 |
| Tamperelaisen piippuäänestystilanne 21.12.14 klo 22.04 |
Koska Rantatunnelin FB-sivuja sanotaan myös yhdeksi väyläksi asukkaitten ja allianssin välillä, päätin eilen kirjoittaa sinnekin muutaman sanasen tästä piippukilpailusta ja omasta mielipiteestäni:
"Heippa allianssilaiset ja Frei Zimmeriläiset ja kaikki muutkin!
Äänestetty on Tamperelaisen piippuäänestyksessä. Äänestin Saapumisen arvoitusta, koska haluan mielipiteelläni viestittää Tampereen olevan urbaani, ekologinen, ympäristöystävällinen ja tulevaisuuteen suuntautunut kaupunki.
Rantatunnelin mukanaantuoma vihreän häviäminen kotiympäristöstämme olisi edes hitusen paikattavissa tällä kasvillisuutta hyödyntävällä arkkitehtuurilla. Tosin hiukkasen vähempikin kasvillisuus riittäisi (ei paljon, mutta vähän), piippu on nimittäin melko tuuhean näköinen havainnekuvassa. Nättiä corten-teräksistä pintaa saisi siis näkyä myös. Ja se sopisi noihin Tampereen muihin punatiilipiippuihinkin. Ja meidän piharakennukseen. ;)
Valaistut ratkaisut ovat nekin kauniita, mutta halutaanko nimenomaan tuollainen huomiotaherättävä valotaideteos kuin Sinisiirtymä... kiinnittäisikö se kuitenkin liikaa autoilijoiden huomiota? Ja valaiseeko se turkoosia valaistusta pihallemme sitten aina ja ikuisesti (tämä minua jännittää erityisesti)? Se on kuitenkin kovin lähellä asutusta täällä päässä tunnelia (Naistenlahdessa siis).. Ei kyllä kuulosta Tunnelinsuun asukkaana kovinkaan mielekkäältä sellainen ajatus.
Sitä on varmasti mukava katsella tuosta ohi ajellessa, mutta se tulee kuitenkin hallitsemaan melko massiivisesti meidän tunnelin suulla asuvien ihmisten pihanäkymiä (päivästä, vuodesta, vuosikymmenestä toiseen). Niin kuin tulee hallitsemaan se piippu, joka valitaan. Mieluummin valitsisin maisemaan sulautuvan piippuratkaisun. (Koska asun täällä, en vain ajele ohi.)
Ja koska Saapumisen arvoitus olisi ekologisuutensa lisäksi virkistävää vaihtelua valotaideteoksiin, jotka (siis nämä piippukilpailun nimenomaiset valaistut teokset) eivät mielestäni istu tähän maisemaan yhtä hyvin kuin suosikkini.
Ei mulla sit muuta. :D"
Rantatunneli vastasikin minulle jo heti tänään, sunnuntaiaamuna, kiittäen tosi hyvin perustellusta mielipiteestäni. :)
Olen myös kommentoinut (tavoistani poiketen) tuolla Tamperelaisen piippuäänestyksen kommenteissa.
Paitsi, että siellä epäillään, ettei mikään kasvillisuus pysy piipun pinnassa, tai että sammaleen kasvatus 40 m:iin ei olisi kastelualustan ja vedenpumppauksen takia ekologista, sieltä myös tihkuu informaatiota (tämä on siis toisen käden tietoa) Saapumisen arvoituksen toteuttamisen hankaluudesta. Seuraavassa muutamia lainauksia kommenteista, myös omistani.
Teos on kuulemma ollut alustavassa karsinnassa sijoitettuna B-luokkaan, koska "kaikkia kolmea viherpinnan toteutustapaa pidettiin käytännössä mahdottomina, ja tilalle ehdotettiin jotain horisontaalista kasviaihetta mikä tarkoittanee kasvillisuutta piipun juurelle."
