...niin, että eikö teoriassa siis jo ole perjantai? Voisi kyllä olla, ainakin minun puolestani. Tietokoneeni näyttö sekosi ja olen taistellut sen kanssa nyt reilun tunnin. Hohhoijjaa. (Ja ei, en ole ihan kädetön tietokoneasioissa. Nyt ei vaan löydy ratkaisua tähän pulmaan.) Oikeastaan unohdin siinä tuoksinnassa mitä minun piti kirjoittaa.. Oli mulla jotain...
Hmm.. Viime yö oli rauhallinen. Tai kyllä sitä kaukaista rusnausta alkoi kuulua puoli kuuden aikoihin, mutta se kuului niin hiljaa, ettei se ollenkaan haitannut. Melkeinpä päinvastoin, se oli melko rentouttavaa. Taas se soutuvene loiski menemään aallokossa ja välillä pohja otti kosketusta kivikkoon -tyyppistä kopsuntaa. EN VOI USKOA, että todella kirjoitin noin.
Jos nyt siis kärsit valtavasti rusnauksen yöllisistä äänistä, voin kertoa sinulle, että kyllä se menee ohi. Hermo siinä kerkeää mennä useaan otteeseen ja usko ja toivokin siinä sivussa, mutta menee se. Vielä jonakin päivänä. Eihän se täälläkään siis vielä kokonaan ohi ole, mutta pahin on jo. Nyt uskallan melkein jo sanoa näin. Oli tuo tunnelin suuaukon perä louhimatta ja rusnaamatta tai ei.
Ja anteeksi, olen pahoillani, ja tiedän, että varmaan vain tekisi mieli vetää minua pataan, ei auta vakuuttelu pahimman tuskan aikaan, ei. I've been there... ;)
Tänään muuten tapahtui taas jotain eri-jännää ja minun korvilleni (ja jaloilleni) jotain ihan uutta tuolla tunnelissa. Hiukan aikaa tuossa puoli kuuden aikoihin tu-tu-tu-tu-tisi taas tässä jalkojen alla niin, että astiat kaapissa tärisivät ja jaloissakin tuntui värinää lattian läpi. Ei ollut jumbon pärinää se, sitä kuului (ja kuuluu) koko ajan taustalla. Ihan aiemmista poikkeavia tärinöitä ne tuntuivat olevan. Tymäkämpiä täsmäiskuja suoraan alla. Tai yllä. Tärisi ympäriinsä.
Ja kohta sitten kuuluikin hyvin lyhyt ja pikkuinen, mutta kumminkin järeä jyrähdys. Mieleni alkoi tietenkin heti arvailla mikä se oli... Villi veikkaukseni oli, että tunnelissa tehtiin taas jotain (tunneliprofiilin) tarkistusmittauksia tms. ja jouduttiin räjäyttämään pikkuriikkisen taas kalliota tästä alta. Tuli vaan mieleeni, kun sellaista on ainakin kerran aiemminkin tehty. Tai näin minulle on kerrottu.
Tai sitten jollain katuporalla sivallettiin meidän talon perustusta ja sen jälkeen räjäyteltiin muuten vain. Enkä edes tiedä miksi edes koitan arvailla mikä se oli, olkoon. Meni jo.
Pora pärisee.Illalla räjähtää. Aamuyön äänet ovat vielä arvoitus. Ja huomenna on aamuvuoro. Keskiviikko. Ja sitten torstai (ja töissä grillataan makkaraa...) Ja sitten juhannuslomanen.
Nuo hyiset ilmat ei oikein edes innosta iloitsemaan tulevasta juhannuksesta. Miksei vain voisi olla kesäinen ilma? Onko se nyt liikaa pyydetty. Täh?!
Semmosia höpisin lämpimikseni (ja koska en millään viitsisi alkaa tuota polkasua...)
- A.
EDIT. Keskiviikkoaamu ja klo 5.30:
Hyvää huomenta! Illalla räjähteli taas melko voimallisesti. Seinien välissä ropisi pikkuisen. Heräsin puoli viideltä -en mihinkään. Nyt joku on ihan pikkuisen ja hissuksiin tehnyt tuolla alhaalla jotain tunnelihommia viitisentoista minuuttia. Hassua. Minä kuulen kyllä. Minua ei kaiketi kuultaisi vaikka kuinka kopistelisin, naapurit kylläkin kuulisivat. Mutta se menisi kai tunnelin piikkiin.
Olen huomannut, että tämä tunnelituoksinta on muuttanut unirytmiä sen verran, että herään näköjään aamuöisin (myös viikonloppuna) niihin-entisiin-rusnausaikoihin, mutta nukahdan uudestaan, ellen siis ole aivan virkeä -niin kuin tänään. Mikä ei haittaa ollenkaan, kun kohta kuitenkin lähden avaamaan päikyn.
Minä juon nyt kahvia. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti