanlahdenkadulla, asiaa ollaan korjaamassa." 
Aamurutiinit menivät ihan sekaisin, mutta onneksi oman talon putkisto oli sentään  kunnossa. Huonomminkin ois voinu käydä. Se oli positiivista ja huojentavaa tuossa aamuhässäkässä. Ja onneksi töissä tuli sentään vettä.

Kuva Soukkikselta samaisesta maankaivuutyömaasta.

Soukanlahdenkadulla myllätään (260915)

Kävin pitkästä aikaa notkumassa työmaan tuolla puolen... Enkä minä oikeastaan enää ihmettelekään, että täällä on kuulunut outoja, uusia ääniä, työtunneli (kuin myös nuo toiset) näyttäisi pullottavan kaikeinlaisia juttuja. Metallikiskojen rämistelyltä kuulostavia juttuja ehkäpä? No, jos vaikka torstain asukasillassa kerrotaan työtunnelin(kin) sisäisistä tapahtumista enemmän. Tai mistä ikinä ne äänet nyt tulivatkin. 

Se, että ne äänet kuuluivat niin voimallisesti ja kirkkaasti tänne, hiukan vaivaa mieltä. Jotenkin kuvittelin, että siellä olisi jo eristykset kunnossa ja valmiina. Mutta jos olisi, ei sellaista räminää kyllä kuuluisi kantautua.  Tämä selvinnee tuonnemapana. 

Työtunneli tuupattu täyteen. 26.9.2015

Kuvasin myös Armonkallion risteyssillan täältä meidän tukimuurilta. Se on siis tuon tunnelin suuaukkojen päällä kulkevan sillan nimi. Rantatunnelin fb asiasta mainitsi.

Armonkallion risteyssilta on nyt "kaidoitettu". (260915)

Nytpä huomasin, että tuossa rantatunnelin kuvassahan näkyy myös työtunnelin täytteet. Eipä osunut silmään aiemmin se.

Sitten ihan vaan tunnelityömaakuva. Kivan näköisiä (värisiä) nuo keltaiset työmaa-ajoneuvot. Edelleenkin. 

Naistenlahti 26.9.2015

Ääniä ei tuolta tunnelista ole kantautunut sitten kun viimeksi kirjoitin.
Viikon mittaan tummelmani on kuitenkin heilahdelleet melkoisesti. Kaikki kun aina liittyy kaikkeen. Noita työjuttuja nyt olen enimmäkseen miettinyt.  Tampere ei lähtenyt Helsingin, Turun ja Jyväskylän viitoittamalle tielle varhaiskasvatusta koskevia päätöksiä tehdessään -täällä ilmeisesti nähdään esim. ryhmäkokojen kasvattaminen, ei suinkaan leikkauksina, vaan "tervetulleena uudistuksena." Just. Sangen lapsiystävällistä. Hmph. 
Ja sitten tietysti mietiskelin taas tätä tunnelia. Vaikka nyt on menossa rauhallinen vaihe, niin miten käy tulevaisuudessa... Ne näkymät ja "kuulumat".
Tulinpa taas ajatelleeksi, että yrittääkö maailmankaikkeus nyt vihjailla minulle, että kannattaisi lähteä ihan vaikka kokonaan muualle täältä. Mitenköhän monta merkkiä minun täytyy saada, että menee jakeluun? Semmosia mietiskelin tuossa loppuviikosta.

Mutta nyt on ulkoilun ja eilisen huippukivan illan jäljiltä  taas parempi mieli. Ei oikeastaan mitään hätää, ainakaan juuri tällä hetkellä.  Koitan pitää tämän tummelman..

Toivon lauantaihinne parhautta! 

                                                            -Anuliina

No, nyt se on tärähtänyt....

Aamulla, lähtiessäni puoli seikan aikoihin töihin, oli vielä ihan hämärää. Lapintien sillalle oltiin juuri tuomassa lisää siltarakenteita. Sellaisia vähän kaarimaisia koko sillan mittaisia palkkeja tai mitä ne nyt on.. 
No, otin tietysti kuvan, joka näytti puhelimen ruudussa ihan terävältä. Paitsi, että nythän minä huomaan, että se onkin ihan tärähtänyt. Höh. Tai no, ei sevväliä. Oikeastaan mukavampi näin, ei ainakaan tarvi blurrata siltamiesten naamoja. ;)

Lapintien silta rakentuu aamuhämärässä. (23.9.15)

(Niitä "kaaripalkkeja" asenneltiin sinne jo eilen, nyt siellä on niitä jo koko sillan leveydeltä. Aamulla ei siis vielä ollut kuin puolet.) Kyllä se valmistuu ihan justiisa tuo silta. Hieno homma.
Viereisestä raksastakin otin kuvan, mutta se oli aivan hirmuisen tärähtänyt. Se (raksa) ei kyllä valmistu pitkiin aikoihin. Siinä  ammottaa tällä hetkellä valtava monttu.

Unohdin tänä aamuna laittaa radion päälle ja selaillessani (netti)lehtiä ja siemaillessani kahvia kuulinkin hienoista poran ääntä. Ihan hiljaista. Sitä ei olisi kuulunut, jos radio olisi ollut päällä. Sellaisia ääniä odotankin tänne vielä kantautuvan.
En niitä sellaisia suunnattomia. Joita muuten kuului melkein heti, kun olin viimeksi  kirjoittanut, "ettei ole kuulunut tänään, ainakaan iltaseiskaan mennessä." Hassua. Mutta melko vähäisesti kuului ne silloin. SEN jälkeen en ole niitä enää kuullut. Ainakaan nyt iltaseiskaan mennessä. Ahhahahahah! :D

En milloinkaan saanut vastausta edelliseen, parisen viikkoa sitten(?), sähköpostitse lähetettyyn kysymykseeni äänien kantautumisesta ja päätinkin edellisiltana(ko se nyt oli?) kysäistä vielä Tyynismaalta. Samalla tiedustelin myös niistä ensi asukasillan (torstaina 1.10.2015 klo 18-19.30) aiheista. Vastauksen sain hetimiten seuraavana päivänä, eilen siis.
Merja vastasi, että tunneleissa tehdään yhä rakennustöitä; kannakkeita porataan ja tehdään teknisten järjestelmien asennustöitä, laitteita siirretään, elementtejä rakennetaan, seiniä muurataan jne. Että äänet on varmaan peräisin jostain niistä.

Ei siis tullut tolkkua mikä se jättiläisääni on, joka tänne kantautuu, mutta se selvinnee asukasillassa. (Jos sinne nyt ehdin. Koitan kyllä ehtiä.)
Ja asukasillassa käsitellään näitä nykyisiä töitä ja kerrotaan mitä uutta on syksyllä tulossa... Ainakin IV-piipun asennus ja uusi työnaikainen liikennejärjestely Naistenlahden päässä.

Ok. Nyt sitten vedetään syvään henkeä sen piipun kanssa ja ollaan ihan ZEN.

Olen muutens onnistunut melko hyvin asioiden positiivisen puolen "katselmuksessani". Siksi Bob Marleyn "Three little birds".

Ei  mulla muuta, moikko!

                                                      -Anuliina

Lisää onnellisuutta, part1

No niin. Minulla on nyt uusi elämä. Tai ei ole, sama vanha, mutta kun on meinnannut "hiukan" hermostuttaa, niin minäpä päätin ryhtyä hetimiten tähän:
Tutkija: Myönteisten asioiden tietoinen miettiminen lisää onnellisuutta

(kuva:happier.com)

Minä ajattelin siis alkaa taas onnelliseksi. Ihan on huolestuttanut tämä viime aikojen ärsytys ja harmitus. Olen kyllä ollut NIIN pahalla päällä, ihan hirmuisen paljon, viime aikoina. Ja se on kyllä melko kamala olotila. Joten minä nyt koitan tässä vähän tsempata ja nähdä valoa, *köh*, tunnelin päässä. 

Aamulla iloitsin jo ennalta sateettomasta päivästä, joka ei lopulta sitten ollutkaan sateeton. Etsiskelin asiasta positiivisia puolia (joka kävi yllättävän kivuttomasti) ja päädyin seuraavaan lauselmaan: "Jahas, jahas. 'Lisää onnellisuutta' -päivitys osa1: Satoi sittenkin, mutta siksipä olikin raikas ilma ulkoilla. Enkä turhaan ollu vieny saappaitakaan töihin. Eikä mulla olis ollu oikein sopivaa takkia töissä päälle laitettavaksi, huppari ja sadetakki oli just hyvät. Olipa hyvä, että satoi."

Ehkä tämä mieliala tästä vielä koheneekin. En jaksa mullittaa enää yhtään. Katsotaan miten onnistun täällä, tunnelielämän kirjallisella puolella. Toivon tietysti huikeaa menestystä. 

Ajelin taas kotiin Palatsinraitin kautta ja samalla tsekkasin josko niitä elementtejä olisi tällätty tuonne Soukkiksen pohjoiseen päähän. Ei ollut. Katselin nättejä elementtejä. Soukalahdenkatu 9:n asukkailla ainakin kävi tuuri, ikkunoistaan näkyy nimittäin, vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen, kauneutta betoniin taiteiltuna.

'Ajankohtaista' -osio Liikenneviraston sivuilla kertookin kaiken olennaisen tämän viikon asukastiedotteen sisällöstä. 

Ajankohtaista
Santalahdessa ei ole uusia työvaiheita alkamassa. Naistenlahden päässä aloitetaan Soukanlahdenkadun eteläpään meluesteen anturan kaivuutyöt. Ajorata kapenee kaivuutyön kohdalla, mutta katu on koko ajan läpiajettavissa. Ensi viikon torstaina 1.10.2015 klo 18-19:30 on seuraava asukastilaisuus allianssin toimistolla, Erkkilänkatu 11. Lisää työmaan tapahtumista tämän viikon asukastiedotteessa. 

Asukastiedote 21.9.2015

Hmmm... Asukasillassa kerrotaan rakentamisen tämänhetkisistä työvaiheista sekä tulevista.
Mitähän ne nykyiset ovat? Tarkempaa infoa siitä mitä tuolla tunnelissa tapahtuu? Selviäisi sitten viimeistään kantautuiko ne äänet tänne sieltä. Ääniä ei muuten kuulunut perjantaina eikä ole kuulunut tänäänkään, ainakaan iltaseiskaan mennessä. Huippua. (Hep! Tämäpä olikin positiivista.)
Tulevissa vaiheissa esille noussee ainakin piippu. ÄÄK! Tai siis.... Pitäisiköhän varmuudeksi tiedustella aiheista hiukan tarkemmin, että voisi tsempata itsensä positiiviseksi myös tilaisuuteen? 
Ja kerrottaisikohan noiden liikenneväylien rakentamisaikataulua hiukan tarkemmin? Vai onkohan niistä jo kerrottu aiemmin. Jos on, en minä ainakaan enää muista mitä piti milloinkin tapahtua..
Täällä päässä ainakin louhitaan vielä tuota uutta väylää tuonne Nesteen kulmille asti ja se tulee olemaan huomattavasti nykyistä tietasoa alempana. Toki se loivenee, siis nousee ylöspäin Nestettä lähestyttäessä. Sillan tuolla puolen tärisee siis jatkossakin. 
Onhan tuo kaikenlainen väylärakentaminen ollut toki ihan havaittavissakin, ihan näkyvissähän se tapahtuu. Tunnelin sisuksissa tapahtuvista asioista ei kyllä ole mitään havaintoa, sinne kun ei täältä ylhäältä käsin ollenkaan näe.

Näkyvyydestä puheen ollen havaitsin kotiutuessani, että Soukalanhdenkatua olikin jo kavenneltu suunnilleen tuosta Soukanlahdenkatu 5:n kohdalta, ei kovin mittavasti sentään. Hyvin mahtuisi autollakin ohi kulkemaan. Rantatunnelin FB:ssä oli kuva kavennetusta kohdasta (ja uudesta vihreästä meluesteestä).

Mutta, mutta. Nyt en enempää höpise. Enkä muuten ainakaan vaipunut synkkyyteen, josko nyt en valtavasti iloinnutkaan. (Paitsi ysitalon näkymien puolesta.)

                                                                      -A.

ps. Aamulla tunnelityömaakin näytti kauniilta. ;)

Pihanäkymä 21.9.2015

"Eikäku, ei se vielä ole valmis..."

Kirjoittelen tätä tekstiä torstaina iltasella. En tosin aio julkaista tekstiä ennen huomista. Odotan nimittäin, että saan liitettyä juttuun kuvan meluesteen tuoreimmista elementeistä. Jotka rantatunnelin fb:n mukaan asennetaankin vasta huomenna...tai siis "tänään", perjantaina:

"Soukanlahdenkadun meluestetaide oli tänään esillä Aamulehden Moro-liitteessä. Jutun tiedoista poiketen elementtejä asennetaan huomenna neljä kappaletta ja sen jälkeen asennustöihin tulee viikkojen tauko. Moron juttu löytyy seuraavasta linkistä." Rantatunneli: Betoniin maalattu taide saapuu ensi viikolla

[Edit perjantai-illalla: Bongasin kaksi uutta elementtiä.]

Melutaidegalleria-illan postauksessani taannoin hehkutin ja olin erityisen kiitollinen asukkaille tarjotusta vaikuttamisen mahdollisuudesta. Kerrankin! Taisin tajuta ihan väärin. Moron juttu kertoo, että porukalla on työt aseteltu niin, ettei ne riitele keskenään.

"Melutaidegallerian syntyhistoria kulkee niin, että yhteistyössä Tampereen Taidemuseon kanssa valittiin taiteilijat. Sitten taiteilijat tekivät luonnokset. Porukalla soviteltiin työt niin, jotta ne eivät riitele keskenään.

– Tavoite on, että nämä eivät sulaudu massaan, sanoo Laura Lehtinen, joka pitää tämän hankkeen langat käsissään."

Mitäs minä tässä mullittelen. Kaipa mikä tahansa teos on parempi kuin harmaa betoni. Jotain sen suuntaista  muistaakseni  sanoi Tapiokin, kun aikoinaan puhelin piippukilpailun kärjistämistä tuntemuksista. "Parempi kai taidepiippu (mikä tahansa niistä kolmesta vaihtoehdosta) on kuin pelkkä harmaa piippu." Mutku...

Ei siinä mitään, en minä sitä. Kyllä ne varmasti tietävät ja osaavat. Ammattilaiset. Siitä ei minun mullissani olekaan kyse. Minä vain kuvittelin, kun annettiin ymmärtää, että todella olisimme voineet vaikuttaa edes tässä. Koko tienoo on mullinmallin, tänne kohoaa piippua ja meluestettä, vihreys on tiessään ja tässä sitä vain katsellaan sivusta näitä muutoksia. Mutta en minä tästä enempää jaksa. Taide elementeissä on hyvä asia. Tulee mikä tulee.

Ja ne ei nyt ainakaan sitten riitele keskenään.

Rantatunneli fb-sivulla oli muuten kuvapari Naistenlahden työmaasta.

Kuvapari Naistenlahden työmaasta
Rantatunnelin fb-sivuilta 17.9.15 

Vihreän määrä olikin päässyt jo unohtumaan. Ja kuvaparista näkyy myös selkeästi miten paljon lähemmäs liikenne siirtyy. Eikä yhtään puustoa meluesteenä. Ei taida nuo betoniset meluesteet meitä täällä yläilmoissa hirmuisesti auttaa. Voi damn.
Hiukan meinaa latistaa tummelmiani entisestään. Huomaan tappiomielialan vallitsevan nyt ihan kaikessa mikä liittyy tunneliin. Tänään kuului taas ääniäkin.

Enpä taida enempiä nyt vuodattaa, hiukan liian matalalentoista näyttää (ja tuntuu) olevan. Toivottavasti huomenna (eli siis perjantaina) saan iloissani liittää tähän kuvia mieltäilostuttavista ja piristävistä elementeistä. 

Torstai on toivoa täynnä? Niivvarmaan. Tänään antaisin kyllä, hittohemmetti, koko hankkeelle vähintään -600 pistettä. Hiukan on kiven alla (ehheh) positiivinen asenne nyt. Mutta se kai olikin odotettavissa näiden syksyn "uutuuksien" myötä, itse asiassa ihan alusta asti.  Kun alkaa tuo totuus valjeta ihan konkreettisesti. Saan minä kai vähän mullittaa, kun nyt kerta tuntuu siltä.

                                                                 -Anuliina

EDIT. Varsinaisena perjantaina, pitkällisten "päivä"unien jälkeen:

Ei tänne (ainakaan tähän meidän päähän Soukkista) neljää elementtiä ollut tullut. Kaksi vain. Ja ne olikin ripoteltu hiukan sinne tänne.

Olisko siinä sitten ollut päivälläkin autoja edessä (luulisi, että ne olisi siirretty pois työn tieltä) vai onko tunnelityömiehiäkin ollut mielenilmauksessa?  Jossain kohtaa viikolla uutisoitiin ihmisten osallistuvat myös rakennuksilta mielenilmaukseen. No, syytä en tiedä, mutta kohalle ei nyt kuitenkaan ollut tullut elementtiä. [Toisaalta -Moron jutussahan sanottiin, että ensi viikolla. Informaatiot näyttäis menevän nyt vähän ristiin rastiin tai vähän sinnepäin..]

Väriä ja reliefiraidoitusta... (Kaisa Soinin kaiketi muistaakseni?) Kauniin vihreä. Kuvassa taustalla näkyvät puut mätsää siihen hienosti. ;)  Jos ei nyt siis aivan luontoaihe, niin väri on tässä kohillaan. Muutenkin tunnelmaltaan rauhallinen.

Soukanlahdenkadulle tänään asennettu elementti. (180915)

Kaaaaaukana, aivan meluesteen päässä toinen, kai betonin värinen, elementti. En minä kyllä muita bongannut.

Kaksi uutta meluesteen elementtiä. 18.9.2015

Tänään aamulla Lapintien sillan raksalla näytti hiljaiselta (ja sateiselta).

Lapintien silta aamusella 18.9.2015

Lapintien silta aamusella 18.9.2015

Päivällä sinne oli kyllä ilmestynyt joku valtaisa (raumalainen) kone. En ottanut siitä kuvaa.

Eipä muuta. Nyt mä relaan. Ja koitan olla vaihteeksi (edes) ihan (vähän) zen. Parempaa huomista!

Torstai on toivoa täynnä (?)

Asukastiedotteen 14.9.2015 mukaan...

Santalahdessa ei edelleenkään ole alkamassa uusia työvaiheita.  Rantatien risteyssillan rakentaminen ja ajoittainen ponttien poistaminen tunnelin suuaukon edustan kaivannossa jatkuvat. Betonitunnelin suuaukon päällä tehdään tukimuuria.

[Rantatunnelin FB:ssä oli kuvia Santalahdesta, jossa on saatu Paasikivenkadun risteyssillan pohjoisen puolen rampit viimeisiä päällystekerroksia lukuun ottamatta valmiiksi.]

Naistenlahdessa

• Soukanlahdenkadulla asennetaan tällä viikolla melueste-elementtejä. Kadun varressa on tästä johtuen pysäköintikielto koko viikon ajan.
• Louheen murskaus alkaa maanantaina 14.9.2015 vesistötäytön päällä. Murskausjakso kestää 14 päivää ja murskausaika on ma-pe klo 7-18.
• Molemmissa päissä vesistötäyttöjen edustalla poistetaan suojaverhoja seuraavat kolme viikkoa

Nyt ne meluesteet siis tulevat. Ne nostetaan kaiketi paikoilleen torstaina, ainakin tuossa naapuritalon aidassa oli tiedote asiasta.

Tiedote elementtien asentamisesta

Koko viikon on pysäköintikielto, mutta nostotapahtuma ajoittuu torstaille 17.9. Ja liikenne ohjataan silloin kulkemaan Kaarikadun ja Siltakadun kautta.

Meluesteen elementtien saapumisen valmistelua 14.9.15

Kovasti siinä oli autoja parkissa ainakin tänään. Ja jotain valmistelevia töitä siellä kai tehtiinkin jo..

Sitä mietin, että taitavat nuo meluesteet vaikuttaa lähinnä tuossa maan tasolla. Mitenköhän ne meitä täällä ylhäällä auttavat? Kuuluuhan nytkin tuon Rantatien liikenteen meteli kerrostalojen ylempiin kerroksiin. (Tosin tie on tällä hetkellä hieman korkeammalla kuin tulevaisuudessa.)
Periaatteessa työmaan äänienkin kuuluisi vaieta noiden meluesteitten vaikutuksesta. No, kunhan ensin saavat nuo elementit asenneltua ja koko meluesteen valmiiksi, niin sitten kai voi vetää jo jonkinlaisia johtopäätöksiä. Jotenkin vaan tuli uskonpuute siihen hommaan nyt. Plääh.

Tunnelityömaalla, tuolla suuaukkojen päälläkin tapahtui. Jotain.

Tukimuurinäkymiä Soukanlahdenkadulta 14.9.15

Olikohan se perjantaiaamuna, kun lähdin aamuvuoroon, ja katselin siinä hetkisen pihaamme aamuauringon paisteessa.

Aikaisen aamun auringonsäteitä kotipihalla. Vielä.  

Taitaa olla viimeisiä loppukesän/alkusyksyn aamuaurinkoja, kun tänne enää paistelee. Kohta tuossa nimittäin kaiketi häilyy suunnaton piipun varjo. Tämä tuntuu nyt olevan yhtä totuttelua ja johonkin ei niin mukavaan valmistautumista kaikki tyynni. Kotona ja töissä. Ja syksykin tulee. Voi yy-ää-köö! Anuliina on nyt vähän väsynyt (tähän kaikkeen).

No, mutta kyllä täältä vielä noustaan. Vaikka hampaat irvessä. Ni. Prkl.

                                                                                   -A.

 

Taas yksi kuoppa täytetty (Lapintiellä)

Ihan ekaksi täytyy todeta, että hiljaista on ollut.  Ääniä ei ole enää kuulunut. Ei siis tuon tiistain jälkeen. Ainakaan ilta-aikaan. Päivästä en tiedä, kun en täällä hengaile. (Toivottavasti niiden äänten oletettiinkin kantautuvan tänne. Ei muuten, mutta toivoisin, ettei tulisi enää sellaisia  yllätyksellisiä poikkeuksellisia kantautumisia. Niitä ei toivota. Ollenkaan.)

Lapintien ylikulkusillan hommat onkin sitten edenneet varsin vinhasti viime päivinä. Olen kuljeskellut tuolta Palatsinraitin kautta kotiin enkä ole aamuisinkaan hirveästi pannut merkille missä mallissa työt siellä ovat. Paitsi, että betonia valuteltiin. Ja puukehikoita poistettiin. Tänä aamuna sitten kiinnitin huomioni sillan suuntaan ja hämmästyin aivan, että joko jo täytetään tuo toinenkin ammottava kuoppa sillan kyljestä..
Ja kyllä vain, päivällä kotiutuessani kuoppaa ei enää ollut.  Kumpikin puoli on nyt (lähes) "maantasainen". En justiinsa muista millaisen kuvan olen tänne viimeksi tällännyt, mutta tältä näytti tänään iltapäivällä.

Lapintien ylikulkusilta 11.9.2015

 Mitähän siihen viereen muuten oikein ollaan tehtailemassa? Räjäytelty siinä on ja kaiveltu jo pidemmän aikaa.

Kuva Lapintien sillan kulmalta 11.9.2015 

Rantatunnelin fb-sivulla oli tänään juttua piipuista. (Ja kuva Santalahden Tuli-piipun pienoismallista.) "Tunnelin ilmanvaihtopiiput nostetaan paikoilleen marraskuun alkupuolella. Teräksisiä piippuja valmistetaan parhaillaan konepajalla ja ne maalataan syys-lokakuun aikana. Kuvassa on Santalahden piipun pienoismalli (ei mittakaavassa). 

Kuvan piipussa on Jan-Erik Andersonin tuliaihe. Naistenlahden piipun teema on sade. Piiput ovat noin 40 metriä korkeita. "

Marraskuun alkupuolella siis. Tarkentuipa tuokin aikataulu nyt sitten. Meluesteen ounastelen täydentyvän ennen sitä. 

Ne näyttää muuten ihan huisin pikkuisilta, nuo meluesteen elementit, noin niinku kokonaiskuvassa. Liikenneviraston sivulle oli päivitetty jokunen päivä sitten kuva täältä Naistenlahden tunnelityömaalta. 

Kuva Liikenneviraston Rantatunneli -sivuilta

"Tunnelin molempiin päihin tulevat betonirakenteet antavat jo aavistuksen siitä, miltä valmiit ratkaisut näyttävät."

Että semmosia.

                                                 -A. 

   

I come in peace

(memegenerator.net)

Pikkuinen ja pikainen muistiinpano tänne:
ÄÄK! Kuulen taas ääniä. (En suinkaan niitä sellaisia päänsisäisiä. Ahahhahaha! Muutkin ovat nimittäin kuulleet niitä.)

En  pysty paikallistamaan tarkkaan mistä äänet tulevat. Niitä on kuitenkin kuulunut säännöllisen epäsäännöllisesti nyt vähän aikaa. Ehkä viikon? Ei kuitenkaan öisin. Tänään niitä kuului taas. Vähän väliä. Viimeksi tuossa hiukan ennen ysiä. (Ja taas varttia yli.) Kuin metallikiskoja pudoteltaisi lattialle ja raahattaisi lattiaa pitkin.. Jossain ihan seinän takana. Kristallin kirkkaasti kuuluu. Eikä tule naapurista, eikä yläkerrasta..

Panin kaiken toivoni talon väkeen, ehkä joku vain remontoi täällä. Eihän ne voi tulla tunnelista. Ei sieltä enää VOI, ei ainakaan pitäisi, kuulua mitään... Eihän? 

Tiedustelin asiaa naapureilta.  Ei kuulu täältä. Ei naapurista eikä yläkerrasta. Hmm... Hiukan meinaa hermostuttaa ajatus, että ne tulee tuolta alhaalta. En kuitenkaan voi olla varma.
Pystyn kyllä elämään näiden äänten kanssa, nyt. Eivät ne itsessään minua hetkauta. Ei siitä ole kyse.  Kyse on siitä, kantautuvatko ne jostain, mistä äänten ei tänne enää pitäisi kantautua. Ja jos kantautuvat, kantautuuko sieltä jotain tulevaisuudessakin? Jotain mitä ei pitäisi.
Toivoakseni huoleni on turha. Eikä minulla tästä edes oikeastaan ole huolta. Tuli vaan mieleen. Meinasi hiukan huolestuttaa.

Täytyy kai ottaa selvää mitä täällä tapahtuu. Vai tapahtuuko mitään. En kyllä tiedä keneen nyt pitäisi olla tunneliasioissa yhteydessä, kun Jarkkokin on kaiketi jo lähtenyt muihin tehtäviin. (Lyly? Tyynismaa?)

 Joka tapauksessa: "I come in peace!"

Semmosia tänne.

                                  -Anuliina

(Hallituksen hommista en ajatellut avautua täällä. Paitsi, että arvatkaapas kenelle piti napsahtaa just joulukuun lopussa ne 38 lomapäivää, 15 vuotta työhistoriaa täyttyy silloin. No, eipä taida napsahtaa lomia... Mutta lisää lapsia napsahtaa kyllä. Voi kiitos Suomen hallitus.) 

Mistä minä voisin tietää mitä minä oikein haluan?

No niin. Meluesteitä ei näemmä asennella tälläkään viikolla. Ainakaan asukastiedotteen 7.9.2015 mukaan.

Naistenlahdessa:

• Soukanlahdenkadun eteläpäässä työmaa-alueen aita korjataan ja ympäristöä siivotaan.
• Viikon päästä,14.9.2015, alkaa louheen murskaus vesistötäytöllä. Murskausjakso kestää 2-3 viikkoa ja murskausaika on ma-pe klo 7-18.
• Marjatan ylikulkukäytävän itäpuolella tehdään kanaalilouhintaa.
• Vesistötäytöillä poistetaan suojaverhoja.

Santalahdessa ei tällä viikolla ala uusia työvaiheita.


Rantatunnelin fb:ssä oli kuvia Santalahden päästä tunnelia. Siellä asennetaan palonsuojalevyjä.  Tuolta siellä näyttää. (Kuvakaappaus sivuilta.)

Kuva Rantatunnelin fb:stä 7.9.2015

Mitäs.. Harmi, että kallioseinät menevät piiloon, ne on aika hienon näköiset nimittäin, ne "oikeat" seinämät. Nääshalliin mentäessä seinät on sellaisia "muotoisia", niin kuin silloin ammoisella tunnelikäynnilläni ainakin työtunnelissa oli. Muuten olikin sitten niin pimeää, ettei seinien muotoa oikein pystynyt hahmottamaan. (Ja ihan liian jännääkin tuollaisten huomioitten tekemiseen.) 

Ja edit hetkeä myöhemmin... Huomasinkin, että tuopa onkin sitä betonitunnelia mihin noita palosuojalevyjä laitetaan. Kai sinne varsinaiseen tunneliin jää sitä sellaista kivanmuotoista seinää näkyviin, vai "verhoillaankohan" sekin kokonaan piiloon? Luulisin niin. Siis, että jää näkösälle. Eikös ne sentään eristetä ruiskubetonilla kuitenkin ennemmin kuin millään levyillä. Hmmm... Melkein muistelisin sellaisesta olleen puhetta. Yhtäkkiseltään ei edes tule mieleen miltä noissa tunneleissa noin niinku yleensä näyttää. No joo. Nähtäväksi jää.

Mietiskelin tänään kotimatkalla, että olikohan sen piipun pystyttämiselle oikein tarkempikin aika määritelty kuin "syksyllä 2015". En nyt juuri muista. Lokakuu tuli jotenkin mieleeni. Vaikka onko sillä nyt niin väliä. Siinäpähän tulee, kun tulee.

Viikonloppuna en taaskaan ollut kotona, vaan ihan muualla ja tulin siinä mietiskelleeksi taas kaikenlaista. Asuntohommia lähinnä. Vietin lauantaina (miespuolista kaveriani lainatakseni) "narttujen iltaa" [hihhi] tuolla vähän kauempana keskustasta omakotitalossa ja kyllä siinä hermo lepäsi. Ei sillä, että hermoa olisi edes kiristänyt. Kiristys on hiukan taas helpottanut lisää. Olin siis koiravahtina, siitä tuo narttuvertaus. Joka minusta olikin kovin hauskasti sanottu. Minua ainakin nauratti, ihan paljon. :D 

Siinä hengaillessani "ihan oikeassa" talossa ja puutarhassa, kaukana kaupungin hälinästä ja lenkittäessäni Elsaa (sitä koiraa) metsäpoluilla, tulin väkisinkin mietiskelleeksi haluaisinko sittenkin pakata kimpsuni ja kampsuni ja muuttaa muualle. Oli jotenkin niin rauhoittavan hiljaista. (Vaikka en siis missään korvessa ollut, 9km:n päässä Armonkalliolta vainen.)
Ounastelen, ettei tämä ympäristö täällä nimittäin ainakaan rauhoitu, kun tuo tunneli joskus avataan. En tietenkään osaa kuvitella sitä liikenteen huminaa, joka tänne eittämättä kantautuu, mutta epäilen, ettei täällä enää ole juurikaan hiljaisia hetkiä. Tai en tiedä, mutta luulen niin. Sen kuitenkin tiedän, että ennen ei kuulunut mitään. Paitsi talvella, kun puissa ei ollut lehtiä. 

Lähteminen on toisaalta houkutteleva ajatus, toisaalta taas kovin kirpaiseva. Taas se kuitenkin pulpahti mieleeni.  

Mutta jos nyt myisin kotini, olisin siis kärvistellyt ihan turhaan täällä ne, miten sen nyt sanoisi, haasteellisimmatkin ajat. Ja haluanhan minä asua täällä, lähellä työpaikkaani, aivan kävelymatkan päässä keskustasta. Vai haluanko? Tuntuuko tämä nyt enää yhtään samalta? Ja vaikka vielä kykenisikin tavoittamaan sen vanhan idyllisen tunnelman, kykeneekö siihen enää tulevaisuudessa? Hiukan meinaa taas mietityttää.

Pitäisi kai vuokrata jostain kauempaa joku koti hetkeksi ja laittaa tämä oma siksi aikaa vuokralle... Näkisin missä oikein haluan olla. En minä ihan suorilta tätä omaa kotiani myydäkään halua. Sellaisia olen taas mielessäni pyöritellyt. Vaihteeksi. Merkittäköön se nyt taas tänne "kirjoihin ja kansiin." Should I stay or Should I go?

Mistä minä sen voisin tietää mitä minä oikein haluan?! Ääh, ihan vaikeeta.


                                           -Anuliina

Kumpi susi voittaa?

Hiukan on hermoa tässä kiristellyt edelleenkin, mutta koitan nyt jotenkin selviytyä tästä. Vaikka sitten väkisin. "Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!" ...tai jotain sen suuntaista. No, ei kai sentään. :)

(memegenerator.net)

Silmiini osui netissä surffaillessa seuraava teksti:

Christopher "K. Germerin kirjassa Myötätunnontie kerrotaan isoisän ja lapsenlapsen keskustelusta:

Vanha cherokee-intiaani kertoi eräänä iltana lapsenlapselleen ihmisten sisällä tapahtuvasta taistelusta. Hän sanoi: ”Poikani, meidän kaikkien sisällä taistelee kaksi ’sutta’.”

”Toinen on Paha. Se on kiukku, kateus, mustasukkaisuus, suru, katumus, ahneus, ylimielisyys, itsesääli, syyllisyys, inho, alemmuudentunne, valheet, väärä ylpeys, ylemmyydentunne ja ego.”

”Toinen on Hyvä. Se on ilo, rauha, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyvänsuopuus, empatia, anteliaisuus, totuus, myötätunto ja usko.”

Lapsenlapsi ajatteli asiaa hetken ja kysyi sitten isoisältään:

”Kumpi susi voittaa?”

Vanha cherokee vastasi yksinkertaisesti:

”Se, jota ruokit.”

(teksti: Hidasta elämää, hidastaelamaa.fi)

Mä nyt ajattelin ruokkia sitä kivempaa niistä. 

Tummelmat sikseen. Minulta olikin mennyt ihan ohi yks juttu, jonka Rantatunneli oli ystävällisesti tänään fb-sivullaan postannut: Aamulehden Klippi: Tunnelin tekijät osa 1.  

[Olisin hyvin voinut jutella niille vähän minäkin, noin niinku asukkaan näkökulmasta.. Tsihhhii! Eli en olisi. :D] Kakkosta ootellessa. Hassua, kun klipissä tunnelia on vielä louhimatta vaikka kuinka paljon. Siitä tuntuu olevan jo ikuisuus, kun saivat sen louhittua. 

On siellä fb-sivuilla ollut viime päivinä näköjään paljon muutakin; konehuonehommia ja sen sellaista, kummaltakin työmaalta.

Meluesteeseen ei sittenkään ole vielä noussut uutta elementtiä. (Ei siitä muuten ollut mainintaa viime asukastiedotteessakaan.) Vai miten sen pitikään olla... No, ei kai sillä ole enää niin kovasti väliä. En minä odota enää kovin innokkaana mitään uutuuksia näille huudeille. Sen verran kuitenkin harmittaa. Tästä suosta koitetaan nyt jotenkin  kiivetä kuivalle maalle. 

No, mäpä taas menen. Iltahommia tiedossa, on käytävä vähän juttelemassa kaikenlaista vanhempainillassa. Ksau.

                                                        -A.

                                                                  

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin"

Piti ensin postata vain lauseet: "Älä sano mitään, jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa." Ja "This space intentionally left blank." Pikkusen on nimittäin pitänyt viettää hiljaiseloa ja pitää kai pitää vastedeskin, kun meinaa päästä pelkkää rumaa sanaa suusta. Kokeilen nyt tätä vanhaa "oksenna tänne, jos se vaikka helpottaisi" -konstia.

Voisin lainata Mielensäpahoittajaa, ja todeta, että "Kyllä minä niin mieleni pahoitin." Lumipalloefekti. Kun ottaa päähän, niin ottaa päähän. Ihan kaikki. Nyt on, kuulkaa, valo ja positiivisuus jossain tosi syvällä, siellä mihin aurinko ei paista. Eikä ala koskaan paistaakaan. Tuleekohan ne joskus sieltä vielä pois? Toivoa sopii.

Vaikuta! Ai niin, mutta ethän sinä voikaan. Sori. 

Rupesi lähinnä ottamaan päähän tämä ihmisen omaan elämäänsä vaikuttamisen mahdottomuus. Annetaan kyllä ymmärtää, että asioihin jotenkin voisi vaikuttaa, saatetaan jopa antaa vaikuttamisen mahdollisuus, mutta lopulta on aivan se ja sama mikä on mielipiteesi tai miten kovasti yrität. Yhtä tyhjän kanssa sanoit (tai teit) jotain tai sitten et. Mutta ei sinun pidä valittaa, koska kylläpäs sinut "on" otettu mukaan vaikuttamaan. Vaikene siis ja tyydy kohtaloosi. Ni.

Koko tunnelihankeaikakin vaikuttaa tällä hetkellä vain pötköltä epäonnekkaita sattumia ja asioita, joihin kenelläkään ei ole ollut missään vaiheessa mitään sanomista.  Tai siis on, ainakin jonkin verran. Ainakin teoriassa.

Pikakelataan alkuun. Kerättiin adressi, nimiä oli riittävästi kansanäänestykseen. Ei tullut äänestystä. Tuli tunneli. (Olisi se voinut tulla äänestyksenkin tuloksena, mutta se ei ole pointti, ei annettu edes mahdollisuutta.)
Vaikka olin ajatellut, etten mainitse demarihässäkkää täällä, niin mainitsen kuitenkin, se tavallaan liittyy nyt tähän. Nimittäin,  onhan sinulla mahdollisuus vaikuttaa asioihin äänestämällä.  Mutta mikäli äänestit yhtä "niistä neljästä demarinaisesta", ja äänestyspäätöksen perusteena oli tunnelikanta, niin hupsista saatana. Ei osunut ihan nappiin sekään vaikuttamisen mahdollisuus.

Mainitaanpa tässä välissä, että puhun nyt ihan vain omasta puolestani, ettei kukaan vedä hernettä nenään, että siellä se taas huutelee kaikkien puolesta.
Minun osakseni siunautui sitten, kuten tiedätte, tämä melkein kaikin mahdollisin tavoin epäonninen asunnon sijainti. Ekstrana vielä kallion sisässä  puolittain asuminen. Kohdalle osui myös kallion otsan irtiporaus, työtunneli, liikennetunneli sekä ensimmäinen yhdyskäytävä. Lisäksi poikkeuksellinen äänten asuntoon kantautuminen. Noh, siinähän se  viitisen kuukautta meni. Sain harmaata hiuksiin (onneksi vähän vain, mutta kuitenkin) ja verenpainelääkityksen.  Ei toki pidä nuolaista ennen  kuin tipahtaa,  vielä on "saamisia" tulossa.

[Koen kyllä, että oli minulla siinä rusnausepisodissa pikkuisen vaikuttamisen mahdollisuutta. Josta olen kiitollinen. Rusnaus- yms. työskentelyaikoja säädettiin niin, ettei asuntoni alla työskennelty öisin. (Vaikka kantautuivat ne äänet kauempaakin, mutta edes hieman siedettävämpänä.) Siinä kohtaa kuitenkin pystyin vaikuttamaan omaan elämääni edes hitusen. Mainittakoon se tässä nyt vielä, ettei kuulosta täysin kiittämättömältä tämä vaikerrukseni. En minä ole unohtanut.]

Äänet helpottivat aikanaan. Sitten tuli "konehuone pihan alle"-paniikki, joka selvitettiin palaverilla. Eihän se edes ole mikään  konehuone, hämäsivät harhauttavilla termeillään.
Vielä on tulossa piippu. Tunnelin IV-piippu. 40-metrinen, halkaisijaltaan 6m oleva piippu, tuohon alle 100m:n päähän talon kulmasta.  Ihan suoraan pihanäkymään. Järjestettiin taidekilpailu. Ei vaikuttamisen mahdollisuutta. Kenelläkään.

Saadaan n. 2,5 m korkea melueste, johon saadaan kuuden tamperelaisen taiteilijan taidetta. Järjestettiin melutaidegalleria -ilta. Myös asukkaiden mielipiteitä kysyttiin. Laputettiinkin hirmuisesti toiveita. Mutta... Ei vaikuttamisen mahdollisuutta?Ainakaan itselläni tai taloyhtiöllämme. Muiden toiveet toki ovat voineet toteutua. En tiedä muista, mutta sen voin sanoa, ettei ainakaan meidän toiveitamme kuunneltu.

Tänään tuntuu kyllä siltä, etten ole enää yllättynyt. Yhtään. Mistään.

Me saamme tunnelin, piipun, meluesteen ja todennäköisesti myös liikenteen meteli kantautuu joskus tulevaisuudessa tänne korviahuumaavana meluesteistä huolimatta. En epäile yhtään, mikäli näiden "sattumusten" joukko saa jatkoa.  Eikä mihinkään ole voinut vaikuttaa.

Tämä on tätä tunnelielämän vuoristorataa ja pitkään olen ollut hyvin valoisa ja optimistinen, mutta nyt on näköjään syöksykierre menossa. Varmaan kuusisataa askelta taaksepäin astuneelta nyt ainakin tuntuu. Orastava piippupaniikki? Syysahdistus? En oikein usko.

Suurempi harmitus, (oikeastaan tunne lähentelee lähes raivoa) -ja oikeastaan tämän  lumipalloefektin liikkeelle sysännyt voima, se miksi tämä tunneliasiakin on nyt taas vaihteeksi saanut niin suuren mittasuhteen, on hallituksen kaavailema "yhden" lapsen lisäys/aikunen varhaiskasvatuksessa. Vaikka ei se kohta enää mitään kasvatusta ole, tarhausta ja säilöntää lähinnä. Pedagogiikalle voi sanoa hyvästit, vaikka kuinka haluaisi, uudistuisi, muuttaisi toimintatapoja yms. Lasten oikeuksista en nyt ala edes puhua (siitä tulisi kokonaan oma tekstinsä ja vaikka se on itse asiasa se suurin huoli).  Muuta kuin että niitä ollaan polkemassa ihan urakalla. Ja että se tulee vielä näkymään tulevaisuudessa. Eikä mitenkään mukavalla tavalla.

Nimittäin tämä "yhden" lapsen lisäys ei käytännössä tarkoita ryhmäkoon kasvua (kolmen aikuisen ryhmässä, joka on kenties tavallisin) ainoastaan 21 lapsesta 24:een. VAAN kun subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen  seurauksena osapäiväisten lasten määrä kasvaa huomattavasti (ja koska ryhmissä ei ole hallituksen "uusien tuulien" takia enää määritelty enimmäismäärää) saa näitä osapäiväisiä sitten taas olla 13/aikuinen, joten hupsista keikkaa, pahimmassa tapauksessa, ultimatehorror-tilanteessa ryhmässä olisi 39 lasta nykyisen 21:n sijaan. (Tuota ihan maksimia ei kyllä uskoakseni, ainakaan toivottavasti, missään talossa eikä yhdessäkään ryhmässä tulla näkemään.)
Ei ole yhden lapsen lisäys kyllä se. "Mitä ne valittaa yhden lapsen lisäyksestä?" Niinpä niin.

Oli 'Vain kaksi kättä' ja adressi päättäjille. Kiitos vain, jos allekirjoititte adressin. Harmi vain, että silläkään ei ollut vaikutusta.
Ei tässä auta pedagogisen osaamisen lisääminen. Kun henkilökunnan määrä ei muutu, tilat on samat, mutta lapsimäärä kuitenkin pahimmassa tapauksessa melkein tuplaantuu, ei siinä auta kaksi lastentarhanopettajaa yhden sijaan.

Rinnastetaanpa tämä huvin vuoksi vaikka muihin ammattialoihin... (Villi veikkaukseni on, että ei tällaiseen hullutukseen mikään muu ammattikunta edes suostuisi...)

Rinnastetaan ensin vaikka tunnelilouhintaan. Okei. Oletus on, että samat louhintavälineet ja "tilat" on käytössä. Nyt yhtäkkiä määrätään, että onkin louhittava puolitoista (alakanttiin, varmuudeksi) kertainen määrä samassa ajassa. Välineistö, henkilömäärä ja "tilat" on samat. Mutta ei hätää, nytpä onkin ihan KAKSI asioista vastaavaa henkilöä  entisen yhden sijaan. (Eikä pidä luulla, että olisi yhtäkään kättä tai silmäparia lisää, tuo toinen vastaava korvaa yhden entisen eri tehtävissä toimineen työntekijän.)
Eli näiden kahden liikennetunnelin sijaan olisi pitänyt samassa ajassa samoilla välineillä ja samalla henkilömäärällä louhia kolme liikennetunnelia.
No, mites ajattelette, että onnistuisi? Niin, sitä minäkin.

Tai rinnastetaan vaikka ravintolakokkeihin. Samat tilat, samat välineet, yhtä monta kokkia, mutta puolitoistakertainen asiakasmäärä. "Mutta eihän ne ole kuin hetken yhtaikaa syömässä!!" Ja onhan siellä paikalla kaksi ravintolapäällikköä entisen yhden sijaan.
Paperitehdas: Samat  koneet, samat tilat, sama aika, puolitoistakertaiset tilaukset. Ei hätää...kaksi...jotain....

Laadun odotetaan pysyvän ennallaan. Turvamääräyksiäkin pitäisi noudattaa.

Ei tässä kuulkaa auta pedagogiikkaan ja/tai koulutukseen panostaminen, niin hienolta kuin se kuulostaakin. Liika yksinkertaisesti on liikaa.

Ja minun mittani alkaa täyttyä. Sekä työ- että kotiasioissa. Tekee mieli huutaa ja kirkua: "PITÄKÄÄ TUNKKINNE!"  Ja lyödä hanskat tiskiin. Mutta en minä niin tee. Vaikka mieli tekisi. Lähteä täältä jonnekin kauas pois. Enkä saa itseäni tsempattua tämän yli. Joten koitin kirjoittamalla. Menen nyt johonkin kuoppaan ja sirottelen tuhkaa päälleni.

                                                -Anuliina

Jälkikirjoitus: On vielä pakko sanoa, että pidän kyllä Kallion teosten tyylistä. Siitä ei ole kyse. Voisin hyvin kuvitella käyväni hänen näyttelyssään. En vain jotenkaan olisi silti mitään noin radikaalilla tavalla "erilaista" ja mielipiteitä jakavaa teosta odottanut meluesteeseen. Mielestäni taidetta ei oikein voi viedä lahjaksikaan, se on niin henkilökohtainen asia. Mietin alunalkaen miten ihmeessä meluesteesseen voi ylipäätään valita taidetta, se kun on aivan ihmisten kotien ikkunoiden takana, ja lisäksi ympäristössä, josta on jo viety kaikki "harmoninen ja rauhoittava" eli luonto.
Sen täytyy olla hirmuisen vaikea tehtävä. (Mutta minä olenkin vaaka-ihminen, enkä osaa päättää mistään.)
Sitten kuulin, että meidän meluesteeseen oli kaavailtukin luontoteemaa. Voi valtava, että helpotti tuska silloin sen kuullessani.
Jos seuraava melueste on se mikä luulen (joka näkyisi olevan kuvissa olevan jo työn alla, se missä on niitä "pääsiäismunantapaisia"), pidän siitä kyllä. Voisin jopa laittaa sen johonkin riittävän suureen ja avaraan tilaan. Mutta näen sen ennemmin tauluna. Jossain avarassa aulassa.
Teoksen taustalle nousee vielä sitten piippu, jonka ei varsinaisesti voi sanoa sulautuvan ympäristöön. En koe kumpaakaan taide-elementtiä (piippu ja melueste), ympäristöä rauhoittavana tai harmonisena. Näitä ominaisuuksia nimenomaan toivoin muuten niin kalseaa ympäristöä tasapainottamaan.

En minä inhoa sitä piippuakaan, joskaan en nyt suoranaisesti riemustakaan hypi. Pidän valtavasti Anderssonin lehdenmuotoisesta talosta ja hänen  muistakin töistään, siis niistä, joita olen nähnyt. Valtavan omaperäisiä, monitahoisia ja mielenkiintoisia. Tähän Sade-piipun syvimpään olemukseen en vain oikein pääse käsiksi. Ja kun olisi ollut se toinenkin vaihtoehto... Minusta täydellinen. Jos piippu sellainen voi olla.

Harmittaa ihan, että joudun "arvostelemaan" kummankaan taiteilijan teoksia tässä valossa, kun niissä ei tavallaan ole mitään vikaa.
Mutta asiaa mutkistuttaa se, että asun täällä ja piippu samoin kuin melueste tulee aivan viereen, melkein  pihalle, ja piippu on aivan suunnattoman kokoinenkin. Olisin toivonut sen olevan jotenkin "luonnollisempi", maisemaan sulautuvampi, vaikka se ei kokonsa puolesta olisikaan kovin mahdollista.  [Voihan Saapumisen arvoitus.]

Olisi ehkä ollut helpointa, etten ikinä olisi mitään muita vaihtoehtoja taideteoksista (mistään niistä) edes nähnyt, kun kerran ei mihinkään kuitenkaan voinut vaikuttaa.

Ymmärtänette mitä tarkoitan: 365 päivää, 24/7. Eikä mitään sanavaltaa mihinkään. Kellään tällä mäellä tai tuolla toisellakaan puolella.

Ahdistaa eniten se, että tällä hetkellä tuntuu, ettei minulla yhtäkkiä ole oikeastaan minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa juuri mihinkään elämässäni. Paitsi ottamalla loparit ja muuttamalla kauas täältä.

Kai mä tästäkin toivun?

En yhtäkkiä olekaan ihan varma.