tiistai 2. joulukuuta 2014

Juu, ei, vaarin housut ;)

(kuva: yle.fi)
ÄÄH! Vielä kerran palaan tuohon radiohaastatteluun... (Tai sen esittelyyn. Haastattelu sinällään oli oikin hyvä,  ainakin tekstuaalisessa muodossa.) Kyllä se sitten kuitenkin on eilen esitelty jotenkin "Niinkin voi käydä että vastustajasta tulee kannattaja..." -tyyppisesti. Höh. Millään ei jaksaisi samaa asiaa ihmisille selitellä.  (Onneksi sentään olivat laittaneet jutun myös tekstinä sivuilleen. Siinä kun ei hehkuteltu kannattajuudella.) Muutamakin ihan tuttu ihminen on nimittäin tänään  kysynyt minulta, että olenko muuttanut kantaani, että radiosta kuulin niin. Tai, että "ne sanoivat, että sinusta on tullut kannattaja." (Itse juttua nämä kyseiset ihmiset eivät sitten olleet kuulleetkaan, joten esittely on sikäli ollut melko ratkaisevassa asemassa mitä tulee tiedon välittämiseen. Vaikka onko silläkään oikeastaan nyt enää mitään väliä. Ei taida olla.) No joo, ei ole tullut.


Ei tässä ole mikään muuttunut sitten viime päivien. Keväästä kyllä paljonkin.
Minulla ei tällä hetkellä ole mitään hätää, nukun hyvin, enkä ärsyynny nykyisistä äänistä, joita asuntooni kantautuu työmaalta. (Kevääseen verrattuna mikään ei tunnu miltään. Ja olen päivisin töissä, enkä siis kuule suurtakaan osaa paukkeesta.) Silmäni on jo tottuneet tuohon työmaan ulkoiseen hävityksen-kauhistus -olemukseen. Mutta en minä siitä(kään) jaksa mullittaa ja raivota. Ei se kannata. Olen helpottunut, että räjäytykset ovat kohta ohi ja koitan olla lietsomatta pelkoa tulevasta. Katselen päivän kerrallaan mitä tuleman pitää ja toivon parasta. Liikkennemelun, piipun, miljöön ja ihan kaiken muunkin kannalta. Vielä on paljon jännitysmomentteja tulossa. 

En myöskään vain jääräpäisyyttäni ole tai aio pysyä tunnelivastaisena. Jos se sitten aikanaan osoittautuu hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi, voin asian ihan hyvin myöntää. Sitä ei kuitenkaan vielä voi kukaan tietää.

Sekään ei minusta kuitenkaan tee vielä sitä kannattajaa. Pitäsikö minun  angstata ja raivota täällä kaikesta mahdollisesta epäkohdasta, jota tunnelielämään liittyy? Lyödä kapulaa rattaisiin ihan vaan vastustamisen ilosta? Olla tahallaan edes pikkuisen enemmän negatiivinen?  Jonkun mielestä ehkä, mutta ei minusta. Koitan nähdä  asiasta sen valoisan puolen, sen verran kuin sitä nähtävissä kulloinkin on. Turha tässä itseänsä on stressata hengiltä. Haluan vain elää mahdollisimman normaalia elämää. Vaikkakin sitten tunnelielämää.

Olen puhunut. Taas kerran. Tulikohan tämä nyt selväksi? Tästedes blogini puhukoon puolestani. Itse asiassa niinhän se onkin. Jospa en juuttuisi/puuttuisi nyt tähän vastakkainasetteluun enää ollenkaan. Jatketaan entiseen malliin tästä nyt vain. Ilon kautta! ;) Ahahhaha. :D 

Palataanpas sitten varsinaiseen tunnelielämään. Ylihuomenna torstainahan (4.12.)on se melutaidegallerian esittelytilaisuus allianssin toimistolla klo 18. Menkää sinne, minäkin menen. Kovin mielenkiintoista nähdä mitä on luvassa.

Ylen sivuilla on ollut tänään mahdollisuus kysyä (klo 12-13.30) tunnelista asiantuntijoilta, elikkäst Mularin Eskolta ja Meriläisen Jarkolta: Kysy Rantatunnelin rakentamisesta -asiantuntijat vastaavat. Onneksi kysymykset ovat siellä edelleen luettavissa, niin ja vastaukset. :)

