Melkoisesti asioita... Myös PIIPPUKILPAILUN jatkotyöstetyt ehdotukset!

[Edit. 3.3.15:  HUOM! Tämän jutun lopussa Piippukilpailun kakkosvaiheen ehdotelmat!! VOU!!!]

No jopas!  Näin maaliskuun aluksi onkin melkein runsaudenpula näistä tunneliasioista. Kerta kaikkiaan. Aloitetaan Liikenneviraston sivuilta löytyvästä asukastiedotteesta 2.3.2015.

Tällä viikolla (vko 10) tunnelityömailla:

Keräävä harjakone kiertää puhdistamassa allianssin hoitoon kuuluvia väyliä päivittäin.Väyliä ryhdytään pesemään heti, kun yöpakkaset loppuvat.

Naistenlahti:

• Uusia työvaiheita ei ole alkamassa.

Santalahti:

• Seulakalusto on siirtynyt työmaatukikohdan viereen, etäämmälle Simppoonkadun asutuksesta.
• Louhetta ei ajeta enää järveen. Vesistötäyttö on päättynyt.  Louhetta ajetaan edelleen täytön päälle odottamaan myöhemmin keväällä tapahtuvaa murskausta.
• Liikennetunnelissa on tehty louhinnan ja lujituksen lisäksi jo maanrakennustöitä, verhousta, palosuojausta sekä elementti- ja tekniikka-asennuksia.  (Kuva alla.)

Kuva Rantatunenlin asukastiedottteesta 2.3.2015

 Rantatunnelin FB-sivuilla taas oli tänään seuraava kuva ja teksti:
 "Santalahdessa pohjoinen liikennetunneli on jo koko profiililla puhkaistu. Eteläisen tunnelin suuaukostakin näkyy jo päivänvaloa, mutta koko profiili ei ole vielä auki."

Kuva Rantatunnelin FB-sivulta 2.3.2015

Ai että on jotenkin valloittavan hieno kuva! Melkein tekee mieli maalata tuollainen 'valoa tunnelin päässä' -kuvakin. :D

Aamulehti sitten taas on uutisoinut tunnelista pitkät pätkät, on video ja tekstiä: Suurin osa Ranta-tunnelista puhkaistu
Tunnelia on nyt louhittu runsaat 3200m eli 3/4 tunnelista. Keskustan pinta-alue kasvaa 4,5ha Ranta-Tampellan ja Santalahden vesistötäyttöjen myötä.

Tunnelin sisällä tuntuu jotenkin siltä kuin olisi metroasemalla: Työntekijöitä ja porauslaitteistoa liikkuu siellä ja täällä. Koko projektissa on mukana 360 henkilöä tällä hetkellä. Tunnelitöissä eli louhinnoissa ja rakennusteknisissä töissä on noin 190 työntekijää.

Santalahdessa maisemat ovat muuttuneet melkoisesti. Tosin autoilijat eivät sitä Rantatieltä juurikaan näe, sillä mm. rakenteilla olevan Paasikiventien risteyssillan lankkurivit peittävät maisemaa tunneliaukon suuntaan.
Risteyssilta tulee Paasikiventien eritasoliittymään. Siltapilarit on jo valettu, ja sillan kannen telinetyöt ovat käynnissä.

Naistenlahden puolella rakennetaan Rauhaniementien uutta siltaa. Silta on määrä avata liikenteelle kesäkuun lopussa tänä vuonna.

Naistenlahdessa pidennetään lisäksi eteläistä aallonmurtajaa tuomalla alueelle louhosainetta. 

Rantaväylän eteläpuolella tehdään yhä avolouhintatöitä ja maanrakennushommia.

Kun sekä eteläinen että pohjoinen tunneli on louhittu kesäkuussa, niin alue rauhoittuu louhintatöiden osalta kesäksi melkoisesti. Räjäytykset loppuvat eikä kivikuormia ajeta enää kuten nyt tehdään.

Projektipäällikkö Esko Mularin mukaan niin rakennushankkeen kustannusarvio kuin aikataulu ovat pitäneet. Tunnelin teknisiä järjestelmiä aletaan rakentamaan keväällä 2015.

Lopussa on vielä Fakta-osio:

• Rantatunnelin rakentaminen on aikataulussaan, samoin kustannusarvio.
• Noin 74 prosenttia tunnelin louhinnasta oli tehty viime viikolla. Kaikkiaan on louhittu 3 230 metriä noin 4 400 metristä. [Avokalliosta louhittu on noin puolet, koko urakan töistä on tehty vajaat 40 prosenttia. Tunnelien louhinnasta syntyy maamassoja kaikkiaan noin 650 000 kiintokuutiometriä ja avo-osuudelta noin 100 000 kiintokuutiometriä.]
• Tunnelia louhitaan noin 80 metrin viikkovauhdilla.
• Kesäkuun jälkeen työmaa rauhoittuu, kun tunnelit on saatu valmiiksi ja louhinta-aineksen kuljettaminen loppuu.
• Tunnelin järjestelmiä aletaan ottaa käyttöön vuoden 2016 heinäkuusta lähtien, ja liikenne ohjataan tunneliin keväällä vuonna 2017.

Lisäksi Aamulehti kirjoittaa: Täällä ovat Tampereen kalleimmat neliöt: "Vasta nyt alettu arvostaa"
[Minä olen kyllä arvostanut jo 16 vuotta, jos saa sanoa. ;)] Tuoreimman vertailun mukaan seitsemän tamperelaista asuinaluetta mahtuu Suomen kalleimpien postinumeroalueiden joukkoon. Armonkallio on kakkosena. Siis näistä Tampereen alueista, ei koko Suomen listalla sentään. WOHOO!!
1. Amuri 2. Armonkallio 3. Itä-Amuri-Tammerkoski 4. Etu-Kaleva 5. Keskusta 6. Kaleva 7. Epilä

Loppuun laitan vielä Kalevalanpäivänä ottamani kuvan Naistenlahden tunnelityömaasta, vähän eri näkövinkkelistä kuin yleensä. ;)

Naistenlahden tunnelityömaa 28.2.2015

  Huh, semmosia. Loistavaa maaliskuuta kaikille, ihan kohta on kesä!!! Wohoo!

                                                                          -Anuliina


OI, OI, OI!!! NYT huomasin, että PIIPPUKILPAILUSTA on tullut Taidemuseon sivuille ne uudet ehdotelmat!!!

"Finalistien jatkotyöstetyt ehdotukset

Taidepiippujen toinen vaihe on päättymässä. Kolme jatkoon valittua taiteilijaa ovat tarkentaneet ehdotuksiaan ja suunnitelmiaan.
Vähäisin muutoksin jatkoon etenee Jan-Erik Anderssonin Tuli ja sade -ehdotus, joka oli hyvin pitkälle viimeistelty jo kilpailun ensimmäisessä vaiheessa. Jani Ajon Sinisiirtymä on saanut Santalahdessa uuden tiilen ja terrakotan sävyisen kuvioinnin, joiden lähtökohtana on tekstiili- ja paperiteollisuuden perusaihiot, langat ja kuidut.
Akseli Leinosen Saapumisen arvoitus -ehdotuksessa piippujen ympärille sijoitetaan teräsvaijeriverkosto, joka toimii köynnöskasvien kasvualustana sekä osana teoksen sisältöä.

Voittaja julkistetaan 13.3.2015."

Painun tutkimaan asiaa tarkemmin, palaan asiaan myöhemmin. Sen voin kuitenkin sanoa ihan heti, että minä aivan rakastan Akselin "uuttakin" piippua!! OOH! ♥

Ja EDIT hetkistä myöhemmin:

Seuraavassa kuvat ja teksti jatkokehitellyistä piipuista Taidemuseon sivuilta:

Saapumisen arvoitus:

• Teoksessa corten-teräksisien piippujen ympärille sijoitetaan 25 metriin asti nouseva teräsvaijeriverkosto. Verkko toimii köynnöskasvien kasvualustana, sekä osana teoksen sisältöä. 

Kaupungin teräksinen juuristo: Piipun ruostunut, punaruskea pinta näyttää lämpimältä ilta-auringon valossa. Ruoste suojelee sitä maailmalta. Onkohan se suunniteltu kestämään ikuisesti? Ohi kiitävien autojen matkustajissa erilaisia tunteita herättää piipun ympärille kiertyvä teräsverkko. Joillekin se herättää mielikuvan hopeanharmaasta kelohongasta, toiset näkevät sen modernina taideteoksena. Samalla teräksinen kudelma näyttää vain betonin raudoitukselta, betonisessa ympäristössään.

• Vaijeriverkoston alaosaan sijoitetaan kasvamaan Imukärhivilliviiniä, joka nousee ajan saatossa peittämään piippujen runkoa. Parhaimmillaan se voi nousta jopa 25 metriin, jonne asti myös teräsvaijerit yltävät. Imukärhivilliviinin lisäksi vaijeriverkostoon on mahdollista sijoittaa myös muita, matalammalle nousevia köynnöskasveja, luomaan aksentti kasvustoon.

Vallanvaihto: Kevään koittaessa myös kaupungin asukkaissa näkyy elämän heräämisen vaikutus. Nouseva ja jälleen kukoistava kasvillisuus kerää monien huomion puoleensa, töllistelemään silmujen aukeamista ja lehtivihreän paluuta. Mikään ei ole enää entisellään talven jälkeen.

• Piippujen, sekä niitä ympäröivien rakenteiden valaistukseen on esitetty kaksi eri valaistustilannetta. Valaistuksen tarkoituksena on sekä mahdollistaa teoksen havaitseminen pimeään aikaan että tuoda uusi taso sen kokemiseen. Molemmat valaistusti lanteet pyrkivät hillitysti korostamaan teräsvaijeriverkkoa, sekä siihen kiinnittynyttä viherrakennetta. 

 Pimeyden variaatiot: Tuulen yltyessä on pimeys laskeutunut kaupungin ylle. Vain harvassa ikkunassa palaa enää valo. Uni vie kaupungin asukkaat todellisuuden vaikeammin saavutettaville rajamaille. Kaupungin nähdessä unta, pieni valon kajo syttyy tuulessa aaltoilevan pensaikon takana. Pieni kajo kirkastuu ja lehtien värinä voimistuu. Tunneliin painuvan tien liikenteenjakajan villiintynyt kasvusto aloittaa tanssinsa yössä.

Aivan ihastuttava!! VOU!  (Siellä on kuvassa se pupukin, joka menetti kotinsa.) Saapumisen arvoitus meidän huudeille!! Tästä tekstistä ei nyt käynyt ilmi Santalahden Saapumisen arvoituksen kohtalo. Onko noissa kasviratkaisuissa otettu se maaperä ja tila huomioon? Mutta muuten ostan nämä mielikuvamaalailut täysin. Täydellistä. Teräsvaijeriverkosto ja kasvillisuusvalinnat lienevät hyväksyttäviä, mahdollisia toteuttaa. Voi, tulispa tää. ♥ HYVÄ AKSELI!

(Myöhemmin edittiä tarkemmin Saapumisen arvoituksesta. vaijerisuunnitelmaa, vihersuunnitelmaa, valaistussuunnitelmaa...)


Sinisiirtymä (ja nyt siis kai myös punasiirtymä):  

Tampereen Rantaväylän tunneli rakennetaan edesauttamaan ihmisten ja tavaroiden liikettä, yhteiskunnan toiminnan perusedellytystä. Liike on myös keskeinen osa tunnelin ilmanvaihtopiippuja elävöittävää teosta. Nämä kaupungin piippukunnan uudet tulokkaat saavat dynaamisen ulkoasun toisiinsa lomittuvien aaltoilevien kuvioiden myötä, jotka heräävät henkiin valotekniikan keinoin ja käyvät tanssiin illan hämärtyessä.
Liikennevirtaan reagoiden valonauhat kiertyvät toisiinsa vaihtelevalla liikkeen ja värin intensiteetillä. Kuten fysikaalisessa sini- ja punasiirtymässäkin kokijan havainnot ovat hänen omasta liikkeestään riippuvaisia, ohiajava autoilija vaikuttaa osaltaan teoksen ulkoasuun. Näin piiput eivät jää mykiksi kummajaisiksi vaan niistä muodostuu interaktiivisia kaupunkiympäristön elementtejä.

Piippuaiheiden perusteemat ovat ihmisen ja luonnon vuorovaikutus, järvimaisemat, kaupunkia halkova koski ja sen ympärille rakentunut teollisuus.
Naistenlahdessa, venesataman läheisyydessä, piippua kiertävät värinauhat sinisen eri sävyissä liittäen sen osaksi muita sinisiä tunnelin yhteyteen suunnitteilla olevia valoteoksia ja läheistä valaistua voimalaitosta.
Valaisukuviot saavat luonnollisesti lähtökohtansa virtaavasta vedestä, Tampereen alkuunpanevasta voimasta ja kasvun mahdollistajasta.
Santalahdessa piippu on kiedottu tiilen ja terrakotan sävyihin viittauksena Tampereen mittavaan teollisuushistoriaan ja -arkkitehtuuriin sekä viereiseen entiseen Haarlan paperitehtaaseen. Valaisukuviot saavat vastaavasti lähtökohtansa tekstiili- ja paperiteollisuuden perusaihioista, langoista ja kuiduista. Alati muuttuvina ja kullakin ajanhetkellä uniikkeina kuviot elävät omaa elämäänsä ohi soljuvan liikenteen rytmittämänä.


Hmmm... Miten tätä Naistenlahden turkoosia piippua, varsinaista Sinisiirtymää, on nyt sitten jatkokehitelty? Valaistun liikkeen osalta ainakin haluaisin tietää. Ei käy ilmi tästä. Uutta toki on, että piippua kiertävät värinauhat sinisen eri sävyissä liittäen sen osaksi muita sinisiä tunnelin yhteyteen suunnitteilla olevia valoteoksia ja läheistä valaistua voimalaitosta.
Voimalaitos tuossa on, mutta mitä ovat nämä "muut siniset suunnitteilla olevat valoteokset"? Ei kyllä ole mitään tietoa... Melutaidegallerian hommatkin päätetään vasta, kun piippu on jo valittu. Ei rauhoittanut mieltä tämä nyt laisinkaan. Lisäksi jossain keskustelussa oli puhetta, kun ihmettelin eikö turkoosia väriä voisi muuttaa, että ei se sitten olisi Sinisiirtymä... No, nyt on kuitenkin Santalahden piipusta tullut Punasiirtymä. Höh. Toki tuossa on perusteltu, että teema on virtaava vesi. Toivoa sopii, että nuo sinisen eri sävyt ovat sitten edes vähemmän turkooseja ja enemmän neutraaleja sinisiä.

EDIT 3.3.15 aamulla: Täytyypä hetimiten korjata, että NYT on tietoa niistä "muista valotaideteoksista". Kiitos kommentoijalle. :) Naistenlahden tunnelin suuaukoille tosiaan ON jo suunniteltu Fall's -niminen valoteos. Tässä linkki Frei Zimmerin Rantatunnelin taideohjelmaan. "Tunneliin sisäänajosta saadaan näyttävä tekemällä kallioon ”vesiputous” tai ”koski” lasin, betonin ja valon avulla. Fall ́s -nimen saanut teos muodostuu betoniseinämästä, johon kiinnitetään led-valaistuksen sisältävät metallirakenteet. Näiden julkisivu on lasia, johon on painettu keraamisilla pigmenteillä kuvaa virtaavasta vedestä."

Kuva täältä

Taideohjelman sisältö näyttää kyllä tutulta. En tiedä miksen tätä suuaukkoa ole sitten rekisteröinyt.. (Tarkistin vielä asukasilta-kuviani. Siellä on ollut kuvia ja puhetta ainakin kyseisen suunnitelman meluaidoista, "miltä mahdollisesti voisi näyttää." Tunnelin suuaukoilla (kyseisen asukasillan) kuvissa on kuitenkin puustoa, siis vihreää.. Ja havainnekuvat muualla ovat siis päivänvalossa, joten teosta ei niissä siksi näy. Ihmettelen silti, miksi en olisi tuohon linkkiin muutenkin törmännyt.) No, nyt tiedän tämänkin. 

Ymmärrän nyt myös paremmin sen, miksi Janin ja Jan-Erikin teokset tosiaan ovat sinisävytteiset ja vesi-teemaiset.
Myönnettäköön, että nyt mätsää Sinisiirtymä hiukan paremmin tähän ympäristöön, siis voimalaitoksen lisäksi. Got the point.
Mutta ei se meidän mahdollista pihanäkymäämme silti muuta.

Tuli ja Sade:

Lähtökohta on luoda molemmista piipuista selkeä ikoninen kokonaisuus, joka vaikuttaa ympäristöön inspiroivalla tavalla ja tekee piipuista maamerkkejä. Piiput ovat isoja ja raskaita ja niiden putkimaista muotoa on vaikea esteettisesti rikkoa jollain järkevällä tavalla, kun tuulikuormaa ei voida kasvattaa niiden päälle kiinnitetyillä elementeillä. Sen takia olen ottanut päinvastaisen lähtökohdan ja olen vahvistanut niiden omaa olemusta pitkillä vertikaalisilla aiheilla.

Toisen piipun aihe lähtee tulesta ja Tampereelle ominaisen tummanpunaisen teollisuusarkkitehtuurin väristä ja olemuksesta. Se sopisi parhaiten Santalahden alueelle. Toisen piipun aihe tulee vedestä ja viittaa Tampereelle ominaisiin järvimaisemiin.

Valaistus:
Roope Siiroinen: ”Olennaista on onnistuminen värintoiston kanssa, mutta yhtälailla valonjaon ja voimakkuuden kanssa, jotta valo ei riko tai häivytä itse teosta.”

Marjut Kauppinen: ”Tavoitteena on tuoda teokset esille aiheuttamatta häiriövaloa ja suuntaamatta tarpeettomasti valoa taivaalle.”

[En edelleenkään oikein osaa sanoa tästä mitään. Piiput eivät jotenkaan istu ympäristöön. Niin kuin Saapumisen arvoitus tekee. ;) ]

Jahas ja nythän huomasin, että tarkemmat jatkokehittelysuunnitelmat löytyvätkin Taidemuseon sivuilta liitteistä... Siellä on kyllä vasta Jani Ajon  Sinisiirtymästä kehitellyn ehdotuksen linkki. Kaipa ne toiset sinne ilmestyvät vielä. (Tulivatkin, linkit edittinä myöhemmin.)
Varsin turkoosilta näyttää... Ja on siellä niitä "muita turkooseja valotaideteoksiakin" tukimuurissa.
Tässä ensimmäisessä kuvassa maalauskuviot (em. linkistä) eri ilmansuunnista ja tasoprojektiona. Ja toisessa Iltanäkymä Naistenlahdessa. Turkoosia, niin turkoosia.... Ja  valotaideteokset tukimuurissa.

Kuva täältä

Iltanäkymä Naistenlahdesta, kuva täältä

Iltanäkymä Santalahdesta, kuva täältä

Tekninen toteutus:
Piippujen kuviointi maalataan konepajalla korroosiolta suojaavan sävytetyn pohjamaalin päälle. Iltavalaistus toteutetaan piippujen ympärille säteittäisesti  sijoitetuilla RGB-laserprojektoreilla. Projektorit ja niiden ohjauslaitteet asennetaan corten-teräksestä valmistettuihin suojakoteloihin (3 kpl per piippu). Käyttämällä useampaa projektoria samassa suojakotelossa saadaan aikaiseksi tarvittava valaisukeilan leveys ja kirkkaus sekä mahdollistetaan monimutkaisemmat valokuviot.

Sinisiirtymän projisointikaitteistoa, kuva täältä

Projisointilaitteiston tekninen toteutus:
Projektorit 3 kpl ja niitä ohjaava tietokone asennetaan corten-teräksestä valmistettuihin kosteus- ja lämpöeristettyihin ja tarpeen mukaan ilmastointilaitteen avulla lämmitettyihin tai jäähdytettyihin suojakoteloihin (3 kpl per piippu). Naistenlahdessa kotelot ovat metallinharmaiksi maalattuja, Santalahdessa ne liittyvät ympäristöönsä paljaalla corten-pinnalla.
Valaistuskuvioita ohjaavat tietokoneet yhdistetään WLAN-verkolla toisiinsa ja liikennevirran tarkkailujärjestelmään, joka antaa tarvittavat lähtöparametrit,esim. liikennemäärän.
 Projektorilaitteiston varastaminen ja ilkivallanteko pyritään estämään valmistamalla suojakotelot riittävän (n. 4-5mm) vahvuisestateräksestä ja varustamallane kestävin lukoin. Tarvittaessa koteloihin voidaan asentaa murtohälyƫmet ja lisäksiyhteen kolmesta suojakotelosta valvontakamera. Projisointikotelon ikkuna tehdään iskunkestävästä lasista tai polykarbonaattimuovista ja ikkunantaakse asennetaan terästangot tai ketjut estämään projektorien irrotus.

 Semmoista...

Aivan on kaunis tämä Sinisiirtymä, ideakin oikein hyvä, mutta ei... En silti toivoisi sitä näille kulmille. Piipun  läheisyys ja sen liike aiheuttavat minussa rauhattomuutta ja levottomuutta. Jonkun toisen mielestä juuri liike on rauhoittavaa... Riippuu katsojasta (ja piipun sijainnista) miten sen kokee.

Minä yksinkertaisesti olen mieltynyt Saapumisen arvoitukseen: Sen kasvillisuutta hyväksikäyttävään ideaan, väritykseen, ajattomuuteen (mennyt, nykyisyys, TULEVAISUUS), sen miljööseen sopivuuteen, ekologisuuteen, mystisyyteen, rauhoittavaan olemukseen, elämänläheisyyteen... Ihan kaikkeen siinä. 

Nyt mun sattuu mahaan. Mua jännittää aivan hirvittävästi. Itkuhan tässä kohta tulee. Jännitysitku.

Nyt sitten niitä mielipiteitä, kiitos!
  
Tiistain jatko-osuus:
EDIT 3.3.15 klo 17.05: Tänään Taidemuseon sivuille on tullut linkit myös Akselin Saapumisen arvoituksen kakkosvaiheen ehdotelmasta sekä Jan-Erikin Tuli ja Sade piippujen ehdotus. Hurraa!!!

Täytyypä tutustua niihin kunhan ensin lämpeän. MIKÄ KEVÄT siellä nyt muka on?!! Räntää naamariin vaakatasossa koko kotimatka. Tekee mieli kirkua.

Tuli ja sade -piippuihin ei edes pyydetty kovasti muutosehdotuksia. Sitä pidettiin melko valmiina. Olikohan valaistuksesta, väreistä tai kuvioinnista jotain kysymyksiä... Kovasti poikkeavuuksia en ainakaan huomaa tässä kakkosehdotuksessa, ehkä tässä on jotain uutta(kin) kuviosta:
"Aiheiden ornamentaalisuus ja värien rytmitys antavat teokselle erilaista ”eloa” eri sääolosuhteissa ja valaistuksessa. Esteettisesti kiinnostavaa on myös että kuvioissa on käytetty samaa venytettyä muotoa, mutta tuliaiheessa se ”kiitää ylöspäin” ja vesiaiheessa se ”valuu” alaspäin. Teosta valaistaan pimeinä aikoina alhaaltapäin, jolloin piiput kauniisti hohtavat yömaisemassa."

Mutta sitten suosikkini, Saapumisen arvoitus:

Santalahden piipusta (ja vielä Naistenlahdestakin, kun se on suurempana) sekä valaistussuunnitelmista 1 ja 2 Naistenlahdessa. Tarinaa sitten tuonnempana.

Havainnekuva Santalahden Saapumisen arvoituksesta, kuva täältä

Havainnekuva Naistelahden Saapumisen arvoituksesta, kuva täältä

Valaistussuunnitelmasta:
Piippujen, sekä niitä ympäröivien rakenteiden valaistukseen on esitetty kaksi eri valaistustilannetta. Valaistuksen tarkoituksena on sekä mahdollistaa teoksen havaitseminen pimeään aikaan, että tuoda uusi taso sen kokemiseen. Molemmat valaistustilanteet pyrkivät hillitysti korostamaan teräsvaijeriverkkoa, sekä siihen kiinnittynyttä viherrakennetta.
Turhan valosaasteen välttämiseksi ei piippuja kummassakaan vaihtoehdossa ole haluttu korostaa valolla liikaa, vaan luoda kontrastinen suhde teoksen ala- ja yläosan välille. Valaistuksen ja istutusten yhteensovittamisessa huomioidaan se että kasvit eivät peitä valaisimia.

Havainnekuva Saapumisen arvoituksen valaistussuunitelmista  1 ja 2, kuva täältä

Tilanne 1: Valaistustilanne tuo kiertyvän vaijeriverkon ja kasvuston ääriviivat voimakkaasti
esille, erottaen ne valaistusta taustastaan. Vaihtoehdossa piipun ja teräsverkon väliin kehämäisesti asennetut
valaisimet pyyhkivät piipun pintaa valaisten sen. Valopatsas ei ylety piipun yläosaan saakka, vaan  jää kokonaisuudessaan täysikasvuisen kasvuston taakse tehden siitä pimeää pitsiä kirkkaamman pinnan päälle. Havainnoitsijan liikkuessa, varjostava tekstuuri elää voimakkaasti luoden elävän ja vaihtelevan kokemuksen.

Tilanne 2: Toinen valaistustilanne toteutetaan kasvuston ja vaijeriverkon ulkopuolisella kehämäisellä valaistuksella. Aiempaa vaihtoehtoa kapeampikeilainen valaisinjoukko valaisee piipun runkoa keskivaiheelta ylöspäin. Toinen valaisinryhmä valaisee kasvustoa. Valaisimet sijoitetaan riittävän jyrkkään kulmaan, jolloin kasvustoon muodostuu voimakas valon ja varjon leikki, joka elää esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Valopatsas himmenee piipun päätä kohden.

VOU! Kertakaikkisen upeat havainnekuvat! Minulla itselläni ei ole teknistä osaamista valaistussuunnittelussa tai vaijereissakaan, mutta voin sanoa, että kaikki näyttää ja tuntuu juuri sopivalta. Siltä, ettei melkein edes haittaisi, että tuohon nousee 40-metrinen 6m halkaisijaltaan oleva piippu. Kun se vain olisi Saapumisen arvoitus. 
Piipun valaistus ei ylety piipun yläosaan saakka tai himmenee yläosaa kohden. Mainiota. Valasitus kohdistuu kasvustoon, kaunista, tai cortenpunaisen pintaan. Kaunista sekin. 
Valaistus luo rauhallisen ja harmonisen vaikutelman.. Hyvä. Oikein hyvä.

Vaijerirakenteesta:
Teoksessa corten-teräksisien piippujen ympärille sijoitetaan 25 metriin asti nouseva teräsvaijeriverkosto. Verkko toimii köynnöskasvien kasvualustana, sekä osana teoksen sisältöä. Alaosastaan vaijeriverkko on noin kahden metrin etäisyydellä piipun rungosta, kartiomaisesti ylöspäin nousten. Noin 10 metrin korkeudesta eteenpäin vaijerit kulkevat 80 mm etäisyydellä piipun rungosta. Ensimmäisen kahden metrin alueella vaijerien lisäksi on käytetty teräsverkkoa helpottamaan kasvien levittäytymistä piipun varteen.

 Maantasossa vaijerit ankkuroidaan maahan teräksisin perustuksin. Piipun varressa vaijerit kiinnitetään suoraan piippuun ankkurien avulla. Piipun alaosassa teräksiset vaijerit kiertyvät piipun ympäri. Ylempänä kiertyminen lakkaa ja vaijerit leviävät teräksiseksi juurakoksi. Vaijerirakenne toteutetaan olemassa olevien viherrakentamiseen tarkoitettujen järjestelmien avulla.

Alkuvaiheessa teräsvaijeriverkko on teoksen hallitsevin elementti yhdessä piippujen kanssa, kertoen
urbaanista kontekstista. Kasvillisuuden noustessa piippujen vartta pitkin, sen rooliksi muodostuu dialogin luominen luonnon kanssa.

Vaijerirakennesuunnitelmista muutama kuva...

Vaijerirakenne Saapumisen arvoitus, kuva täältä

Saapumisen arvoituksen vaijherirakennesuunnitelmaa, kuva täältä

Vihersuunnitelmasta:
Vaijeriverkoston alaosaan sijoitetaan kasvamaan Imukärhivilliviiniä, joka nousee ajan saatossa peittämään  piippujen runkoa. Parhaimmillaan se voi nousta jopa 25 metriin, jonne asti myös teräsvaijerit yltävät. Imukärhivilliviinin lisäksi vaijeriverkostoon on mahdollista sijoittaa myös muita, matalammalle nousevia köynnöskasveja, luomaan aksentti kasvustoon.
Vaijeriverkkoa kiipeävien kasvien lisäksi piippujen maantason ympäristöön on luotu runsas kasvusto Koristearonioiden ja Purppuraheisiangervojen avulla. Nämä kasvavat noin kaksi metriä korkeaksi,
tiiviiksi kokonaisuudeksi. Työssä halutaan luoda kokemus luonnon voimakkuudesta ja runsaudesta ”viidakkomaisella” rönsyämisellä. Vaikutelmaa korostamaan on pensaiden sekaan sijoitettu Säleikkövilliviiniä, joka voi nousta myös pensaiden päälle. Tämän lisäksi Säleikkövilliviini leviää maata pitkin ympäristöönsä luoden villiintyneisyyden tuntua.
Kasvukauden ulkopuolella, lehdettömät köynnöskasvit korostavat teoksen raunioromanttista luonnetta. Tämän lisäksi myös kevään ja syksyn läsnäolo näkyy voimakkaasti teoksessa; luoden
siitä ympäri vuotta vaihtuvan, joka vuosi erilaiseksi kehittyvän kokemuksen.
Istutettaville kasveille tehdään tarpeelliset maanvaihdot niiden menestymisen turvaamiseksi.

Santalahden liikenteenjakajaan tehdään tämän lisäksi ylimääräisen veden pois ohjaava suodatinkerros. Toteutusvaiheessa kasvustolle laaditaan erillinen hoitosuunnitelma

Vihersuunnitelmien kuvat, Naistenlahti:

Vihersuunnitelmien kuvat Santalahti:

KYLLÄ! Lukitaan tämä, siis Saapumisen arvoitus. Nyt kun tarkempaa selvitystä on saatu kaikista finalistiehdotuksista, ne puuttuvat Santalahden suunnitelmat ja tarkennukset vihersuunnitelmiinkin, niin täytyy sanoa, että toivon tosiaan, että Saapumisen arvoitus voittaa. Joo, on se ollut suosikkini alusta asti. En ala tässä toistelemaan asioita, siis niitä miksi minusta se pitäisi valita, se varmaan on käynyt jo selväksi.

Mutta ajatellaan nyt vaikka aikaa, ajankulua. Nyt, näinä päivinä on noita valotaideteoksia ympäriinsä ja ne on tosi jees ja IN. Mutta miten kauan? Akselin piippuratkaisu on ajaton, iätön, se muuttuu ajan saatossa, se elää.
 Jos vertaa näitä kahta piippua, niin kumman katselemiseen ajattelisitte kyllästyvänne muutaman vuosikymmenen sitä katsottuanne? Niinpä...
No, sitäpä ei tarvi kaikkien katsella vuosikymmeniä. Toisten sitten taas täytyy.

Minua ainakin melkein  pakahduttaa tuo Saapumisen arvoitus. Näin Tunnelinsuun asukkaana. Tunnelin suun asukkailta ja muiltakin odottelen edelleen kommenttia...

Ps. Yksi asia minua melkein naurataa. Voiko nimittäin ilmastointipiipusta muka tykätä?  Vastaan, voi. :D


EDIT. 4.3. iltasella kympin jälkeen: Kysyin tarkennusta päivämääräasiaan ja kyllä, palkintolautakunta tekee päätöksen piipusta huomenna 5.3. Päätös kuitenkin julkistetaan vasta tuolloin 13.3.
Lautakunta haluaa laatia kunnollisen tiedotteen harkituin perusteluin ja kommentein.
Ihan järkeenkäypää. Ei ole ihan helppo tuo päätös ja puhuttaa varmasti monia... Köh. ;)

Taiteilijoilta oli myös pyydetty lupa ainostaan kuvamateriaalin julkaisuun taidemuseon sivulla ja kun lupa tuli, ohjausryhmä päätti saattaa ehdotukset julki niin pian kuin mahdollista. Siis jo ennen päätöstä ja sen julkaisua.


Sitten vaan oottelemaan... Hassua, jotenkin tuli ihan huojentunut olo, kun jo huomenna päätetään. Vaikka vielä pitääkin odotella julkaisua.