Ihmettelin miten ehdotus sitten on kolmen parhaan joukossa (n.120:stä ehdotuksesta), jos se ei juryn mielestä ole ollut toteutuskelpoinen, kun kilpailusäännöissä sanotaan selvästi, että "palkintolautakunta valitsee teknisesti toteuttamis- ja kehityskelpoisista ehdotuksista kolme, jotka etenevät toiseen vaiheeseen ja joiden jatkokehittely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä rakennuttajan ja taidemuseon kanssa." Jatkokehittelyn paikka kaiketi? Ei sitä ainakaan tyrmätty ole, kun kerran on kolmen parhaan joukossa.
"Melkolailla on tosiaan jury joustanut vihertävän idean vuoksi, kilpailuehdotustenhan tuli koskea molempia piippuja mutta Santalahden piippua ei Saapumisen arvoituksessa ole esitetty. Nyt halutaan ilmeisestikin selvittää paljonko toteutusta tulee muuttaa ehdotetusta ja kuinka pitkälle viherajatuksen voi todellisuudessa viedä."
Henkilökohtaisesti pidän valtavasti Saapumisen arvoituksesta ideana ja sitä muutenkin sopivana vaihtoehtona tähän meidän pään miljööseen. Toivon tietysti, että ehdotusta voidaan kehittää ja viedä eteenpäin siten, että se on toteutuskelpoinen eikä liian kaukana alkuperäisideasta. Omasta puolestani corten-terästä saisikin näkyä enemmän kuin havainnekuvassa, se on kaunis väri ja sopii Tampereen muihin punatiilipiippuihin.
Taidan toistaa itseäni, mutta onhan orgaanista arkkitehtuuria käytetty ympäri maailmaa, täytyyhän tuohon ratkaisuja löytyä. Uskon ja toivon minä. Tätä tunnelielämää nyt jo yli vuoden elettyäni en oikeastaan muuta voikaan tai osaakaan kuin uskoa ja toivoa parasta. Ja koittaa pitää mielessä, että asioilla on tapana järjestyä.
Semmosia olen puuhastellut. :)
Epätunneliasiaa: Kävin ostelemassa tänään viimeisetkin joululahjat. Ikinä en ole näin vähän lahjoja ostellut. Nyt vaan tuntuu, että on ollut liikaa hässäkkää elämässä, siinä ihan varsinaisessa elämässä, tunnelielämäsäs ei niinkään. En ole ollenkaan edes ehtinyt miettiä, että joulu se jo koputtelee ihan tuossa oven takana. Ja ostin tänään muuten ihan ensimmäistä kertaa ikinä itse kinkun, siis sellaisen, jonka meinaan myös itse paistaa. Huippua!
Nonni. Pari päivää töitä vielä ja sitten lomalle. TIP TAP!
-Anuliina
Ja joulusta kun tuli puhe, niin loppuun vielä joululaulujen parhaimmistoa. Niin hyvä!
EDITTIÄ taas: klo 23.06 äänestystilanne on:
Saapumisen arvoitus 53% (204 ääntä)
Sinisiirtymä 43% (164 ääntä)
Tuli ja sade 2% (11ääntä)
EDIT 22.12.14 klo 7.15 Huomenta!
Saapumisen arvoitus 53% (210 ääntä)
Sinisiirtymä 44% (174 ääntä)
Tuli ja sade 2% (11ääntä)
Miten nuo Sinisiitymän äänestäjät aktivoituu aina öiseen aikaan? Joka tapauksessa jo 394 ääntä annettu yhteensä. Aluksi oli muistaakseni 193. Parisensataa mielipidettä annettu siis viikonloppuna. Hyvä.
EDITiä taas klo 20.49:
Saapumisen arvoitus 53% (236 ääntä)
Sinisiirtymä 43% (194 ääntä)
Tuli ja sade 2% (12 ääntä)
Ääniä annettu yhteensä jo 441! :)
Huomasin "Tamperelaisen" kommenttiosastosta, että Akselia yritetään alentaa B-osastoon ja että epäillään nimenomaan KASVILLISUUDEN toimivuutta piippuolosuhteissa. No, epäilijä tuskin on mikään asiantuntija. En ole minäkään, mutta tiedän mistä sitä parasta asiantuntemusta tähän hämmennystä aiheuttavaan kiistakysymykseen saadaan... Akselihan tarjosi USEITA käyttökelpoisia variaatioita, joten ENNAKOIVA TUTKIMUS eli kysymys suoraan huippututkimuksen pesäpaikasta eli Aalto-yliopistosta (YES!) on nyt tarpeen, jotta pääsisit lataamaan ja argumentoimaan ammuksilla ("tiedon sädepistoolilla"!) epäilyksiä nurin ja vähättelijöitä myös!
VastaaPoistaMuistin näet, että Aalto-yliopiston Taiteiden ja tutkimuksen laitoksen (Aalto ARTS) ARKKITEHTIOSASTOLLA on oma professuurinsa juuri WELLBEING-arkkitehtuurille. Kävin selaamassa osaston henkilökuntaluetteloa, ja näköjään professuuria hoitaa Teemu Kurkela. Hän kyllä tietää nämä viherrakentamisen haasteet. Mutta yllätys, yllätys - laitoksella on tamperelainen TOHTORIKOULUTETTAVA nimeltä JULIA DONNER. Hän on tekemässä väitöstyötä maisema-arkkitehtuurista ja on itse PUUTARHARAKENTAMISEN erikoisasiantuntija - tutkinut mm. Koskipuiston istutusten, puiden ja kasvien ja koko sen rantamaiseman historiaa (minulla on se jossain tallessa koneen uumenissa Tampere-asiakirjoissani pdf-tiedostona). En tunne itse Juliaa, mutta Tampereella kouluaikana tunsin hänen isoäitinsä. Clara Donner oli hieno vanha rouva, joka soitti urkuja Vanhassa kirkossa ruotsalaisen seurakunnan tilaisuuksissa. Hans Otto Donner puolestaan oli legendaarinen Tampellan insinööri, joka kehitti Suomen jatkosotaan kuuluisan kranaatinheittimen. Se elää vieläkin Israelin ja Lähi-idän sodissa ja muuallakin maailmassa (esim. Etelä-Amerikassa), koska on tehokas taisteluase. Sotilaat kutsuvat niitä ammuksia vielä tänäkin päivänä "tampelloiksi" (hi-hi!), vaikka asetuotanto Suomessa heti rauhansopimuksen jälkeen jouduttiinkin lopettamaan. Hans Otto Donner oli nerokas insinööri, josta Suomessa varsin vähän tiedetään. Olen toivonut hänestä dokumenttia YLE Femmaan, mutta valitettavasti toiveeseeni ei ole vastattu. Arka aihe ilmeisesti. - Julian isä, säveltäjä Henrik Otto Donner oli jo silloin Helsingissä, joten häntä en tuntenut. (Hukkui surullisesti veneensä viereen, olikohan se nyt Pietarsaaressa eli suvun kesäpaikassa.) Oton pikkuveljen tunsin, tämä Filip on Julian setä, säveltäjä ja tietoliikennewelho... Hyvin lahjakas ja erikoinen perhe! Clara ja Hans muuten ottivat huostaansa Poju Chabludowiczin, kun tämä oli vauva eivätkä hänen keskitysleireistä pelastuneet vanhempansa pystyneet huolehtimaan nälkiintyneestä lapsesta. Donnerin perhe pelasti nykyisen kansainvälisen multimiljardöörin kuolemalta, hän oli siis Oton ja Philipin "kasvattiveli"! Pojun isä oli Hans Oton ystävä, joka rikastui asekaupalla, usein hämärinkin keinoin. Hans Otto irtisanoi ystävyyden ja liikekumppanuuden myöhemmin. Voi tätä värikästä Tampellan teollisuushistoriaa! Mutta asiaan:
Kuten sanottu, en tunne Juliaa, mutta neuvoisin että SINÄ rohkeasti lähestyisit häntä sähköpostitse kasvitekniikan sovellusmahdollisuuksia koskevilla kysymyksilläsi! Tässä osoite:
julia.donner@aalto.fi
Tampereen olosuhteet hän tuntee varmaan paremmin kuin kaupunginpuutarhuri(!) ja maisema-arkkitehtinä pystyy arvioimaan Akselin ehdotusta ulkopuolisena luotettuna asiantuntijanasi.
Tartu siis toimeen! :)
T. Viipperä
Kiitos taas vinkeistä. :)
PoistaOlen miettinyt tuota lausetta "alustavassa karsinnassa sijoitettuna B-luokkaan." Nythän on niin, että Saapumisen arvoitus kuitenkin on selvittänyt tiensä kolmen parhaan ehdotuksen joukkoon. Mistä se johtuu, sitä en tiedä, eikä tiedä kai kommentoijakaan(???)
Mutta koska se kuitenkin kisaa voittajan paikasta, uskon, että jury on nähnyt siinä potentiaalia, eikä ihan vähänkään. Jos se on kerran B-luokasta noussut finalistiksi. Ehdotusta ja sen toteutuskelpoisuutta on varmasti mietitty ja selvitelty. Kenties asiantuntijoidenkin avulla. Kyllä noiden luulisi hommansa osaavan ja selvittelevän asioita.
Ajattelin kyllä tiedustella tuota B-luokka-juttua ja muutenkin tuosta Akselin ehdotuksen toteuttamiskelpoisuudesta joltain, en tiedä kylläkään vielä keneltä, mutta selvittelen asiaa vasta tuossa lomien jälkeen. (Kun en kerran työaikana päässyt käymään siellä Galleria Nottbeckissakaan.) Ja tammikuussa on tulossa asukasilta, taidan toivoa sinne piippuosuutta ohjelmistoon..
En minä kyllä aio istua hissukseen ja vain odotella. Ja sitten sadatella ja meuhkata jäkikäteen. En. Hei, 40-metrinen piippu -lähes omalla pihalla. Ei se ole mikään yhdentekevä asia tai pikkujuttu..
Mutta kiitos vinkeistä, pistetään korvan taakse, jos niitä vaikka tarvitsen. ;)
Oma epäilykseni siitä B-luokkaan sijoittumisesta on tällainen:
PoistaOn saapunut 120 ehdotusta. Alustavassa karsinnassa jokainen juryn jäsen on tutkittuaan laittanut ehdotuksen yhteen kolmesta kasasta: A: HYVÄT, kasa B: EPÄVARMAT, tai kasaan C: HYLÄTYT. Hylättyjen kasa yleensä on n. 80 % kilpailutöistä. Jäljelle jää tässä tapauksessa 20 teosta jakamaan seuraavaa karsintaa.
Useimmat ovat sijoittaneet "Saapumisen" B-kasaan ihan siitä syystä, että siinä on paljon AVOIMIA KYSYMYKSIÄ, miten toteuttaminen onnistuu. Tämä johtuu siitä, että teos on TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUNUT, siis AVOIN ja ennustamaton BIOLOGISEN elementtinsä (kasvien) takia.
Äiti Luonnon käyttäytymistä ei voi laskea eikä ennustaa. Kasvit kiipeilevät siinä corten-seinällä aivan omaa tahtiaan ja hakeutuvat juuri sinne, missä olosuhde kulloinkin on suotuisin.
Se KUVA on vain vihje, ei ennuste. Kyllä se corten-seinä pitkään tulee näkymään ainakin ylhäältä ja kasvien lomista! Siinähän on verkko. Ja insinöörit kyllä osaavat arvioida tuulikuorman lisäyksen ja sen vaatimat toimet.
Nyt siellä juryssä useimmat ovat laittaneet "Saapumisen" EPÄVARMOJEN kasaan B, koska siinä on niin paljon laskemattomia tekijöitä, se siis on "RISKIPITOINEN".
Mutta joku rohkea on laittanut sen HYVIIN ja omalla vahvalla argumentoinnillaan puhunut muut juryn jäsenet - ne pelkurit ja varman päälle laskevat! - nurin ja saanut"Saapumisen" nostettua kolmen parhaan joukkoon. Akselilla on siis juryssä joku VAHVA PUOLTAJA, joka uskaltaa ottaa riskin.
Ja että se riski toistaiseksi on kannattanut, sen näyttää yleisön myönteinen reaktio ja johtoasema "Tamperelaisen" äänestyksessä. Eläköön se!
Älä nyt enää huolehdi siitä "B-luokka"-purputuksesta. SILLÄ EI TÄSSÄ VAIHEESSA OLE ENÄÄ MINKÄÄN VALTAKUNNAN MERKITYSTÄ. Se nyt vain kuuluu riskipitoisten asioiden luonteeseen, että ensin epäillään, joku ponnekas sitten työntää ajatuksen epäilysten muurin läpi, VIUH! :-)
"Saapuminen" on yksi kolmesta PARHAASTA, ja sillä sipuli! Tässä vaiheessa ei ole enää kyljessä leimamerkintää "b" - tämä kaikille tiedoksi!
Se "Saapuminen" vain tulee teettämään paljon jälkityötä, koska juryltä puuttuu kasvitieteellis-biologinen asiantuntemus. Se on siis haettava ulkopuolisten asiantuntijoiden taholta. Varmaan jury sen tekeekin, jos "Saapuminen" voittaa. Tai KUN se voittaa!
Gutta cavat lapidem. Se Rantaväylän FB-sivusto on sinulle nyt oiva väylä harjoittaa mielipiteen muokkausta asiallisen tiedon ja varteenotettavien näkemysten (wellbeing ja liikenneturvallisuus) avulla. Käytä sitä!
Tarkensin vielä hieman tuota Pareto-matematiikkaani:
PoistaHyvien kasassa A on taistellut 5 kilpailijaa; epävarmojen kasassa B puolestaan 19 kilpailijaa. Huomaa tämä: "Saapuminen" on ollut lopulta niin vahva, että se on potkaissut peräti 3 ehdotusta pois hyvien ryhmästä. Joku juryn jäsen on taistellut "Saapumisen" puolesta, koska on nähnyt siinä sen vahvan tulevaisuuspotentiaalin! Tämä on hyvin mielenkiintoinen seikka, ja lupaa paljon tulevassa loppuäänestyksessäkin.
Joo, kyllä mä uskon, että tästä vielä hyvä tulee :) Sitähän minäkin meinasin, että olkoonkin ollut luokassa B, nyt se on kuitenkin finaalikolmikossa.
VastaaPoistaJa kyllä, uskoakseni piippua tulee (mikäli tämä Akselin piippu valitaan) näkymään huomattavasti ennemmän kuin havainnekuvassa. Minusta tuo corten-teräksen väri on valtavan ihastuttava. Joten saa näkyäkin. Itse asiassa me naapurin kanssa laputettiin tuohon meluaitaan niitä taideteoksia juurikin samaan värisävyyn. ;)
Ihmettelen muuten, että mahdetaanko meluaitojen taideteokset lyödään lukkoon ennen kuin piippu valitaan. Koska olisihan se nyt mukava, että ne edes jotenkin mätsäisivät ja täydentäisivät toisiaan.
Josta tulikin mieleeni, että sikälikin ajattelisin tämän Saapumisen arvoituksen olevan varteenotettava voittajaehdokas, koska melutaidegalleriaillassa jutustellessa kävi ilmi, että myös Frei Zimmeriläisten alustava ajatus meluseinän taiteelle tähän tunnelin suuaukolle oli ollut myös luontoaiheispainotteinen (samoin kuin meidän asukkaiden), tasapainottamaan taustalla avautuvaa liikenneväylänäkymää.
Haluttaisiko siihen sitten tällainen kasvillisuutta hyödyntävä piippukin... Toivottavasti.
Niin, tällaista ilmiötä kutsutaan "MUSTAKSI HEVOSEKSI". Usein se tulee ja vastoin vedonlyöjien odotuksia voittaa koko kisan. Joukko etukäteen laskettuja hyviä (A) on jo joutunut väistymään "Saapumisen" taakse merkinnällä "hylätty"! Tuomaristossa joku on onnistunut vakuuttamaan epäröivät. (Minulla on vahva aavistus, että se olisi Frei Zimmerin edustaja, mutta en mene vannomaan...)
VastaaPoistaSe ruosteen värin esiintyminen meluaidassa AVARTAISI Akselin piipun tilaa leveälti, integroisi sen yhä paremmin ja luontevammin ympäristöönsä, näin antaisi koko tilakokonaisuudelle LISÄARVOA. Ja sitten ne PUUT aidan vieressä! Niistä sananen:
Muistan nähneeni havainnekuvassa vihreitä "puuympyröitä". Ne ovat ihan oikeaoppisesti rivissä siinä asutuksen kohdalla, mutta mitähän puita ne oikein ovat? Ei kai jotain koristepuita? Kuten tuijia, poppeleita tai terijoensalavia? Ainoa oikea puu riviin istutettavaksi on KOIVU. Ja nimenomaan HIESKOIVU (Betula pubescens). Ei missään nimessä rauduskoivu tai mikään muukaan laji. Ai miksikö?
Briteissä on tehty tieteellistä tutkimusta parhaasta puusta, joka asutusalueilla pystyisi sitomaan ILMANSAASTEITA niin, että ne eivät tunkeutuisi ihmisasuntoihin. Siis juuri ne terveydelle vaaralliset pienhiukkaset... Sen kisan voitti ylivoimaisesti HIESKOIVU: Se pystyy sitomaan 60 % liikenteen sisältämistä ja ilmassa leijuvista (lue: PIIPUSTA ilmaan tulevista) hiukkaspäästöistä.
Erikoista on se, että vain YKSI RIVI hieskoivuja riittää tähän! Koivujen lisääminen ei toisi mitään etuja, tuuhealla "metsälläkin" prosentti pysyisi aina samana (60 %).
Oletan, että Rantatunnelin insinöörit kyllä tietävät tämän. Mutta tietävätkö asukkaat? Valista sinä heitä tulevassa asukastilaisuudessa myös tästä tärkeästä näkökohdasta (ilman puhtaus on osa wellbeing-rakentamista!).
Armonkalliolla lienee jokunen koivu jäljelläkin sen kaamean tuhotyön jäljiltä (muistelen Orvokki Halmelan suurta pihakoivua!).Mitähän laatua ne ovat? HIESKOIVUN erottaa siitä, että lehden alapinta on karvainen. Juuri ne KARVAT imevät ilmansaasteita ja antavat tilalle puhdasta hyvää HAPPEA. - Rauduskoivun alapinta taas on sileä ja siinä on jotain tahmeaa erittäviä nystyjä. Se ei siis ole kelvollinen "ilmanpuhdistajaksi" liikenteen keskelle!
Ovathan ne puut sitten säälittävän näköisiä ruippanoita, kun ne kuljetusverkoistaan nostetaan ja vapautetaan ja muurin vierelle istutetaan. Mutta ei huolta! Ne ovat "puhtaan-ilman-tehtaita" kriittisellä hot spot -alueella! Hyvinvointia tuottavaa vehreyttä. Eläköön Betla pubescens! :)
Tuohon tukimuurin kylkeen on jo istutettu ne puut. Samaan aikaan kuin Soukanlahdenkatu valmistui. En itse asiassa tiedä mitä puita ne on. Pikkuisia vasta.
PoistaJa näiltä huudeilta on kaadettu puut radan varsilta sekä tukimuurin ja työmaan ympäriltä. Soukanlahdenkadun mutkan jälkeen ei mielestäni ole puita onneksi kaadettu. Eikä tuolla Soukanpuistossa ole tehty tuhoja. Onneksi sentään.
Koivuja on puistossa ja muistakseni tuossa kulmallakin, näistä uusista rimpuloista en tiedä. Mutta suurin osa kaadetuista puista oli koivuja. :( Hieskoivuja enimmäkseen mielestäni. En mene kyllä vannomaan. Saattoi siellä riippojakin olla joukossa.
Poista...en siis ole tarkemmin katsellut noita uusia tai jäljelle jääneitä puita, syntyjäni maalaistyttönä minä tunnistaisin kyllä puut, ne eri koivulajitkin. ;)
Kyllä vaan Soukkapuistossa on tuhoja tehty siellä radan puoleisella reunalla. Sieltä pistettiin puita ja pensaita surutta kumoon ja vietiin autotie puiston läpi vähän ennen kuin Soukanlahdenkatu suljettiin.
PoistaOi, ihan totta?! En uskaltanut käydä pitkään aikaan puiston lähelläkään, siis sen jälkeen, kun nuo puut kaadettiin tuosta tukimuurin kohdalta. Pelkäsin kai, että koko puisto olisi maan tasalla.
PoistaOlin hyvin helpottunut, kun näin ei ollutkaan, niin huojentunut, etten havainnut siellä suunnalla puitten kaatamista ollenkaan.
Mutta nyt kun tarkemmin ajattelen, niin meneehän siitä se autotie... Harvakseltaan sieltä olen kulkenut, mutta siinä taisikin olla puskaa ja puuta enemmänkin... Sieltä Tampellan puoleisella puiston kulmalla siis. Eikös?
Sieltäpä hyvinkin.
PoistaKävin "Tamperelaisessa" katsomassa piippukilpailun väliaikalukemia. Sinisiirtymä lähestyy uhkaavasti Saapumista (51 vs. 46 %). Akseli tarvitsee nyt hieman buustausta...
VastaaPoistaAloitetaanpa "Tamperelaisessa" esitetyistä vääristä tai harhaanjohtavista kommenteista. Niitä ovat esittäneet nimimerkit "Realismia" ja "Anuliinille" (mistä moinen diminutiivi? Heh-heh! LOL)
Molemmat väittävät, että piippuun ei saisi kiinnittää mitään a) metallien syöpymisen ja b) tuulikuorman kasvamisen takia - että jopa säännöt itse asiassa olisivat kieltäneet tämän(?!).
VÄÄRIN, VÄÄRIN. Kaksi erilaista metallia voidaan yhdistää toisiinsa kiinnittimellä. Korroosion estämiseksi niiden väliin laitetaan SÄHKÖERISTE, tavallisesti kumia, neopreenia tms. Ei niitä enää niitata! Akseli oli ehdottanut VERKKOA alhaalta ylös. No problem whatsoever! :)
TUULIKUORMAKO? No, tämä vaatii hieman syvempää ajattelua. Muistelin sitä Turun Energian piippua, josta Tampereen Taidemuseon väki oli saanut innoituksensa. Siinä vasta niitä elementtejä olikin, joukko parimetrisiä valonumeroita päällekkäin. Tuulen suunnasta riippuen vaikutus voisikin olla aivan arvaamaton, jollei olisi tätä seikkaa. Kyseessä on TIILIpiippu. Siinä on siis luontainen KITKA pinnassa jo mukana! (Vaikka tietysti se tiilipiippukin huojuu tuulella, mutta ei kaadu, kun kuormat on laskettu oikein. Muistan Pynsän näkötorninkin - siis TIILISYLINTERIN noin fyysisesti! - ihan reippaasti huojuneen tuulella, sehän on luonnollista. Varmaan se Tornihotellikin huojuu tuulen aiheuttamien POIKITTAISVÄRÄHTELYJEN ansiosta...)
Voitaisiinko nyt ajatella, että asiahan on ihan päinvastoin kuin mitä kommentaattorit väittivät?! Että sileän metallisylinterin päälle ylhäältä alas vedetty VERKKO lisäisi KITKAA piipun pintaan ja VÄHENTÄISI tuulikuorman vaikutusta eli niitä poikittaisvärähtelyjä? Siinä mielessähän Akselin piippu olisi rakenteeltaan jopa PAREMPI kuin kaksi kilpailijaansa. Miettikääpä tätä!
En väitä, mutta esitän. Asian varmistamiseksi ottakaa tuulikuormakysymys esille jo asukastilaisuudessa ja pankaa Tunnelin INSINÖÖRIT vastaamaan tähän kitkakysymykseen!
Ei Tunnelin piippu nähdäkseni ole tuulikuorman suhteen mikään ongelma, kun läpimittaakin on peräti 6 metriä! Tavallinen metallipiippu on n. 60 - 70 m korkea ja halkaisija 2 m. Tuulikuorma niissä vaatii jo ylimääräisiä erikoisrakenteita, kuten ehkä olette uudemmissa tehdas- ja voimalarakennuksissa nähneet. (Turun Energian piippu muuten ei ole enää käytössä - se jäi pelkäksi tiilimuistomerkiksi entiselle paikalleen, kun itse voimala siirtyi muualle!).
Ei sen kasvillisuuden tarvitsisi yltää kuin johonkin KOLMANNEKSEEN piipun alareunasta ja piippu olisi oikein komea ja toteuttaisi IDEAN jo aivan sataprosenttisesti. On aivan luonnollista, että lehdet käpristyvät ja putoavat pois, jokunen oksakin tuulessa katkeilee. Lumi sitten tekee uudet kuviot. Kevät tulee, silmut aukeavat - jo aivan kuulen korvissani pienen paukkeen! :) Ja sitten kaikki vihertyy ja elpyy. On pelkästään iloinen asia, jos piipussakin näkyy VUODENAIKOJEN VAIHTELU.
Lisää ääniä Akselille! (Ja trollit nurkkaan häpeämään...)
T. Viipperä
Mitä tähän äänestykseen tulee, niin sillä ei kai ole liiemmin lopulta merkitystä kumpi (tai mikä) voittaa. Selkeästi kaksi ehdotusta noussut esille. Lautakunta sen päätöksen kumminkin tekee. Ja siitä syystä toivon ehdottomasti piippukeskustelua asukasiltaan.
PoistaVeikkaanpa, että koska nämä ehdokkaat ovat niin erilaisia, ääniä annetaan paljon perusteella, että: "Koska sitä toista en ainakaan halua."
Niin, unohtui vielä sanoa, että kiitos taas noista Tamperelaisen kommenttien kumoamisista.
PoistaVeikkaanpa, että nuo saattavat olla niitä alunperin B-luokkaan joutumisen syitäkin, jotka sitten myöhemmin on kumottu ja kas, kolmen parhaan joukossa ollaan. :)
Johtuisikohan Sinisiirtymän suosio osaksi siitä, että tekijä on tamperelainen ja halutaan kannattaa kaupungin "omaa poikaa"? Veikkaanpa, että näin on. Tamperelaiset äänestävät mielellään tamperelaista, kaverit kaveria, samoin suku ja muut porukat... Otetaan siis tämä huomioon, Janin "Tamperelaisen" äänestyksessä etukäteen saama KOTIPAIKKAETU! Senhän ei tietenkään voi odottaa vaikuttavan mitenkään juryn suorittamaan lopulliseen arviointiin. Siinä mielessä ei siis aihetta paniikkiin, ainakaan vielä kun Akseli kumminkin johtaa!
VastaaPoistaEn minäkään kyllä haluaisi ikuista DISCOVALOA loimottamaan ikkunani eteen, day and night!
Liikennevirasto on ensimmäinen päättäjä siitä, onko LIIKENNETIHEYDESTÄ infoaminen etu vai haitta, kun ajaja on jo mukana liikennevirrassa kohti Tunnelia. "Enpäs menekään, kun on noin paljon muitakin menijöitä!" Kääntää kärrynsä ja lähtee törmäilemään takana tulevien sekaan. En tajua tämän infon logiikkaa. Minusta se on täysin turhaa ja käyttökelvotonta tietoa. Näin sanoo myös amerikkalainen tutkimus. Liikenteessä huomion kiinnittäminen turhaan tietoon hajoittaa autoilijan keskittymistä ja lisää onnettomuusriskiä. Tämä on painavin argumentti Sinisiirtymää vastaan! (Minulle jo viittaus "sinisiirtymään" ei viittaa spektriin tai tähtiin, vaan VAINAJAN kasvojen väriin obduktiohuoneessa! Siinä sitä siirtymää, elävien keskeltä kuolleiden kirjoihin, anteeksi vain! Mustelmat ja lautumat ovat nekin sinisiä. Hi-hii! LOL)
Oho, piti tähän kommentoida, mutta kommentti menikin tuonne Ihan piipussa:an.
PoistaSiis, että käsittääkseni Akselikin on kyllä Tampereelta, ihmiset ei vaan tiedä sitä. Googlailin ja törmäsin hänen diplomityöhönsä, joka on varsin mielenkiintoista luettavaa.