Ohi on, melkein jo ainakin

Hiihhi. :D (kuva: comicvine.com)

Onneksi joulu meni jo. Taas vuodeksi. Huhhuh. Ja lomaa on jäljellä saman verran kuin tunnelimiehilläkin. Työt alkavat vasta 7.1.2015. Toki minäkin puuhastelen joulutauon aikana vähäisessä määrin melua aiheuttamatonta työtä. Hihhi. :)

Se on parhautta, että täällä ei pauku eikä rytise, ei järise eikä kumise tai jytise loppuloman(kaan) aikana. Voi kölliä ja lukea kirjaa ja olla niin kuin koko tunnelia ei edes olisikaan. Tai piippua. (Vaikka ei sitä vielä olekaan, mutta kohta on...loppuvuonna 2015. EiiiiIIIh!) Se meinaa välillä oikeasti aiheuttaa minulle harmaita hiuksia. Mutta en välitä, en lomalla. Päätin sen juuri äsken. Aletaan panikoida sitten loppiasien jäljestä, kun työtkin alkaa. Nyt ei ressata, verenpaine nousee muuten.

Josta tulikin mieleeni, että mulle on oikeasti viimeisen vuoden aikana tullut harmaita hiuksia. ÄÄK! Hirveetä! Enkä edes ole NIIN vanha.  Kampaajani voi tämän todistaa. Onneksi vain muutamia harmaita. Ja sainpa tuossa verenpainelääkityksenkin. JEI! Mitähän kulunut vuosi on oikein pitänyt sisällään, kun näin on käynyt? Hmm... annas kun mietin... Mitähän se voisi olla?!

On kyllä ollut hieman raskasta ajoittain. Mutta kohta se on ohi. Vuosi. Ja toivottavasti kaikki muukin paskuus. No joo, onhan tässä ollut kaikenlaista muutakin pientä, mutta kyllä tämä tunnelituoksinta kipuaa ihan kärkipäähän stressauttajana. Siitä ei pääse mihinkään.

Kunhan tuo piippuasia vielä saataisiin järjestykseen, niin sitten voisi alkaa olla huolehtimatta.  
Kaikista kauhukuvista huolimatta en tohtisi enää millään kotiakaan pistää myyntiin, kun olen täällä kerta tämän kuluneen vuoden jo lusinut. Ja sitten se olisi turhaan lusittu. Ja koska meillä on maailman parhaat taloyhtiöläiset täällä. Ni, siks. Kerta.

Nyt köllimään ja lukemaan. :)

                                                                -Anuliina

PS. Jos huomenna paistaa aurinko, niin menen kyllä tunnelinkuvauslenkille.