Poimin tähän esimerkkinä muutaman, olenhan näitä itsekin mietiskellyt:
  • Elina Nieminen, Yle: Hannibal kysyy, koska Armonkalliolla arvoposliinit saa laittaa takaisin vitriiniin.
  •  Jarkko Meriläinen, Lemminkäinen Infra Oy vastaa:  Armonkalliolla louhinnat alkavat olla jo takanapäin. Olemme jo junaradan alla menossa Tammerkoksen suuntaan hyvää vauhtia. Tällä hetkellä tehdään parhaillaan pohjoisen liikennetunnelin puhkaisulouhintoja Soukanlahdenkadun alla. Sen jälkeen aloittelemme eteläisen liikenntunnelin puhkaisulouhintoja. Yhteenvetona voitaisiin sanoa, että Armonkallion tunnelilouhinnat ovat pääosin ohi Jouluun mennessä. Joitan avolouhintoja tehdään tämän jälkeenkin.
[Anuliina: Jaa, että mitenkä että?! Asukastiedotteen mukaan "Naistenlahdessa jatkuu avolouhinta sekä liikennetunneleiden päivittäinen louhinta työmaakaivannonsuuntaan ja tavoitteena on puhkaisu vielä tämän viikon aikana." Minkä puhkaisu?! Pohjoisen... vai myös eteläisen?? Jouluun mennessä? Siis pohjoinen louhitaan puhki tällä viikolla ja sitten vasta eteläinen? Jouluun mennessä? Hmm...]
  • Kysymys: Meille on tullut kysymys siitä, moniko alueen rakennus on vaurioitunut tunnelin töiden seurauksena? Kysyjä kertoo, että taloon tulleiden halkeaminen vakuutetaan olevan harmittomia tai peräti kosmeettisia. Voiko tämä pitää paikkansa ja kuka kantaa vastuun asiasta mikäli näin ei ole?  
  •  Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy vastaa: Vaurioepäilyjä ja vahinkoilmoituksia on tullut yhteensä noin 125 kpl. Toitaiseksi korvatut vahingot ovat olleet lähinnä tippuneita vaaseja ja tauluja ym., kukin arvoltaan muutamia kymppejä. Rakennusten vaurioitumiset arvioidaan loppukatselmusten jälkeen. Loppukatselmukset alkavat automaattisesti louhintojen loputtua. Mikäli loppukatselmusten jälkeen voidaan todeta, että vaurio on louhintojen aiheuttama, niin allianssi neuvottelee osapuolten kanssa asiat kuntoon. Hankkeella on luonnollisesti vakuutukset tällaisia tapauksia varten.
[Anuliina: Onkohan tästä ollut puhetta siinä eilisessä Aamulehden maksullisessa jutussa.]

  • Heli Mansikka, Yle: Tamperelainen kysyy, missä iässä tunnelille tulee ensimmäinen isompi peruskorjaus suunnitelmien mukaan? Eli montako vuosikymmentä tunnelin on tarkoitus olla peruskorjaamatta pelkillä huoltotoimenpiteillä?
  • Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy vastaa: Kantavat rakenteet mitoitusikä 100 vuotta ja verhousrakenteet 50 vuotta. 
 [Anuliina: Hurjan kauan... ihanko oikeasti noin kauan menee ihan huoltotyöllä.]

  • Elina Nieminen, YleMeille aiemmin lähetetyssä kysymyksessä kysyttiin, onko alueella sattunut onnettomuuksia tai rikoksia.
  • Jarkko Meriläinen, Lemminkäinen Infra Oy : Rikoksia ei ole tapahtunut. Lieviä työtapaturmia on tapahtunut yhteensä 15 kpl, näistä 8 on johtanut poissaoloon. Poissaolopäiviä on yhteensä 33 kpl. Kaikki tapaturmat ovat tieysti liikaa, mutta aina jotain voi sattua kun meitä tekijöitä Allianssilla on lähes 400.
 [Anuliina: Aika vähän... vai onko tuo paljon?]
 
Siellä oli valtavasti hyviä kysymyksiä ja vastauksia, lukekaas oikein. 


Harmittaa, kun ulkona on niin pimeää, ettei meinaa aamuvuorostakaan ehtiä kotiin valoisalla. Voisi vähän kuvata suuaukon paikkoja vielä ENNEN puhkomista. Mutta ainakin sitten puhkomisen jälkeen on mentävä kuvailemaan. Vaikka sitten pimeässä. Hui, melkein alkaa jännittää.

Ei täs taas midist muuta.
                                         -Anuliina

EDIT klo 21.04: Loppumetrien kunniaksi aion uhmata tunneliräjäytyksiä ja kaiken uhallakin menen suihkuun ENNEN kuin iltajysäri on päräytetty.  Ihan vaan tiedoksenne. Mikäli en enää koskaan tänne palaa. 

...ja kymmenisen minuuttia myöhemmin: Aahhahahah! Ai hittohemmetti. Ei VOI olla. Välittömästi, kun vain sain shampoon päähäni, räjähti. Huuuuu!
Olen siis käynyt vuoden suihkussa vasta iltajysärin jälkeen, tai sitten selkeästi ennen yhdeksää, jotta en olisi kylppärissä räjäytysten aikaan. Kerran olen ollut tälläämässä naamaani -eikä se ollut mukava kokemus. Ei siinä kaikukopassa, kallion sisässä.
Nyt laskin kyllä urheuteni lisäksi sen varaan, ettei ne jysäytä tässä meidän tunnelissa. Eikä se niin kovasti jyrissytkään kuin silloin muinoin. Pikkuisen oli silti hypeltävä ja hermostuksen naurua purskauteltava ilmoille. Selvisin kuitenkin. Ajattelin vain ensin, että saisin jonkun urhoollisuusmitalin uskaliaasta uhmaustapahtumasta, mutta tää olikin vain tällainen loppukevennys.
Tuleepa elämästäni tylsää, nyt kun nuo jysärit ihan justiisa kohta loppuu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti