No, otin tietysti kuvan, joka näytti puhelimen ruudussa ihan terävältä. Paitsi, että nythän minä huomaan, että se onkin ihan tärähtänyt. Höh. Tai no, ei sevväliä. Oikeastaan mukavampi näin, ei ainakaan tarvi blurrata siltamiesten naamoja. ;)
Lapintien silta rakentuu aamuhämärässä. (23.9.15) |
Viereisestä raksastakin otin kuvan, mutta se oli aivan hirmuisen tärähtänyt. Se (raksa) ei kyllä valmistu pitkiin aikoihin. Siinä ammottaa tällä hetkellä valtava monttu.
Unohdin tänä aamuna laittaa radion päälle ja selaillessani (netti)lehtiä ja siemaillessani kahvia kuulinkin hienoista poran ääntä. Ihan hiljaista. Sitä ei olisi kuulunut, jos radio olisi ollut päällä. Sellaisia ääniä odotankin tänne vielä kantautuvan.
En niitä sellaisia suunnattomia. Joita muuten kuului melkein heti, kun olin viimeksi kirjoittanut, "ettei ole kuulunut tänään, ainakaan iltaseiskaan mennessä." Hassua. Mutta melko vähäisesti kuului ne silloin. SEN jälkeen en ole niitä enää kuullut. Ainakaan nyt iltaseiskaan mennessä. Ahhahahahah! :D
En milloinkaan saanut vastausta edelliseen, parisen viikkoa sitten(?), sähköpostitse lähetettyyn kysymykseeni äänien kantautumisesta ja päätinkin edellisiltana(ko se nyt oli?) kysäistä vielä Tyynismaalta. Samalla tiedustelin myös niistä ensi asukasillan (torstaina 1.10.2015 klo 18-19.30) aiheista. Vastauksen sain hetimiten seuraavana päivänä, eilen siis.
Merja vastasi, että tunneleissa tehdään yhä rakennustöitä; kannakkeita porataan ja tehdään teknisten järjestelmien asennustöitä, laitteita siirretään, elementtejä rakennetaan, seiniä muurataan jne. Että äänet on varmaan peräisin jostain niistä.
Ei siis tullut tolkkua mikä se jättiläisääni on, joka tänne kantautuu, mutta se selvinnee asukasillassa. (Jos sinne nyt ehdin. Koitan kyllä ehtiä.)
Ja asukasillassa käsitellään näitä nykyisiä töitä ja kerrotaan mitä uutta on syksyllä tulossa... Ainakin IV-piipun asennus ja uusi työnaikainen liikennejärjestely Naistenlahden päässä.
Ok. Nyt sitten vedetään syvään henkeä sen piipun kanssa ja ollaan ihan ZEN.
Olen muutens onnistunut melko hyvin asioiden positiivisen puolen "katselmuksessani". Siksi Bob Marleyn "Three little birds".
Ei mulla muuta, moikko!
-Anuliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti