Piippukysymyksiä Tapiolle -vastauksia Anuliinalle

Kyllä tästä kaikesta vielä hyvä tulee. (Kuva: pinterest)

 No niin. Aamulla heräsin puoli ysin maissa valtavaan pamaukseen. Sellaiseen yksittäiseen nopeaan, muuta jykevään. Sänky taisi hiukan siirtyä paikaltaan. Sydän tykytti hetken, mutta minua nauratti. Ei pauku kauaa. Hihi. Voi onni. Tittidii, melkein ohi jo. :D

Rantatunnelin FB-sivuilla muuten varoiteltiin menemästä tuonne Naistenlahden jäälle, niinku ihan oikeasti.
"Ranta-Tampellan Aspinniemeen on ilmestynyt polku, joka alkaa Takomon parkkipaikalta ja jatkuu vesistötäytön yli jäälle suojaverhon sisään ja siitä edelleen Näsinselälle. Reitti on erittäin vaarallinen, koska suojaverhon sisäpuolella tehdään edelleen täyttöä ja jäät ovat heikkoja sekä rantatäytön sortumavaaran vuoksi. Paikalla on varoituskyltti, jossa lukee ”Työmaa-alue, pääsy kielletty”, ”Sortumavaara” ja ”Varokaa heikkoa jäätä”"

Ja nyt Youtubeen on tullut ne asukasillassakin nähdyt kopterikuvat työmaista. Kas tuossa linkit:
Naistenlahden työmaa 27.1.2015
Santalahden työmaa 27.1.2015
 
Mutta nyt niihin piippuasioihin. Koska asukasillassa en ehtinyt kysellä Suomisen Tapiolta tarkemmin niistä piippukilpailun asioista, ja asia jäi vaivaamaan minua, lähetin hänelle lukuisia kysymyksiä sisältävän postin. Muutamia ehdotuksia oli mukana myös. (Tapio on siis Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö ja palkintolautakunnan sihteeri.) Ilokseni huomasin, että olin saanut heti aamulla vastauksen.

Kirjoitin hänelle etupäässä siksi, että minua kiinnostaa se, millä tolalla jatkokehittelyt piippujen osalta ovat ja onhan minulla mielessäni kaikenlaisia muitakin kysymyksiä. Lähiasukkaitten kanssa yhteistyössähän toivottiin jatkokehittelyä tehtävän. Tarkoitukseni ei missään nimessä siis ole taaskaan kyseenalaistaa kenenkään osaamista tai ammattitaitoa. Minua vain kiinnostaa ja/tai olen huolissani asioista.

Tapio mainitsi, että hän kommentoi sitten enemmänkin omissa kuin työryhmän tai museon nimissä. Että hän toimii periaatteessa vain ryhmän teknisenä sihteerinä eikä hänellä ole äänivaltaa asiassa. Check! Hän lupasi myös viedä terveiseni työryhmän tietoon.

Referoin tähän vähän keskusteluamme. Itse asiassa referoimista oli melko vähän, koska vastaukset ovat niin ytimekkäitä ja hyviä.  Taidan referoida enemmän omia kysymyksiäni, kun ne ei aina ole ihan niin ytimekkäitä. Hihhii... 
Ajattelin kirjoitella näitä tänne, jotta sieltä ruudun toiselta puolen voi sitten kanssa huudella asioita kommentteihin, jos jotain tulee mieleen. Ja koska näitä olisin asukasillassakin kysellyt. Tarkoitukseni ei siis myöskään ole salaa itsekkäästi itsekseni koittaa vaikuttaa mihinkään. Itse asiassa toivoisin, että niitä mielipiteitä ja toiveita tulisi muiltakin. Siksi kerron jutut täälläkin.

Kaikkia ehdotuksia kehitellään siis vielä yhteistyössä kilpailijoiden kanssa, ja lopullinen päätös tehdään vasta 5.3.2015

• Kysyin kuinka merkittävää osaa arvostelussa mahtaa näytellä juuri tuo ympäristöön ja miljööseen sopivuus? Meinaan näitä Lapinniemen kylpylää, vanhoja punatiilirakennuksia ja muita piippuja sekä vanhaa rakennuskantaa piipun taustalla?

Tapio vastasi, että palkintolautakunnan kokouksessa miljööseen sopivuutta korostettiin moneen kertaan, ja se on varmasti yksi tärkeä päätöksenteon kriteeri. Toinen kysymys on se, miten sopivuus arvioidaan. Koska realistisia havainnekuvia valmiista ympäristöistä ei varsinaisesti ole käytettävissä, jää arviointi väkisinkin mielikuvien varaan.

• Millaisen kaupunkikuvan maamerkkejä nuo piiput tulevat olemaan? Millaista imagoa tässä nyt kaupungille rakennetaan? Onko teillä vielä siellä palkintolautakunnassa yhtenäistä näkemystä tästä? Viittasin Tampereen osallistumiseen kilpailemaan maailman kestävimmän kaupungin tittelistä ja lisäksi todellisen ekokaupungin toteutuksesta.

Palkintolautakunnalle ei ole annettu tehtäväksi tietyn kaupunki-imagon edistämistä sinänsä. Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöihin sitoutuminen tarkoittaa sitä, että päätös tehdään ensisijaisesti taiteellisin kriteerein. Toki kestävän ekokaupungin tavoite on kaikin puolin kannatettava, ja viherpiiput tukisivat sitä osaltaan. Kilpailuohjelmassa ei kuitenkaan ole ekotehokkuudesta mainintaa, joten sitä ei voi jälkikäteen asettaa kriteeriksi.

• Ja sitäkin mietiskelin, että minusta on hiukan hassua, että samaan aikaan on käynnissä kaksi eri taidesuunnittelun muotoa, melutaidegallerian taiteen luonnostelu ja taidepiippukilpailu. Kuulostaa kummalliselta, jos näitten välillä ei käytäisi vuoropuhelua.Onko teillä ajatuksena tai oletteko aikeissa huomioida tämän?

Totta, että melutaidegallerian ja taidepiippujen kehittelyä olisi pitänyt viedä yhdessä eteenpäin niin, että ne olisi alusta alkaen suhteutettu toisiinsa. Tässä tuli kuitenkin aikatauluongelma. Piippuaiheet on lyötävä lukkoon jo maaliskuussa, jotta piiput saadaan tuotantoon ajoissa, siis ennen kuin meluseinäsuunnitelma on valmis. Usein taideasioihin havahdutaan rakennushankkeissa liian myöhään jos ollenkaan, ja sitten joudutaan vain sopeutumaan. Frei Zimmerin Heinin Orellin mukaan melutaidegallerian työt ja piiput ovat kuitenkin yhtäaikaisesti näkökentässä vain harvoissa tapauksissa, joten kovin suuria vastakohtaisuuksia ei toivottavasti ole odotettavissa. Olisi tietysti silti ollut hienoa, että piiput ja muut taideaiheet olivat voineet tietoisesti tukea toisiaan.

• Välitin myös asukasillan kommenteissa olleet ehdotukset sähköpostissa eteenpäin ja kysyin vielä kasvillisuuden hyväksikäytön haasteellisuudesta, sitä millaisella kokoonpanolla näitä kasvillisuuden haasteita yritetään jatkokehittää. Ihan vain mielenkiinnosta. Ja koska olen itsekin lähetellyt postia tuosta kasvillisuuden hyväksikäytön haasteellisuudesta...

Kiitos kommentoijan viherpiippua koskevista huomautuksista. Ajatus verkon kuusikulmaisuudesta ja sen roolista osana kokonaisuutta on kiinnostava, ja lämmityksen käyttö varmasti tutkimisen arvoinen, ellei koko idea sitten kaadu tuulikuormaongelmiin.
Meillä on asiantuntijana kaupungin johtava maisema-arkkitehti ja kaupungin puutarhuri. Akseli Leinonen voitaisiin velvoittaa viemään suunnitelmaa eteenpäin vihersuunnittelun asiantuntijan kanssa, ja pulmat voivat hyvinkin olla ratkaistavissa. Santalahden päässä mietintää aiheuttaa se, että maapohjaa on kaistojen välissä kovin vähän käytettävissä, ei niinkään maaperän myrkyllisyys.

• Tänään tein vielä lisäkysymyksiä koskien toisten ehdokkaiden jatkokehittelyä. Kyselin miten tuota Sinisiirtymää on ajateltu jatkokehitellä. Mihin suuntaan siis ollaan menossa sen kohdalla? En meinaa itse keksiä miten sen saisi vähemmän häiritseväksi, valon käyttäminen siinä kun on se varsinainen idea, niin sitä ei tietysti voi siitä feidatakaan. En kyllä osaa keksiä millainen jatkokehittely siihen auttaisi... Paitsi tietysti muuttamalla värisävyn vähemmän huomiotaherättäväksi, neutraalimmaksi. Ja mielellään tietysti lämpimämpään suuntaan. Mutta siinä taitaisi vesittyä koko ehdotuksen pointti.

Vielä on kuulemma auki mihin suuntaan Sinisiirtymää pitäisi kehittää. Joitakin värivariaatioita voitaisiin miettiä, mutta onko sitten enää kyse Sinisiirtymästä? Tapion mielestä keskeisin jatkokehittelyn kysymys on juuri tuo toimivuus lähiasukkaiden kannalta ja toinen on maalauskuvio. 

"Jos varmistetaan se, että teos ei ole häiritsevä, mielestäni se tuo ympäristöönsä lisäarvoa ainakin verrattuna harmaaksi maalattuun teräspiippuun. Joensuussa taiteen kohdennettu käyttö asuinalueilla on todistetusti nostanut asuntojen arvoa. Pellavatorin Valon kehrä -teoksen valoja pelättiin myös aluksi, mutta enää ei ole kuulunut valituksia. Ja toisaalta, jos asuu keskikaupungilla, ehkä on kohtuutonta edellyttää, että ikkunoista ei saa näkyä valoa. Omasta ikkunastani näkisin mieluummin taideteoksen kuin ilmanvaihtopiipun."

Tuli ja sade -piipun suunnitelmassa kyllä ehdotetaan piippujen valaisemista juureen asennettavin lampuin, mutta miten valo ja kiiltävä maalipinta toimivat juuri tuossa ympäristössä, vaatii lisäselvityksiä.

Semmosia juttuja kävi ilmi. Olen kovin kiitollinen kaikista vastauksista. Ja siitä, että kaikkiin kysymyksiini  jaksetaan vastata. Ja vielä asiallisesti ja perusteellisesti. Huh. Tuskastuttaa taas vähän vähemmän.

On totta, että minäkin näkisin ikkunastani ja pihaltakin mieluummin taideteoksen kuin ilmanvaihtopiipun. Täysin samaa mieltä. Mutta jos valoa pitää näkyä ikkunasta, miksi sen pitää olla turkoosi? Se kun on jotenkin eniten huomiotaherättävä ja silmillepomppaava väri...niin, niissä jouluvaloissakin. Ja piippu on niin lähellä ja suuri, ettei sitä kyllä pysty mitenkään vertaamaan normaaliin kaupungissa esiintyvään valaistukseen. Ja kun ehdotusten joukossa on sitten vielä sellainenkin vaihtoehto, joka itsessään olisi mielekäs.
Ja nyt tätä kirjoittaessan tuli mieleeni, että kai sitä turkoosia voi johonkin suuntaan varioida, onhan Santalahdessakin violetti ja Sinisiirtymä sekin on nimeltään.

No, toivon ja uskon, että tulee tuohon mikä piippu tahansa, siihen tottuu ja kai niissä kaikissa jotain hyvää on. Akseli voisi sitten tarpeen tullen tulla suunnittelemaan pihallemme sellaisen näköesteen, ettei tunnelimaisemaa näy. Tosin sellaista rakennelmaa tuskin pihaan voi asettaa, jolla piipun saisi peittoon. ;)

Ymmärrän kyllä sen, ettei valintaa voida millään tehdä pelkästään asukkaitten näkökulmasta, eikä kuulukaan. Toivoisin kuitenkin, että se huomioitaisi niin paljon kuin mahdollista. Me sitten toimimme sen mukaan, mitä pitää. Torpataan näkymää tai kaadetaan piippu. No ei kaadeta, se oli vitsi. Ehkä. :D
                                                 
                                                                  -Anuliina

Nyt sitten vaan odotellaan, että miten homma etenee. Ja Tapiolle kiitos vielä tätäkin kautta!