torstai 29. tammikuuta 2015

Piippukysymyksiä Tapiolle -vastauksia Anuliinalle

Kyllä tästä kaikesta vielä hyvä tulee. (Kuva: pinterest)
 No niin. Aamulla heräsin puoli ysin maissa valtavaan pamaukseen. Sellaiseen yksittäiseen nopeaan, muuta jykevään. Sänky taisi hiukan siirtyä paikaltaan. Sydän tykytti hetken, mutta minua nauratti. Ei pauku kauaa. Hihi. Voi onni. Tittidii, melkein ohi jo. :D

Rantatunnelin FB-sivuilla muuten varoiteltiin menemästä tuonne Naistenlahden jäälle, niinku ihan oikeasti.
"Ranta-Tampellan Aspinniemeen on ilmestynyt polku, joka alkaa Takomon parkkipaikalta ja jatkuu vesistötäytön yli jäälle suojaverhon sisään ja siitä edelleen Näsinselälle. Reitti on erittäin vaarallinen, koska suojaverhon sisäpuolella tehdään edelleen täyttöä ja jäät ovat heikkoja sekä rantatäytön sortumavaaran vuoksi. Paikalla on varoituskyltti, jossa lukee ”Työmaa-alue, pääsy kielletty”, ”Sortumavaara” ja ”Varokaa heikkoa jäätä”"

Ja nyt Youtubeen on tullut ne asukasillassakin nähdyt kopterikuvat työmaista. Kas tuossa linkit:
Naistenlahden työmaa 27.1.2015
Santalahden työmaa 27.1.2015
 
Mutta nyt niihin piippuasioihin. Koska asukasillassa en ehtinyt kysellä Suomisen Tapiolta tarkemmin niistä piippukilpailun asioista, ja asia jäi vaivaamaan minua, lähetin hänelle lukuisia kysymyksiä sisältävän postin. Muutamia ehdotuksia oli mukana myös. (Tapio on siis Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö ja palkintolautakunnan sihteeri.) Ilokseni huomasin, että olin saanut heti aamulla vastauksen.

Kirjoitin hänelle etupäässä siksi, että minua kiinnostaa se, millä tolalla jatkokehittelyt piippujen osalta ovat ja onhan minulla mielessäni kaikenlaisia muitakin kysymyksiä. Lähiasukkaitten kanssa yhteistyössähän toivottiin jatkokehittelyä tehtävän. Tarkoitukseni ei missään nimessä siis ole taaskaan kyseenalaistaa kenenkään osaamista tai ammattitaitoa. Minua vain kiinnostaa ja/tai olen huolissani asioista.

Tapio mainitsi, että hän kommentoi sitten enemmänkin omissa kuin työryhmän tai museon nimissä. Että hän toimii periaatteessa vain ryhmän teknisenä sihteerinä eikä hänellä ole äänivaltaa asiassa. Check! Hän lupasi myös viedä terveiseni työryhmän tietoon.

Referoin tähän vähän keskusteluamme. Itse asiassa referoimista oli melko vähän, koska vastaukset ovat niin ytimekkäitä ja hyviä.  Taidan referoida enemmän omia kysymyksiäni, kun ne ei aina ole ihan niin ytimekkäitä. Hihhii... 
Ajattelin kirjoitella näitä tänne, jotta sieltä ruudun toiselta puolen voi sitten kanssa huudella asioita kommentteihin, jos jotain tulee mieleen. Ja koska näitä olisin asukasillassakin kysellyt. Tarkoitukseni ei siis myöskään ole salaa itsekkäästi itsekseni koittaa vaikuttaa mihinkään. Itse asiassa toivoisin, että niitä mielipiteitä ja toiveita tulisi muiltakin. Siksi kerron jutut täälläkin.

Kaikkia ehdotuksia kehitellään siis vielä yhteistyössä kilpailijoiden kanssa, ja lopullinen päätös tehdään vasta 5.3.2015
  • Kysyin kuinka merkittävää osaa arvostelussa mahtaa näytellä juuri tuo ympäristöön ja miljööseen sopivuus? Meinaan näitä Lapinniemen kylpylää, vanhoja punatiilirakennuksia ja muita piippuja sekä vanhaa rakennuskantaa piipun taustalla?
Tapio vastasi, että palkintolautakunnan kokouksessa miljööseen sopivuutta korostettiin moneen kertaan, ja se on varmasti yksi tärkeä päätöksenteon kriteeri. Toinen kysymys on se, miten sopivuus arvioidaan. Koska realistisia havainnekuvia valmiista ympäristöistä ei varsinaisesti ole käytettävissä, jää arviointi väkisinkin mielikuvien varaan.
  • Millaisen kaupunkikuvan maamerkkejä nuo piiput tulevat olemaan? Millaista imagoa tässä nyt kaupungille rakennetaan? Onko teillä vielä siellä palkintolautakunnassa yhtenäistä näkemystä tästä? Viittasin Tampereen osallistumiseen kilpailemaan maailman kestävimmän kaupungin tittelistä ja lisäksi todellisen ekokaupungin toteutuksesta.
Palkintolautakunnalle ei ole annettu tehtäväksi tietyn kaupunki-imagon edistämistä sinänsä. Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöihin sitoutuminen tarkoittaa sitä, että päätös tehdään ensisijaisesti taiteellisin kriteerein. Toki kestävän ekokaupungin tavoite on kaikin puolin kannatettava, ja viherpiiput tukisivat sitä osaltaan. Kilpailuohjelmassa ei kuitenkaan ole ekotehokkuudesta mainintaa, joten sitä ei voi jälkikäteen asettaa kriteeriksi.
  • Ja sitäkin mietiskelin, että minusta on hiukan hassua, että samaan aikaan on käynnissä kaksi eri taidesuunnittelun muotoa, melutaidegallerian taiteen luonnostelu ja taidepiippukilpailu. Kuulostaa kummalliselta, jos näitten välillä ei käytäisi vuoropuhelua.Onko teillä ajatuksena tai oletteko aikeissa huomioida tämän?
Totta, että melutaidegallerian ja taidepiippujen kehittelyä olisi pitänyt viedä yhdessä eteenpäin niin, että ne olisi alusta alkaen suhteutettu toisiinsa. Tässä tuli kuitenkin aikatauluongelma. Piippuaiheet on lyötävä lukkoon jo maaliskuussa, jotta piiput saadaan tuotantoon ajoissa, siis ennen kuin meluseinäsuunnitelma on valmis. Usein taideasioihin havahdutaan rakennushankkeissa liian myöhään jos ollenkaan, ja sitten joudutaan vain sopeutumaan. Frei Zimmerin Heinin Orellin mukaan melutaidegallerian työt ja piiput ovat kuitenkin yhtäaikaisesti näkökentässä vain harvoissa tapauksissa, joten kovin suuria vastakohtaisuuksia ei toivottavasti ole odotettavissa. Olisi tietysti silti ollut hienoa, että piiput ja muut taideaiheet olivat voineet tietoisesti tukea toisiaan.
  • Välitin myös asukasillan kommenteissa olleet ehdotukset sähköpostissa eteenpäin ja kysyin vielä kasvillisuuden hyväksikäytön haasteellisuudesta, sitä millaisella kokoonpanolla näitä kasvillisuuden haasteita yritetään jatkokehittää. Ihan vain mielenkiinnosta. Ja koska olen itsekin lähetellyt postia tuosta kasvillisuuden hyväksikäytön haasteellisuudesta...
Kiitos kommentoijan viherpiippua koskevista huomautuksista. Ajatus verkon kuusikulmaisuudesta ja sen roolista osana kokonaisuutta on kiinnostava, ja lämmityksen käyttö varmasti tutkimisen arvoinen, ellei koko idea sitten kaadu tuulikuormaongelmiin.
Meillä on asiantuntijana kaupungin johtava maisema-arkkitehti ja kaupungin puutarhuri. Akseli Leinonen voitaisiin velvoittaa viemään suunnitelmaa eteenpäin vihersuunnittelun asiantuntijan kanssa, ja pulmat voivat hyvinkin olla ratkaistavissa. Santalahden päässä mietintää aiheuttaa se, että maapohjaa on kaistojen välissä kovin vähän käytettävissä, ei niinkään maaperän myrkyllisyys.

  • Tänään tein vielä lisäkysymyksiä koskien toisten ehdokkaiden jatkokehittelyä. Kyselin miten tuota Sinisiirtymää on ajateltu jatkokehitellä. Mihin suuntaan siis ollaan menossa sen kohdalla? En meinaa itse keksiä miten sen saisi vähemmän häiritseväksi, valon käyttäminen siinä kun on se varsinainen idea, niin sitä ei tietysti voi siitä feidatakaan. En kyllä osaa keksiä millainen jatkokehittely siihen auttaisi... Paitsi tietysti muuttamalla värisävyn vähemmän huomiotaherättäväksi, neutraalimmaksi. Ja mielellään tietysti lämpimämpään suuntaan. Mutta siinä taitaisi vesittyä koko ehdotuksen pointti.
Vielä on kuulemma auki mihin suuntaan Sinisiirtymää pitäisi kehittää. Joitakin värivariaatioita voitaisiin miettiä, mutta onko sitten enää kyse Sinisiirtymästä? Tapion mielestä keskeisin jatkokehittelyn kysymys on juuri tuo toimivuus lähiasukkaiden kannalta ja toinen on maalauskuvio. 

"Jos varmistetaan se, että teos ei ole häiritsevä, mielestäni se tuo ympäristöönsä lisäarvoa ainakin verrattuna harmaaksi maalattuun teräspiippuun. Joensuussa taiteen kohdennettu käyttö asuinalueilla on todistetusti nostanut asuntojen arvoa. Pellavatorin Valon kehrä -teoksen valoja pelättiin myös aluksi, mutta enää ei ole kuulunut valituksia. Ja toisaalta, jos asuu keskikaupungilla, ehkä on kohtuutonta edellyttää, että ikkunoista ei saa näkyä valoa. Omasta ikkunastani näkisin mieluummin taideteoksen kuin ilmanvaihtopiipun."

Tuli ja sade -piipun suunnitelmassa kyllä ehdotetaan piippujen valaisemista juureen asennettavin lampuin, mutta miten valo ja kiiltävä maalipinta toimivat juuri tuossa ympäristössä, vaatii lisäselvityksiä.

Semmosia juttuja kävi ilmi. Olen kovin kiitollinen kaikista vastauksista. Ja siitä, että kaikkiin kysymyksiini  jaksetaan vastata. Ja vielä asiallisesti ja perusteellisesti. Huh. Tuskastuttaa taas vähän vähemmän.

On totta, että minäkin näkisin ikkunastani ja pihaltakin mieluummin taideteoksen kuin ilmanvaihtopiipun. Täysin samaa mieltä. Mutta jos valoa pitää näkyä ikkunasta, miksi sen pitää olla turkoosi? Se kun on jotenkin eniten huomiotaherättävä ja silmillepomppaava väri...niin, niissä jouluvaloissakin. Ja piippu on niin lähellä ja suuri, ettei sitä kyllä pysty mitenkään vertaamaan normaaliin kaupungissa esiintyvään valaistukseen. Ja kun ehdotusten joukossa on sitten vielä sellainenkin vaihtoehto, joka itsessään olisi mielekäs.
Ja nyt tätä kirjoittaessan tuli mieleeni, että kai sitä turkoosia voi johonkin suuntaan varioida, onhan Santalahdessakin violetti ja Sinisiirtymä sekin on nimeltään.

No, toivon ja uskon, että tulee tuohon mikä piippu tahansa, siihen tottuu ja kai niissä kaikissa jotain hyvää on. Akseli voisi sitten tarpeen tullen tulla suunnittelemaan pihallemme sellaisen näköesteen, ettei tunnelimaisemaa näy. Tosin sellaista rakennelmaa tuskin pihaan voi asettaa, jolla piipun saisi peittoon. ;)

Ymmärrän kyllä sen, ettei valintaa voida millään tehdä pelkästään asukkaitten näkökulmasta, eikä kuulukaan. Toivoisin kuitenkin, että se huomioitaisi niin paljon kuin mahdollista. Me sitten toimimme sen mukaan, mitä pitää. Torpataan näkymää tai kaadetaan piippu. No ei kaadeta, se oli vitsi. Ehkä. :D
                                                 
                                                                  -Anuliina

Nyt sitten vaan odotellaan, että miten homma etenee. Ja Tapiolle kiitos vielä tätäkin kautta!

8 kommenttia:

  1. "Ei peruuteta!" sano oululainen, kun avantoon ajoi...

    Niin, siellähän on Tampellan tadeläjät Näsijärven pohjassa pitkin rantoja, jotka sen sortumavaaran aiheuttavat. Kukaan ei edes tiedä, mitä sinne peitteen alle runsaan sadan vuoden jäljiltä jäi, jonka päälle sitä suurta läjitystä nyt tehdään... TARKKANA siis nyt, tamperelaiset! :)

    Olipa herätys. "Pino kaatui Pispalassa, / tänne ääni ärjähti." Tiedän tunteen...

    Se "Sinisiirtymä" (vai sanoisiko "pystyyn nostettu Tammerkoski kuohuineen"!) on aivan eri asia, jos sen loiskeessa elelee kuin jos sitä kaukaa katselee. Tulevan Ranta-Tampellan kruununjalokivien joukossa se hohtelee kuin SAFIIRI yön tummalla samettialustalla. Soukanlahden vuorilla asustavalle se taas on kuin elelisi kosken PUTOUKSEN alla, vilunsinisin huulin vetäisi märkää rohdinmekkoa päälleen... Juhlavan samettimekon sijasta... Tai jonkin siftaavan taftin... JUHLA ja ARKI siinä lyövät kättä toisilleen; saa nähdä, kumpi voittaa. Ranta-Tampella vai Armonkallio.

    Taiteellisessa katsannossa "Tuli ja Sade" on tietenkin ylivoimainen. Mutta miksi ihmeessä siihen pitäisi mitään lamppuja laittaa? Kyllä ne pylväät pärjäisivät ihan hyvin omillaankin. Korkeintaan jokin EPÄSUORA valaistus, joka heijastuksen välttämiseksi ei kosketa pintoja.
    Teoksen tekijähän on orgaanisen kemian, värin ja pinnoitusten ammattilainen ennen kuin ryhtyi taiteilijaksi(!), joten hänellä jos kellään on tähän asiaan ammattitaito. VALOTAIDE ei ehkä ole hänen lajinsa kuten se on "Sinisiirtymän " tekijällä.

    Minulle tuli vastustamaton mielikuva siitä, mitä ehdotusta Tampereen oma suuri arkkitehti Wivi LÖNN olisi erikoisesti arvostanut. Se on ilman muuta tuo "Tuli ja Sade". Siinä on suorastaan Wivin henkeä ja jopa tyyliäkin! Wivihän oli nuorena harjoittelijana työssä Lars SONCKIN toimistossa, joten viittaukset Tuomiokirkkoon ja jugendiin ovat aivan oikeita ja osuvia. Sitäpaitsi Wivi liittyy elimellisesti juuri Rantaväylän ympäristöön, mikä tulkoon tässä nyt mainituksi:

    Wivi LÖNN oli ONKINIEMEN OLUTTEHTAAN panimomestarin tytär. Emanuel LÖNN oli renkipojasta kohonnut arvostetuksi mestariksi, ja koti oli kaikinpuolin hyvinvoiva ja vauras. Sitten Emanuel äkkiä kuoli ja vauraus katosi. Leski muutti Amuriin ja osti hengenpitimikseen talon Puutarhakadulta, jossa sitten toimi VUOKRAMATAMINA. Vain jotta Wivi saisi käydä koulua koska oli niin lahjakas lapsi. No, loputhan me sitten tiedämmekin!

    Mutta kaikki siis alkoi ONKINIEMESTÄ! Tämä on minusta hyvin mielenkiintoista tamperelaista teollisuus- ja samalla taidehistoriaa. JOS Akseli ei voita, en panisi pahakseni jos voiton perisikin Jan-Erik. Hän on upea taiteilija.

    Eipä tässä nyt muuta kuin kiitos Anuliinalle ja Tapiolle. Hyvin toimittu, saatiin hyvää valaistusta asioihin. (Sitä ympäristö- ja ekonäkökulmaa muuten VOISI kyllä painottaa, koska se sisältyy Tampereen kaupungin KULTTUURIOHJELMAAN. Kyllähän sieltä, Anna-Kaisan esikunnasta pitkän väännön jälkeen, paistaa läpi, millainen "imago" Tampereelle halutaan rakentaa. Teoshan tulee ensisijaisesti Tampereen asukkaita eikä Suomen Taiteilijaseuran sääntöjä varten. Niin, jos ollaan ajassa mukana eikä siitä jäljessä... Toivon siis edelleenkin, että Akseli ja urbaani YMPÄRISTÖTAIDE lähtökohtana voittavat. Hyvä juttu muuten, että apua on tiedossa sekä kaupunginpuutarhurilta että johtavalta maisema-arkkitehdiltä. Kiitos siis etukäteen ja hyvä-huutoja näille kaupungin VIRASTOILLEKIN! :)

    T. Viipperä

    VastaaPoista
  2. Ai joo! Tässä tulikin mieleen, että niiden virastojen asiantuntijoiden neuvoja ei Akselia varten oikeastaan nyt tarvitakaan, sillä minäpä ehdotan, että Akseli kääntyisi suoraan Aalto-yliopistoon tohtorikoulutettava Julia Donnerin puoleen! Hän on puutarhatieteen tohtori yliopistosta ja tekee nyt toista väitöstyötä maisema-arkkitehtuurista Aalto-yliopistossa. On tamperelainen alkujaan, kirjoittanut Koskipuiston historiikin ja muutakin mielenkiintoista. Osoite on:

    julia.donner@aalto.fi


    Hän voi ainakin neuvoa Akselin juuri sen oikean ja parhaan viherasiantuntijan puheille, jos ei itse ehdi tai tunne kiinnostusta tarttua tähän piippuhaasteeseen. Minusta kuitenkin tuntuu, että yhteinen sävel hänen taidekiinnostuksensa ja sukulahjakkuutensa perusteella löytyy ja Akselin idea saa sieltä kotkansiivet alleen. Suosittelen lämpimästi!

    Kiitos, Anuliina, kun laitat tämän tiedon Tapiollekin, joka voi välittää sen Akselille!

    Parasta toivoen,

    Viipperä

    VastaaPoista
  3. Tutkin äsken vähän lisää hyödyllisä osoitteita Akselille, jotta hän voi itse etsiä sekä TIETOA viherrakentamisesta että alan käytännöllisen puolen SPESIALISTEISTA (tuottajista ja yrittäjistä).

    Puutarhataiteen Seura ry vaikuttaa aika etabloituneelta järjestöltä. (Näköjään Julia Donner istuu siellä hallituksessa!) Ote tuntuu hieman historialliselta ja konservatiiviselta, mutta näköjään seuraavat puutarhataiteen ajankohtaista kehitystäkin ja ylläpitävät kansainvälisiä suhteita. Puutarhaihmisiä ja maisema-arkkitehteja yllin kyllin - täällä Akseli voi VERKOSTOITUA:

    www.gardenartsociety.fi

    Toinen mahtava tietolähde hankkia käytännön viherrakennuskontakteja alan yrittäjiin on sitten VIHERYMPÄRISTÖLIITTO:

    www.vyl.fi/vyl

    Se on PUUTARHALIITON jäsenjärjestö, jonka erikoisala on "ympäristösuunnittelun, -rakentamisen, -hoidon sekä alan kaupan ja taimituotannon palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio".

    Tämä rehevä ja runsas sivusto on KULTAJYVÄ! Käypä lukemassa "Ajankohtaisesta" vaikkapa Mari Kiilin opinnäytetyö "VIHERTEHOKKUUDELLA LAADUKKAAMPAA RAKENNETTUA YMPÄRISTÖÄ". Vihertehokkuus tarkoittaa työkalua, jolla pyritään tiivistyvässä kaupunkiympäristössä VIHREÄMPIEN rakennettujen ympäristöjen muodostumiseen. Maailmalla se on jo ollut käytössä vuosikymmeniä, mutta Suomessa se on uuttaja Marin työ on pilotti. Rakennuttajille sillä olisi markkina- ja imagoarvoa. No just! Tästähän Tampere repäisisi valtin, kun Akseli saisi näiltä tyypeiltä apua viherpiippunsa loppukehittelyyn nyt tämän jäljellä olevan kuukauden sisällä. Joten hieman kiirettä pitää. Mutta reippaasti vain ottamaan yhteyttä tähän HORTONOMIporukkaan, joka vaikuttaa huomattavan edistykselliseltä verrattuna noihin puutarhataiteilijoihin ja -arkkitehteihin, luulisin...

    Täältä sinäkin voit löytää hyviä viherehdotuksia palauttamaan luontoa Armonkalliolle! Voi hitsi, että Santalahdessa eväät ovat kasvillisuudelle niin laihat... Mutta olkoon se haaste Akselille!

    VastaaPoista
  4. Mielenkiinnolla odotan miten noita ehdotuksia on lähdetty viemään eteenpäin. Tänään on kai ollut joku kokoontuminen. Muistaakseni siinä yhdessä asukasillan diassa oli kokoontumispäivä 30.1.2015.
    Tarkastin, tänään on siis ollut ohjausryhmän kokous. Ollaankohan tässä nyt yhtään viisaampia??

    Minua alkoi kyllä hiukan jännittää tuo Santalahden tilanne... Ettei sitä vaan pidettäisi ylitsepääsemättömänä ongelmana. Paitsi, että jos pidettäisi, ei tuo Akselin piippu olisi kolmen parhaan joukossa. Kai.

    Niin ja kyllä se sinisiirtymä kauas näyttääkin varmasti aivan hyvältä. Mietin sitä tänään, kun köävin kaupassa ja katselin Torni Hotellin valoja. Samaa valotaidetta ympäriinsä. Ymmärrän kyllä Sinisiirtymän pointin.

    MUTTA vaikka miten me täällä asummekin kaupungin keskustassa, ja on oletettavaa, että kaupungin "valoa loistaa ikkunasta"... On kuitenkin aivan eri asia, kun ajatellaan tuollaista normaalia kaupunkivalaistusta, katuvaloja, mainoskylttejä jne... kuin että se valolähde on 40-metrinen (halkaisijaltaan 6-metrinenm) piippu siiinä 50m:n päässä asunnosta.

    VastaaPoista
  5. Juurikin niin! Minnäkin katselin ja ihailin niitä Tornihotellin valoja. Ne keventävät ihmeesti sitä tummaa, raskasta möhkälettä. Erityisesti se valoja varten rakennettu viiste talon kyljessä on oiva keksinto. Vaikutelma on hieman oopperamainen ja diivamainen. On kuin Maria Callas purjehtisi mustissaan läpi jättimäisen amfiteatterin...

    Siellä ohjausryhmässä on joku, joka ajaa vahvasti Akselin asiaa. Olisikohan joku tamperelainen virkamies?! Sitten on paljon niitä penseitä, jotka täytyy saada vakuuttumaan. Luultavasti nämä Taiteilijaseuran omia juttujaan ajavat "pylväät", joiden odotuksista ja arvoista meillä ei ole mitään tietoa. Usein he ovat keskusteluissa niitä äänekkäimpiä. KAUPUNKIVISIO + sen eri palasten rakentamiseen liittyvä kestävän kehityksen TEKNINEN OSAAMINEN olisivat minusta parempi ohjenuora kuin ns. TAITEELLISET arvot. Ne ovat tänään yhtä, huomenna toista, ylihuomenna ne on jo unohdettu ja purettu pois.

    Hei, uusi iskusana: "VIHERTEHOKKUUS"! Sepä istuukin erityisen hyvin sekä Anna-Kaisan pormestaripanostuksiin että Tampereen kaupunginvaltuuston syksyllä 2013 hyväksymään visioon kaupunkistrategiasta vuoteen 2025 mennessä! Sitä voisi todella nyt vyöryttää eteenpäin sinne Puutarhakadulle Taidemuseon suuntaan, hih!

    Ne piiput pitäisi olla osa KESTÄVÄÄ YHDYSKUNTARAKENNETTA (yksi viidestä strategisesta painotuksesta!) eivätkä kokonaisuuteen kuulumattomia irrallisia "taiteellisia" objekteja...

    Toinen painotus: Yhdyskuntarakenne on "TIIVIS, VIHREÄ ja VÄHÄHIILINEN".

    Kolmas painotus: Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen SISÄÄN (siis täydennysrakentamista ahtaisiin ja yhä niukkeneviin tiloihin - mikä mahis juuri VIHERRAKENTAMISELLE!)... ja joukkoliikenteen LAATUKÄYTÄVILLE... (Hei, tässäkin on uusi hyvä termi: Tunneli on siis kaupunkiin rakentuva LAATUKÄYTÄVÄ! Ovatkohan kaikki tietoisia tästä, hihi-hii!)

    Neljäs painotus: Tampere on ilmastopolitiikan EDELLÄKÄVIJÄ.

    Viides painotus: Tampere on JOHTAVA LUONNONSUOJELUKAUPUNKI.

    Google ainakin on tehnyt tästä visiosta asiaa. Noin 14 400 tulosta. Se lukuystävällinen kevytversio löytyy luettelosta heti toisena, kun googlaat "YHTEINEN TAMPERE - NÄKÖALOJEN KAUPUNKI". Löytyy myös YouTube-video Anna-Kaisasta esikuntansa kanssa keskustelemassa...

    Anna-Kaisan pormestariohjelmassa on embleeminä KASVI. Siinä mainitaan myös. että Tampereen tunnuseläimiä ovat västäräkki ja TUMMASIIPIPERHONEN. Kuten sanoin, Akselin teos olisi kutsu uhanalaisille pölyttäville hyönteisille olla hylkäämättä seutua juuri LAATUKÄYTÄVÄN varrella, hihi-hi!

    Millähän se Santalahti muutttuisi laatukäytäväksi? Tässä ehdotus:

    Koska maaperä ei anna ravintoa, Akselin piipun juurelle pitäisi rakentaa iso pyöreä ALLAS ja rakentaa siihen MULTAPETI kasveille, mitä ne sitten olisivatkin, perennoja tai muuta... No problem at all! Tässä saadaan HORTONOMIN ja viherrakennuksen asiantuntijan näkökulma peliin! Asiahan ei ole mitenkään uusi tai edes erikoinen. Samaa toteutetaan joka puolella Suomea teollisuuslaitoksissa ja liikerakennuksissa. HUOLTO tapahtuu asiantuntijan valvonnassa, siis kastelu ja määräaikaislannoitus, leikkaamiset ja muut sellaiset toimet. Siitä Santalahtikin virkistyisi ja "Ruostevyöhyke" saisi uutta eloa "Saapumisesta"!

    Nyt vain toimeen, Akseli! Tässä on riittämiin aikaa etsiä VIHERYMPÄRISTÖLIITOSTA kaveri tai porukka rakentamaan napakka ja toimiva VIHERSUUNNITELMA molemmille piipuille! Kun kisa on voitettu, sen jälkeen se rakentaminen onkin sitten sujuvaa.

    VERKON materiaali sitten vielä on erikoiskysymys. Metallin pitäisi olla kaunis väriltään, kestävä ja luja, mutta mahdollisimman KEVYT - juuri sen tuulikuorman vuoksi. Tähän tarvitaan nyt insinööritietoutta ja takomomestarin taitoa. No, niitähän sieltä löytyy! (Minä kyselisin vähän jo Tammerkosken Takomosta, siellä tunnetaan metallit ja lejeeringit...).











    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä Tapio mainitsi tuon kaupungin strategian sähköpostissaan.

      "Palkintolautakunnalle ei annettu tehtäväksi tietyn kaupunki-imagon edistämistä sinänsä. Ehkä sellaisia olisi johdettavissa kaupunkistrategiastakin, mutta Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöihin sitoutuminen tarkoittaa sitä, että päätös tehdään ensisijaisesti taiteellisin kriteerein."

      Täytyy kuulostella, että millaisen taiteellisen näkemyksen edustajia palkintolautakunnassa on. Olen minä ne lautakunnan Suomen Taiteilijaseuran nimeämät taiteilijajäsenet (Pasi Rauhala, Tülay Schakir ja Frank Brümmel) tietysti googlannutkin, mutta en silti osaa oikein odottaa millä kannalla nämä ovat.

      Tülay Schakir on taiteilija ja valosuunnittelija, niin tuota... http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%BClay_Schakir

      Pasi Rauhala, kuvataiteilija http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/3245

      Frank Brümmel, kuvanveistäjä (sculptor) http://www.galleriahuuto.net/?p=5863&lang=fi

      No, kattellaan nyt kaikessa rauhassa.

      Poista
    2. Oi, tämä Frank BRUMMEL on Turussa asuva saksalainen kuvanveistäjä, joka näyttää aivan Akselin idean näköiseltä. Katsopa hänen teostaan "BEE DANCE", se löytyy anderssonart.comin sivustolta. Hän on Jan-Erikin porukoissa ollut tekemässä sitä "Lehdenmuotoista taloa", sen "mehiläislattiaa"... Jollei YSTÄVÄSOLIDAARISUUS nyt kovin iske, niin ymmärrystä Akselille riittänee.

      Tuo valotaiteilija ilman muuta kannattaa "Sinisiirtymää", siitä ei kysekään.

      Installaatioita tekevä kaveri tuntuu aika myönteiseltä, koska hänen esineissään on paljon nostalgiaa ja kierrätysmatskua. On siellä MEHILÄINENKIN, hihii! "The Lullaby" vuodelta 2012... (www.pasirauhala.com)

      Poista
    3. Mielenkiintoista, kovin mielenkiintoista... Nähtäväksi jää mitä tapahtuu, heidän näkemyksensä on kuitenkin melko ratkaiseva. Näillä taiteilijoilla kun on eniten päätösvaltaa tässä asiassa kuin muilla.

      Poista