Näsinkallion risteyssilta (ja oodi tunnelielämälle)

kuva: asukastiedotteesta 17.11.14.

Aamulehdessä törmäsin juuri juttuun liittyen Näsinkallion maanalaisen sillan (punainen ympyrä kartassa) rakennustöihin. Miksi ihmeessä maan alle tarvitaan silta? – Moro kertoo.
Jutusta on linkki Moron nettisivun juttuun, siellä on myös video.

Olen mietiskellytkin mitä se Näsikallion maanalainen eritasoliittymä(varaus) oikeastaan tarkoittaa.

Tallipihan läheisyydessä, noin 20-25 metrin syvyydessä, rakennetaan Suomen ainoa maan sisällä oleva silta,  Näsinkallion risteyssilta. Tarkka sijainti on Näsijärvenkadun ja Näsilinnankadun risteyksessä. Sillat valmistunevat tammi-helmikuun vaihteessa.

Sillalle louhitaan valmiit liityntärampit sekä Naistenlahden että Santalahden suunnasta. (Ne sisältyvät voimassa olevaan urakkasopimukseen.)  Maanalainen silta on osa myöhemmin mahdollisesti rakennettavaa maanalaista eritasoliitymää, silta siis toistaiseksi tule mihinkään käyttöön. Tarkoitus on, että jos valtuusto jossakin vaiheessa päättää Kunkun parkin rakentamisesta Hämpin länsipäähän maan alle, sinne puhkaistaan yhteys suoraan Rantatunnelista. Kun ramppien kohdat on jo louhittu ja silta valmis, ei Rantatunnelissa tarvitse sitten enää tehdä vaativia rakennustöitä.

Kuva Moron nettisivuilta

Tuossa Moron kuvassa sillalla on siltavastaava Jari Humalajoki ja toinen tunnelimies näyttäisi Meriläisen Jarkolta. Näyttäis muuten olevan hauskaa tuo tunnelityöelämä.

Hmmm... Tajusin juuri, että jos/kun tuota Kunkun parkkia aletaan louhia, niin sitten jyskää ja järisee myös töissä. Eeeh... No, onneksi en sentään ole töissä öisin. Mutta tunnelielämää ei pääse siinä tapauksessa vahingossakaan unohtamaan. En oikein tiedä mitä tähän nyt sanoisin. Melkein jopa naurattaa. Voi hittohemmetti. Ääk!

Facebookissa kiertää sellainen runohaaste. Minut tietenkin haastettiin siihen. Ja minä tietenkin otin haasteen vastaan, kun kerta olen vähän tällainen höpönassu. Vaikka nyt mennäänkin reippaasti epämukavuusalueelle. En siis missään tapauksessa ole (enkä edes yritä olla) mikään runoilija, mutta ajattelin, että koittelenpa sitten vaikka erilaisia runolajeja, kun tähän kerran rupesin. Tänä aamuna syntyikin "Oodi tunnelielämälle," Kalevalaista runomittaa mukaellen. Ahahahah!  

En meinannut sitä kyllä tänne pätkästä, mutta menköön nyt. Olenhan tänne vuodattanut tunnelituskat ja ilakoinut, kun on ollut iloitsemisen aihetta. Miksen siis tätäkin laittaisi?

Kunhan nyt ymmärrätte, ettei sen ole tarkoitus olla mikään täydellinen, valmiiksi hiottu, oikea Kalevalainen runo. Se on Anuliinan oodi. Tunnelielämälle. Syntynyt aamukahvilla alle kymmenessä minuutissa. Nih.

Se kuuluu sitten laulaa. Vähän niinku Vaka-Vanha-Väinämöinen. Laulakaas oikein.:D

Oodi tunnelielämälle

miten minä pärjähilen
täällä tämän mäen päällä

paljon paremmin kuin luulin
alkuun ahdingossa tuumin

järisi ja järki lähti
itku ilmoille pärähti

kuului kutsu astu tälle
allianssin maaperälle

tumman tunnelin kitahan
saapastelin savimaahan

syöksyin synkkään syöverihin
mustan mudan uumenihin

sisua siinä kysyttiin
tokko tolkussa pysyttiin

äänet äkäiset etääntyi
elo eheäksi kääntyi

alkoi aika uusi mulla
tohti toivo viimein tulla

josko joskus vielä tästä
nautiskelen elämästä

                          Ahahhaahh!
                                             -Anuliina