Ilmanlaatua

No niin. Huhhuijjakkaa. Mainitaan nyt heti alkuun, että ei tuo piipun paikka minua vieläkään ilostuta. Ollenkaan. Mutta nyt on mieli huojentunut taas pikkusen enemmän.

fmi

Piippu- ja päästötuskissani googlailin Ilmatieteen laitoksen ihmisiä ja Rantatunnelin ilmanlaadusta tehtyjä raportteja yms. ja jäljet johtivat minut ilmanlaatupalveluihin. Kirjoitin siis maanantaina sähköpostia sinne. Avauduin näistä huolistani tunnelin suun ilmanlaadun heikkenemisestä.
Kerroin toki myös, että olen ollut allianssin kanssa varsin menestyksellisesti yhteistyössä (melkeinpä rakennusvaiheen alusta asti...) ja ollut puheissa heidän kanssaan myös näistä ilmanlaatuaiheista, että asiaa on kyllä avattu, on kerrottu IV-kuilun vaikutuksista, menestyksellisestä yhteistyöstä heidän kanssaan jne... Mutta tunnelin suun ilmanlaatuasioissa lopulta törmään aina lauseeseen: "Ilmatieteen laitoksen tekemien leviämismallien laskelmien mukaan raja-arvot eivät ylity asuinalueilla."
[Sitä en maininnut, että viimeksi (piippuasukasillassa) kysyessäni raja-arvojen ylityksistä ja prosenttien suuruudesta täällä talon kulmilla, minulle sanottiin, että puhun vanhasta asiasta (vanhasta yleissuunnitelmasta)... ja että raja-arvot eivät ylity.] That's it.
En siis lähtenyt enää tätä asiaa enempää ruotimaan sillä suunnalla, vaan päätin kääntyä mallinnuksen tehneen tahon puoleen. Muutenkin saadakseni selvennystä tähän koko leviämismalliasiaan..

Noh, tänään sain vastauksen sähköpostiini. Varsin kattavan vastauksen. Lähtökohtaisesti siis allianssi vastaa tunnelihankkeeseen liittyviin kysymyksiin, myös ilmanlaatuasioiden osalta (ja ohessa oli Tyynismaan yhteystiedot, hän kun on yhteyshenkilö tunnelin ympäristöasioissa.) Niin, kysyin siis myös keneen asukkaan, siis ihan tavallisen kansalaisen, kuuluisi olla yhteydessä näissä asioissa...

Tampereen kaupunki puolestaan vastaa Tampereen kaupungin ilmanlaadun seurannasta ja siitä tiedottamisesta. Hän mainitsi, että voisin olla myös esim. Ari Elsilään Tampereen kaupungilta yhteydessä kaupungin ilmanlaatuun liittyvissä kysymyksissä.

Lainaan tähän sähköpostista suuren osan, koska minä en sitä osaa tiivistää. :D Eikä siinä olisi edes mitään mieltä.

"Vuonna 2011 valmistunut tiesuunnitelma-aineisto lienee viimeisin mallilaskelmatuloksia sisältävä aineisto tunnelihankkeeseen liittyen. Sen yhteydessä tehty yhteenveto Ilmanlaatuselvityksistä löytyy liikenneviraston portaalista: http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/kaynnissa/tampereen_rantavayla/RATU_16_3T-10_Ilmanlaatuselvitysten_yhteenveto.pdf

"Esitit sähköpostissasi kysymyksiä mallilaskelmiin liittyen. Kokosin kysymyksiäsi tähän alle ja kirjoitin vastauksia suoraan kysymysten perään:

Minä: ...Mutta, kun tulee puhe tunnelin suuaukkojen tilanteesta, vastaus ja lopputulema on aina sama: "Ilmatieteen laitoksen tekemien leviämismallien mukaan raja-arvot eivät ylity asuinalueilla." Minäkin kaiketi vetoaisin samaiseen lauseeseen, jos olisin allianssilainen. Mutta en ole, olen huolestunut asukas. Aihe ei ole varmasti helppo heille, mutta ei myöskään meille asukkaille. Minua huolestuttaa valtavasti se, että raja-arvot siis ylittyvät tuolla liikenteen alueella, eli 30m:n päässä kodistani. Mutta ei siis enää täällä, asuinalueella. Miten se on mahdollista? Vastaus: "Ilmatieteen tekemien leviämismallien mukaan raja-arvot eivät ylity asuinalueilla." Käytännössä siis esim. Soukanlahdenkatu 9 kohdalla raja-arvot ylittyvät 5m:n päässä talon seinästä, eli heti Soukanlahdenkadun tukimuurin jälkeen, suuaukkojen yläpuolella. Mutta "laskelmien mukaan ei asuinalueilla". Siis viiden metrin päässä. MITEN se on mahdollista? Onko se mahdollista?   
Tehtyjen päästöjen leviämismallilaskelmia on verrattu Suomessa voimassaoleviin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. 
Raja-arvot ovat sitovia, eli ne eivät saa ylittyä alueilla jossa asuu ja oleskelee ihmisiä.  Raja-arvot eivät ole kuitenkaan voimassa teollisuusalueilla tai liikenneväylillä, johon ihmisillä ei ole vapaata pääsyä. Ohjearvot puolestaan ovat nimensä mukaan ohjaavia arvoja, jotka tulisi huomioida eri hankkeiden suunnittelussa.

Hankkeiden suunnittelua pyritään tekemään niin, että ihmisten altistuminen ilman epäpuhtauksille pyritään minimoimaan. Raja-arvotasojen ylittyminen Suomessa on erittäin harvinaista.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy nykyisin vain Helsingin keskustan katukuilumaisissa ympäristöissä, joissa ilmanepäpuhtauksien laimeneminen ja leviäminen estyy katukuilumaisen rakenteen vuoksi (kapeahkot katuosuudet joita ympäröi korkeat yhtenäiset rakennusmassat).

Viimeisimpien mallitulosten mukaan typpidioksidin vuosiraja-arvo taso ei ylity tunnelin suuaukoillakaan. Pienhiukkasten vuosiraja-arvotaso on mallilaskelmien mukaan ylittyy tunnelin suuakoilla (maanpintatasossa).

Eli kartalla esitetyt mallitulospitoisuudet ovat yhdessä korkeustasossa, jossa ei ole huomioitu maanpinnan korkeuserojen vaihtelua. Huomionarvoista on, että kun etäisyys päästölähteestä kasvaa (myös korkeussuunnassa), epäpuhtauspitoisuudet laimenevat.

Leviämismallinnustulosten yhteenvedossa (kts. yllä mainittu linkki) on esitetty mallilaskelmin tehdyt pistetarkastelut, joissa on huomioitu myös etäisyyden ja korkeuserojen vaikutus pitoisuuksiin. Esimerkiksi tunnelin Naistenlahden puoleisen suuaukon ”ylä- ja länsipuolella” , jossa ymmärsin myös Museokatu 12 (hän tarkoittanee Yrjönkatua) sijaitsevan, pitoisuustasot ovat mallilaskelmien mukaan korkeimmillaan <50% ohje- ja raja-arvotasoista.

Tunnelin suuaukkojen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia on pyritty minimoimaan ohjaamalla merkittävä osa tunnelin päästöistä poistoilmahormien kautta ulkoilmaan.
Hormien/Piippujen kautta vapautuvat päästöt laimenevat ja leviävät tehokkaasti, jolloin niiden vaikutus ilmanlaatuun on hyvin vähäinen.
Mallilaskelmilla on myös esitetty poistoilmahormien kautta vapautuvien päästöjen vaikutusta maanpintatason/hengityskorkeuden ilmanlaatuun. Hormien kautta vapautuvilla päästöillä on hyvin vähäinen vaikutus ilmanlaatuun missään tutkimusalueella.
Myös hormien kautta vapautuvien päästöjen vaikutus on esitetty mallinnusyhteenvedossa (kts. yllä mainittu linkki).

Ilmanlaadun kerrotaan paranevan Tampereella koko tunnelilinjan alueella, lukuunottamatta suuaukkojen seutua. Ja kuulemma Santalahdessa tilanne on vielä pahempi kuin meillä täällä Naistenlahdessa.  
Tunnelin on arvioitu parantavan ilmanlaatua laajalla alueella autoliikenteen siirtyessä tunneliin, josta päästöt ohjataan ilmanvaihdon avulla hormien ja tunnelin suiden kautta ulkoilmaan.

Tyypillisesti liikenteen aiheuttamat päästöt ovat merkittävin kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttava tekijä, koska liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan läheltä maanpintatasoa ja hengityskorkeutta. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ohjataan piippuihin juuri siitä syystä, että päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet ovat silloin huomattavasti paremmat ja vaikutus maanpintatason pitoisuuksiin ja ilmanlaatuun jää vähäiseksi.

Santalahden alueen osalta ilmanlaatutilanne heikkenee tunnelihanketta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna lähinnä siksi, että Rantaväylän linjaus muuttuu, jolloin liikenneväylä tulee paljon lähemmäksi Santalahdessa sijaitsevia asuintaloja. Ilmanlaadun heikkeneminen aiempaan verrattuna ei johdu näin ollen pelkästään tunnelista tai sen päästöjen vaikutuksesta vaan merkittävissä määrin myös väylän linjauksen muuttumisesta.

Ilmanlaatu on mittauksien mukaan kuitenkin sekä Santalahdessa että Naistenlahdessa ollut toistaiseksi vielä tunnelin rakennusvaiheen aikanakin ollut yhtä hyvää tai parempaa kuin esimerkiksi Tampereen keskustassa (Pirkankadulla). Ilmanlaatumittauksia tehdään alueella jatkuvasti juuri siksi, että ilmanlaadun kehittymistä voidaan seurata sekä hankkeen ilmanlaatuvaikutuksista saataisiin tarkempaa tietoa.
Onko oikeasti mahdollista, ettei raja-arvojen ylityksiä leviämismallien mukaan esiinny asuinalueilla? Edes täällä suuaukoilla?
Mallilaskelmien tulosten mukaan arvioituna on erittäin epätodennäköistä että ilmanlaadun raja-arvot ylittyisivät asuinalueilla.
Raja-arvot eivät ole voimassa liikenneväylillä, tunnelin suuakkojen alueet määritellään myös liikennealueiksi.

Hankkeen ilmanlaatuvaikutuksia seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla ja tullaan todennäköisesti seuraamaan vielä tunnelin valmistuttua.

Onko todellakin niin, että raja-arvojen ylitykset pysyvät tuossa Soukanlahdenkadun tuolla puolen? Suoraan tunnelin suuaukkojen yläpuolella ja 100m piipusta?
Mallilaskelmien mukaan pienhiukkasten raja-arvotaso ylittyy tunnelin suuaukolla ja sen välittömässä läheisyydessä. 
Pitoisuudet laimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa päästölähteestä eli tunnelin suuaukosta ja väylästä myös korkeussuunnassa.

Vai onko niin, että arvojen katsotaan olevan tässä Soukanlahdenkadun toisella puolella jo ihan hilkulla, nippanappa raja-arvojen alapuolella, mikä käytännössä olisi sama kuin ylitys, mutta ei teoriassa, joka siis ratkaisee.  
Mallilaskelmien tulosten mukaan raja-arvotasojen ylittyminen Soukanlahdenkadun tasollakaan ei ole todennäköistä, vaan pitoisuustasot ovat Soukanlahdenkadun ympäristössä korkeimmillaankin noin 50% ohje- ja raja-arvotasosta.

Toivottavasti sait vastauksien perusteella kaipaamasi lisätietoa Rantatunnelin arvioidusta vaikutuksesta ilmanlaatuun ja sekä mallitulosten tulkintaan.

On hyvä muistaa, että Rantatunneliin tehdyt mallitulokset ovat ikään kuin ennuste tulevasta tilanteesta.Ennusteet sisältävät aina jonkin verran epävarmuustekijöitä.

Mallinnuksen lähtötiedot on pyritty määrittämään juuri tästä syystä ilmanlaadun kannalta ”pahimman mahdollisen” ennusteskenaarion mukaisesti esimerkiksi käyttämällä tulevan tilanteen liikenne-ennusteita ja nykytilannetta edustavia päästökertoimia.

Tekniikan kehittyessä autoliikenteen päästöjen pitäisi kuitenkin tulevaisuudessa laskea.

Rantatunnelin hankkeessa ilmanlaatua seurataan varsin tarkasti, joten mittauksin saadut tiedot hankkeen ilmanlaatuvaikutuksista tarkentavat mallilaskelmin saatuja tietoja."

Noh, melko yksityiskohtaista kerrontaa. Kiitos siitä. Tulihan tuossa tähän asiaan jotain tolkkua.
Noita pitoisuusmääriä ja -ylityksiä kuvista itse tulkitessa tulkitsisin niitä hieman toisin. Esim. kuviossa 'Keskeiset tulokset -Naistenlahden suuaukko 2020 pituusleikkaus' s.11/24, ne ylittyvät kuvion mukaan täällä asuinalueen puolella (pinkkiä Soukanlahdenkadun tälläkin puolella), tekstikin toteaa... "Ohjearvon ylitysalue pääosin liikennealuetta." Siltä se minusta näyttää. (Kaaviossa ei ole otettu huomioon niitä korkeuseroja? Jotain muuta?)

Lisäksi mietiskelin sellaista, että linkin mallinnuslaskelmassa on päiväys vuodelta 2011, tuolloin ei esim. Näsikallion IV-kuilua vielä ole ollut mukana suunnitelmissa. Eli tulosten luulisi olevan valoisammat siinäkin suhteessa.

Mieltähuojentavaa sähköpostissa on siis se, että ihminen, joka osaa tulkita näitä kaavioita (ja joka on töissä siellä, missä laskelmat on tehty), mainitsee pitoisuustasojen oletettavasti olevan Soukanlahdenkadun ympäristössä korkeimmillaankin noin 50% ohje- ja raja-arvotasosta. Vaikka ne suuaukoilla ylittyisivätkin.

Se kuulostaa minusta hyvältä. Tai ei ainakaan aivan katastrofaaliselta. Sain kysymykseeni vastauksen. Kiitos. Tai, jos tarkkoja ollaan, niin olen minä vastauksen saanut jo aiemminkin. Useastikin. "Ilmatieteen laitoksen tekemien leviämismallien laskelmien mukaan raja-arvot eivät ylity asuinalueilla."  Tsihhi. ;) Ja on Tyynismaa mielestäni puhunut myös tuosta tunnelin suuaukon ja Soukanlahdenkadun korkeuseron vaikutuksestakin. Muistaakseni. 

Itse asiassa kuvittelin mallinnuksen olevan jotenkin kovin paljon monimutkaisempaa. Mutta ei se sitten kai ole. Toivon mukaan noita päästöjä tosiaan seurattaisi sitten vähän kauemminkin, kun tunneli avataan liikenteelle. Että miten tässä oikein lopulta käy. Minulla on nyt kuitenkin levollisempi mieli. Kysyminen kannattaa (melkein) aina. :)

                                                 -Ilmanlaatuliina

EDIT. torstaina 30.4.15, joskus siinä neljän jälkeen.

Lähetin aamusella kuitenkin vielä lisäkysymyksen, kun alkoi hiukan vaivata mieltä kuitenkin nuo muutamat kuvat ja lauseet.

kuva täältä

kuva täältä

Pyysin tarkennusta siihen, että minusta näiden mukaan ohjearvot ylittyisivät "pääosin liikennealueilla." Ja kovasti paljon kyllä näyttäisi siltä, että ne ylittyisivät sitten kuitenkin ylhäällä Soukkiksellakin. Että eikö näissä nyt ole huomioitu sitä korkeuseroa..vai miten nämä tulisi tulkita?! Hmm...
En vielä ole saanut vastausta. Mutta ei sen väliä. Mietiskellään näitä sitten taas vapun jälkeen. Nyt relataan.