maanantai 26. tammikuuta 2015

Huomenna vuoden eka asukastilaisuus

Kuva Rantatunnelin FB-sivuilta 26.1.15
Siinä se näkyy kuvassa. Ovi asukastilaisuuteen. "Ken tästä (portista) käy, saa kaiken...*köh* ...tarvitsemansa tiedon tunnelitilanteesta." Ja lisää voi kysyä. ;)

No niin, leikki sikseen ja asiaan. Liikenneviraston sivuilla olla möllötti tänään taas uusi asukastiedote, linkki siihen tuossa: Asukastiedote 26.1.2015.

Asukastiedote kertoo seuraavaa:

Työmaan koko vaikutusalueen yhteinen asukastilaisuus on tiistaina 27.1.2015 klo 18-20 allianssin toimistolla osoitteessa Erkkilänkatu 11 (PMK:n talon sisäpiha). Tilaisuudessa kerrotaan työmaatilanteesta ja tulevista tapahtumista.

Santalahti:
  • Rantaväylän eteläpuolella (Tikkutehdas) on aloitettu maankaivu ja raivaustyöt.
  • Paasikivenkadun risteyssillan teline- ja muottityöt alkavat. [Ajoin viikonloppuna ohi tuosta Santalahden työmaasta. Luulin nähneeni jotain siltarakennelmia. Enkä nyt puhu siitä kevyen liikenteen ylikulkusillasta, vaikka näin minä senkin. Joskus kevväämmällä, kun ilma on keväinen ja aurinko paistaa, ajattelin tehdä Santalahteen sellaisen kuvausretken. Kyllä.]
Näsinkallio:
  • Ilmanvaihtokuilun maanpinnalta käsin tehtävät työt - ennakkolujitus, esi-injektointi ja louhintaporaus - ovat alkaneet työmaatukikohdan pohjoispuolella, radan ja Rantaväylän välissä.
Naistenlahti:
  • Avolouhinnat jatkuvat valtatien eteläpuolella, pääosin Tunturipuiston kohdalla.
  • Rauhaniementien sillan muottia rakennetaan parhaillaan.
  • Rauhaniementien vesihuoltotyöt alkavat Tampereen Veden erillisurakkana.


No joo, ei minulla tänään sitten ole enää muuta. Huomenna onkin sitten varmaan rutkasti enemmän. niitä asukasiltakuulumisia.

May The Force Be With (All of) Us. ;)

                                                   -Anuliina

EDIT hieman myöhemmin: Sukulaisuuskortti vedetty esiin! Odotinkin tätä jo.

Tamperelaisen kommenttiosastolla nimimerkki "Tampereen meininkiä" kirjoittaa:

"Toivottavasti kilpailuun ei vaikuta se tekijä, että erään finalistin sukulainen on töissä Tampereen kaupungilla hankepäällikkönä rakennuspuolella etenkin jos kyseinen työ oli alunperin arvioitu B-luokkaan. Tälläinen menettely herättää aina ihmetystä. Paras voittakoon, kuitenkin ja onnea kaikille finalisteille."

Nimimerkki "Anuliina" vastaa:

"Joo, niin on, mutta käsittääkseni ehdotukset ovat kilvoitelleet nimimerkillä.
Taidemuseon sivulta lainattua:
" 4 Kilpailusalaisuus
Kilpailuehdotuksessa ei saa olla tekijän nimeä eikä muuta merkintää, joka viittaa tekijän henkilöllisyyteen. Jokainen kilpailutyö on varustettava nimimerkillä ja mukana on seurattava samalla nimimerkillä varustettu suljettu kirjekuori, jonka tulee sisältää tekijän yhteystiedot. Nimimerkki ei saa viitata todelliseen olemassa olevaan henkilöön. Kilpailuehdotus ei saa olla aikaisemmin julkistettu.
5 Kilpailun kulku ja palkinnot
Taidekilpailu toteutetaan kaksivaiheisena niin, että ensimmäiseksi käydään avoin ideakilpailu. Palkintolautakunta valitsee teknisesti toteuttamis- ja kehityskelpoisista ehdotuksista kolme, jotka etenevät toiseen vaiheeseen ja joiden jatkokehittely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä rakennuttajan ja taidemuseon kanssa." 


En tiedä mikä on nostanut tämän "erään" finalistin työn kolmen parhaan joukkoon. Kenties se johtuu teoksen ihan omista avuista (eikä niinkään sukulaisuussuhteesta). Kenties teoksen on katsottu olevan kehityskelpoinen, vaikka kasvillisuuden hyväksikäyttö käytännön tasolla on aluksi saattanutkin tuntua haasteelliselta. Onhan siinä vahva, tuore ja massiivisia teräsrakenteita erityisen inhimillistävät idea. ;)
Toivottavasti teos saakin kilpailla taiteilijan itsensä teoksena eikä tähän vedettäisi mukaan sukulaissuussuhdekortteja."


Ei se välttämättä edesauta ollenkaan "erästä" finalistia tuo sukulaisuussuhde, päinvastoin, se saattaa jopa hankaloittaa tämän työn arvioimista. No, uskon, että lautakunta kykenee puolueettomaan arviointiin.


Unohdin muuten toivottaa minäkin onnea tasapuolisesti kaikille finalisteille. So here we go:  Onnea kaikille finalisteille tasapuolisesti! :)



Ja vielä EDIT klo 20.50: Niin tuota... Näistä piipuista puheenollen... Lueskelin Tamperelaista ja silmiini osui tämä juttu:  Tampere kilpailee maailman kestävimmän kaupungin tittelistä - tässä perustelut.
"Tampere, Espoo ja Lahti ovat selviytyneet finaaliin WWF:n kansainvälisessä kilpailussa kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Viidettä kertaa järjestettävä Earth Hour City Challenge tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden toimia edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Kaupunkien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen, sillä yli 70 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kaupungeissa."

"Kilpailun tarkoituksena on innostaa kaupunkeja tekemään kestäviä valintoja sekä edistämään uusiutuvan energian käyttöönottoa. Parhaat käytännöt ilmastonmuutoksen torjumiseksi saavat kilpailun kautta kansainvälistä huomiota, mikä edistää niiden käyttöönottoa myös muissa kaupungeissa."

"Tampereella on energiatehokkaan rakentamisen lisäksi kehitetty kestävää liikkumista, josta kertoo tuleva raitiotie sekä vuoden parhaan pyöräilykunnan titteli.
- Hienoa että vuosien määrätietoinen työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on noteerattu. Kilpailemme tosissamme paitsi maailman kestävimmän kaupungin tittelistä, niin myös todellisen ekokaupungin toteutuksesta. Samalla haastan kaikki tamperelaiset osallistumaan We Love Cities -yleisökilpailuun, ja antamaan äänensä Tampereelle, kannustaa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen."
 
Tämähän ei tavallaan suoranaisesti tähän piippuasiaan liity, mutta millaista imagoa tässä nyt kaupungille rakennetaan? Millaisen kaupunkikuvan maamerkkejä nuo piiput tulevat olemaan? "Kilpailemme tosissamme paitsi maailman kestävimmän kaupungin tittelistä, niin myös todellisen ekokaupungin toteutuksesta."
Voisiko oikeastaan olla hienompaa kuin, että tekeillä olevan Suomen pisimmän tunnelin kumpaankin päähän olisi suunnitteilla massiivisia teräsrakenteita inhimillistäviä kasvillisuutta hyväksikäyttävä, ympäristöystävällinen taidepiippupari. Eikös?

Sellaista pistäydyin vielä sanomaan.

4 kommenttia:

  1. Ai että onkin osuva kuva tuo "Puuvillatehtaan myymälä"! Tiilipiipun väriseksi maalattua terästä, olisiko suorastaan ENNE tulevasta voittajaideasta piippukisassa - näin uskon ja toivon! Ja vanha tuttu logokin siellä rakennuksen katolla muistuttamassa kaupungin ja koko maakunnankin ilmettä kohottaneesta viiden tehtaan "puuvilla- ja trikooimperiumista", jota aikoinaan tuli "maamerkkinä" rekisteröityä ihan naapurista siitä Jussinkoulun pihalta, tyttöjen puolelta...

    Vaikka ne tiilipiiput ovatkin ajat sitten vaienneet ja hiljaa rapistuvat koski- ja järvimaiseman äärellä, ne ovat arvokkaita dokumentteja siitä KÄTTEN TYÖSTÄ, jolla kaupunki on rakennettu. Tarkoitan nyt erityisesti MUURAREITA, joiden käsialaa Tammerkosken ja Näsijärven rannan lukuisat isot ja pienet piiput ovat - alkaen siitä Tampellan isosta piipusta ja päättyen vaikkapa "Luikun" eli Luujauhotehtaan eriskummalliseen pikku piippuun Santalahdessa. Tai siihen rikki pommitettuun tiilipiipun torsoon Verkatehtaalla, joka katsottiin suojelun arvoiseksi ja jota VIHERKASVILLISUUS niin kauniisti koristaa!

    Piippumuurarin ammattia ei enää ole. Ja jos olisi, niin vaikea olisi tällaisen "postindustrialistisen" ihmisen enää erottaa jo multien kätköissä lepäävien mestarien käsialoja toisistaan, elleivät nämä ammatistaan oikeutetusti ylpeät rakentamisen taitajat olisi sijoittaneet piippuihin omia "nimikkotiiliään" tuleville polville viestiksi. Siellä ne ovat tallella Tampereen tiilipiipuissa! Jossain korkealla, jos osaa kiivetä ja katsoa.

    "ARKKITEHTUURI, se alkaa siitä kun kaksi tiiltä laitetaan yhteen" - kukas arkkitehti se sanoikaan näin, olisikohan ollut itse Le Corbusier - no, joku kuuluisa ainakin...

    Industrialismin aikakauden tuhkasta nousee uusi elämä. Ilman juuri sitä TUHKAA ei olisi uutta elämääkään. Tuhkassa on tallella elämälle välttämättömät mineraalit. Ei tuhkaa, ei elämää!

    Kannattaa kyllä hehkuttaa tuota OVEA ja sen kaunista väriä! CORTEN-teräs jatkaa TIILEN perinnettä, samoin korostaa maan ja tulen elementtejä esteettisessä ilmaisussa. Se nyt vain on liian uutta monille. Menkääpä epäilijät katsomaan upouutta KANGASALA-TALOA, jonka tyylikäs ulkoverhoilu lyö ensin ällikällä mutta sitten ihmeesti piristää. Kulttuuripitäjälle sopiikin kulttuuritalo, joka huomataan ja josta puhutaan. Kangasalta käsin on rakennettu koko Suomea niin henkisesti kuin aineellisesti - nimet Agathon Meurman, Jalmari Finne ja Heikki Tiitola ovat kaikille tamperelaisille tuttuja. Urkutehdas ja Kylpylä, aikansa parhautta! Ja Tiitolan pojat myös Ilveksen faneille osa loistavaa lätkähistoriaa... Ne puutalotkin Armonkalliolla ovat Heikin käsialaa. Ja väitän, että NEKIN ovat suojelun arvoisia siinä kuin Pantin talokin...!!

    Ja kas! Nyt silmät terävinä: Pellavanmäellä käppäilevät Tamperetta rakentamaan tulleet "maalaiset", Kalle Päätalo heidän joukossaan. Corten-teräksiset hahmot muodostavat 30-metrisen taideteoksen kallioleikkausta vasten, eräänlaisen "hengen horisontaalin". Tarkoitan nyt TAMPEREEN henkeä, en mitään sen pyhempää tai eteerisempää.

    "Saapumisen arvoitus" voisi muodostaa sisartaideteoksen samaan jatkumoon: 40-metrisenä se olisi kyllä aika uljas "hengen vertikaali" tässä rouheassa tunneliympäristössä! Sama pätee myös Santalahteen - jopa ehken vielä suuremmassa määrin, koska rannan teollisuusympäristö on jätetty lepäämään sanomattoman kurjaan alennuksen tilaan ja TUHON uhka on niin suuri.

    "Saapumisen arvoitus" olisi terveyden viesti sairaalle seudulle. Terveyttä olisi se, että pölyttävät hyönteiset löytäisivät tiensä piipun juurelle, nuo kimalaiset ja perhoset... *love*

    Tiedättehän, miten kaupungille käy, jos mehiläiset hylkäävät sen?



    VastaaPoista
  2. Hei, huomasin juuri Anuliinan jatkokommentin. Olin itsekin jo käynyt äänestämässä Tampereen hyväksi. Laitoin samalla mieleen sen tärkeän seikan, että tämä "kestävä ekokaupunki" on nyt luettava Anna-Kaisan PORMESTARIOHJELMAAN samalla painavuudella kuin millä rakentajat ympäri Suomen nyt tulkitsevat Jyrki Kataisen HALLITUSOHJELMAA ja tilaavat taidetta osana rakentamissuunnitelmaa eikä ylimääräisenä "pakkolisäkkeenä" niin kuin prosenttitaide alussa tulkittiin. Pormestarin imago sai nyt painavan ja vastuullisen sanallisen ulottuvuuden. Siihenpä voi vedota tarpeen tullen! Kaupunkihan sen piipun tilaa ja lopulliselle päätökselle nuijaa napauttaa. Oli se sitten kilpailun voittaja tai ei...

    Akselin "Saapuminen" on teoksista ainoa, jossa on ALKUVOIMAA. Siksi se ei olekaan niin omassa ajassaan kiinni kuin nämä kaksi muuta. Siksi se on avoin TULEVAISUUDELLE ja sen tuomille mahdollisuuksille (mm. nousussa olevalle BIOTEKNOLOGIALLE! Oiva ja hyvin urbaani juttu!).

    Kuten sanoin, Akselin teos on siitä harvinainen, että se LAULAA. Sellaista jyhkeitten partasuisten isien maan alta tulevaa "syntylaulua", josta esimerkkinä tämä "RAUDAN SYNTY":


    Susi juoksi suota myöten,
    karhu kangasta samosi,
    suo nousi suen jaloissa,
    kangas karhun kämmenissä.
    KASVOI RAUTAISET ORAHAT
    suen suurille jälille,
    karhun kannan polkemille.
    Itse seppä Ilmanrinta,
    takoja iänikuinen,
    etsivi pajan sijoa,
    etsi päivän, etsi toisen,
    jopa päänä kolmantena
    löysi suolla RAUTAHEINÄN,
    TERÄSHEINÄN hettehestä.
    Tuohon painoi palkehensa,
    tuohon ahjonsa asetti.
    Pani paian palkeheksi,
    housut hormiksi rakensi,
    turkkinsa tuhottimeksi.
    Pani orjat lietsomahan,
    palkkalaiset painamahan.
    Lietsoi päivän, lietsoi toisen,
    jopa päänä kolmantena
    katsovi alustan alle:
    "Mitäs tästä syntynevi?"


    Niin, taisi syntyä rautapatoja ja uuninluukkuja Tampereen MASUUNISTA siihen aikaan, kun sudet vielä juoksivat Näsijärven jäällä ja Hatanpään herrat sukulaisineen, ystävineen ja vieraineen tekivät metsästysretkiä Soukanlahden vuorille ja äkkäsivät nykyisellä Pellavanmäellä, että tässähän on sopiva masuunin paikka! Saivat vielä puhuttua valtionkin takuumieheksi huimalle hankkeelleen... Siitä se sitten lähti, monialayhtiö Tampella, nyt jo muisto vain, mutta silti yksi niistä KULMAKIVISTÄ, joilla nykyinen Tampere seisoo.

    Sitä voisi hyvinkin kunnioittaa Akselin TERÄS/BIOMATERIAALI-monumentilla.

    Tampereen yllä on kaikunut kattilaseppien ja teräksisten niittivasaroiden pauke. Suomeksi sanottuna: Tekemisen meininki!

    "Kovasti, armottomasti paukkuivat pannuseppien vasarat niittien sitkeään metalliin." (Lauri VIITA, "Moreeni")

    Niin aina.


    VastaaPoista
  3. "CORTEN-teräs jatkaa TIILEN perinnettä, samoin korostaa maan ja tulen elementtejä esteettisessä ilmaisussa." Olipa osuvasti sanottu.

    Tuota tekstiä tuossa allianssin ovessa en ole ennen huomannut. Ovi on ollut kyllä useasti auki...ja oliskohan siinä ollut päällä joku kylttikin? Vai miksei se ole silmään osunut. Hmm...

    Toivottavasti huomenna asukasillassa saisi jotain osviittaa siitä mitä noilla tunnelin taidepiipuilla halutaan ihan oikeasti sanoa ja minkälaista kuvaa viestittää kaupungistamme.
    Minä kyllä liputan corten-teräksen kauniin värin puolesta. Mutta se nyt ei liene enää kenellekään epäselvää.
    Ja nyt tuli mieleeni, että olimme pari vuotta sitten Zaragozassa expo-alueella. Expo-Zaragoza -tulevaisuuden arkkitehtuuria. Teemana oli kai La vida es agua. Ja siellä oli aivan huimaavan kaunis suuri corten-teräksinen taideteos, täynnä vesiaiheisia mietelauseita ja sitaatteja.

    “Lo que embellece el desierto es que esconde un pozo en alguna parte” Antoine de Saint Exupéry, en “El Principito”
    "Se, mikä tekee erämaan kauniiksi, on sinne jonnekin kätketty kaivo."
    -Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi

    Minulla on siitä kuviakin. Täytyypä etsiä.

    Ja nyt kun sitä tuossa googlailin, sattui silmiini Suomenlinnan kupeeseen suunniteltu yleisö-wc, corten-teräksinen sekin. http://www.mfa.fi/yleiso-wc

    Arkkitehdit: Arkkitehtitoimisto P & P Manner Oy/ Bitumi & Pekka Manner

    "Suomenlinnan yleisö-wc sijaitsee historiallisessa ympäristössä Suomenlinnan maailmanperintökohdealueella. Pieni 17 m2 rakennus ottaa tilansa uljaasti arvokasta kulttuurimaisemaa kuitenkaan liikaa muuttamatta. Nykyaikainen, mutta ajaton wc-rakennus on sovitettu onnistuneesti ympäristöönsä tarkoin valittujen materiaalien ja poikkeavien teknisten ratkaisujen ansiosta."

    "Suunnittelun haastavuus liittyi juuri nykyaikaisten vaatimusten ja Suomenlinnan historialliseen miljöön yhteensovittamiseen. Työtä ohjasi ajatus siitä, että uuden rakennuksen tulee sopia paikan jo olemassa oleviin arvoihin niitä mitenkään muuttamatta."

    "Yleisö-wc:n julkisivumateriaaliksi valittiin ajan mukaan muuttuva säänkestävä teräs eli corten-teräs. Sen ruosteenpunainen pinta sulautuu Venäjän vallan aikaisten linnoitusten tiiliseiniin ja patinoituu kuten muutkin rakennukset ympäristössä. Materiaaleilta vaadittiin laadukkuutta myös muuten."

    Sattuipa sopivasti. Jos se kelpaa Suomenlinnan kupeeseen, niin miksei meille Tampereellekin. ;)

    VastaaPoista
  4. Joo, muistanpa hyvinkin tuon Suomenlinnan vessan! Se oli mukana Minna Joenniemen arkkitehtuuriohjelmassa muutama vuosi sitten, jossa uudet merkittävät kohteet kisasivat keskenään. Asiantuntijat käppäilivät paikan päällä ympäri rakennelmaa, ja kehujahan sieltä tuli ja korkeat pisteet. Tyylikäs ja erilainen vessa, ei mikään "makkiämpäri" tai maisemassa häveliäästi kyyristelevä harmaa aaltopeltikattoinen pömpeli...

    Saa nähdä, miten se Kangasala-talon cortenia matkiva ulkoverhous pärjää vuosien saatossa ja säiden armoilla oikean cortenin rinnalla. Pahoin pelkään, että kuvanveistäjän keksimä menetelmä värjätä ulkovaipan betoniseinät muistuttamaan oikeata (ja kallista!) corten-panelointia ei ehkä tule kestämään. Siinä onkin jännitysmomenttia Kangasalan kunnanisille ja valtakunnan kulttuuritoimijoille. Tulee olemaan tuulinen paikka talon toimitusjohtajalle! :-)

    "Sinisiirtymästä" tuli mieleen, että loiskuttaessaan valoa ympäristöönsä se on hieman kuin vinkurainen UIMARATA, mutta pystyyn nostettuna. Tai, hetkinen... Olisikohan se sittenkin koski, TAMMERKOSKI?

    Idean alkuitu voisi näet olla eräs Tampereen VANHAN VAAKUNAN luonnos, jota 45 asteen kulmassa halkoo SININEN aaltoraita, jossa on mukana VAALEAMMAN sininen reunaraita. Sehän ei toteutunut sellaisena, vaan koski tehtiin hailakaksi (minulle tulee siitä mieleen koivuhalko...) ja epämääräisiä pilkkuja (pohjakiviä?) sisältäväksi, joten sen heraldinen ilme sai moitteita ja koko vaakuna jouduttiin uusimaan.

    Minusta se nimenomainen Olof Erikssonin LUONNOS oli kyllä paras Tampereen vaakunoista! Piankos nuori kilpailuun valmistautuva arkkitehti sellaisen löytää ideoita etsiessään!

    Eli "Sinisiirtymä" voisi markkeerata pystyyn nostettua TAMMERKOSKEA. Joka siinä sitten "aaltoilee" ja loiskuttaa valojaan tunneliasukkaitten iloksi tai mieliharmiksi... Mutta mitä ihmettä sillä on juuri TUNNELIN kanssa tekemistä?! Sehän on liikennetunneli eikä mikään AKVEDUKTI. Paitsi jos rakenteet pettävät ja Tammerkoski syöksyy sisään hirmuisena tulvana nostaen autot kattoon jne... Onko silloin pelastusrenkaita ja -liivejä?

    Minusta se sinänsä ihan hieno valotaideteos on huono enne - tai muistutus sellaisesta! - autoliikenteelle ja paikkaan ylipäätäänkin sopimaton.

    MAAN aarteitten talteen ottamisestahan tässä tunneliprojektissa on kysymys, murskeen logistinen siirto tulevien arvoasuntojen alle etteivät ne keikahtaisi Näsijärveen... Hih!

    PS. Hysh! Ei kai tässä "Sinisiirtymässä" suinkaan ennakoida ja kuulostella YIT:n ja sen lobbareitten kuiskutuksia - nykyisiä tai tulevia? Tulipa vain tällainenkin mieleen. SIJOITTAJAT näet seuraavat asioita ja pyrkivät hekin vaikuttamaan ratkaisuihin, vaikka heillä ei totisesti ole mitään sananvaltaa tässä PIIPPUKISASSA. Paitsi trolleina "Tamperelaisessa"... Ehkä. :-D

    VastaaPoista