torstai 5. helmikuuta 2015

Piippukilpailukuulumisia

(quickbima.com)
Hyvää Runebergin päivää!  Nom, nom. :D

Kyselin tuossa Suomisen Tapiolta mitä taidepiippukilpailuun nyt kuuluu. Siellähän oli ollut kaksin kappalein ohjausryhmän kokouksia (perjantaina ja maanantaina) ja tietenkin olin kiinnostunut kuulemaan kuulumisia.. Itselläni ei ollut aavistustakaan mitä ohjausryhmän kokous tarkoittaa, mutta ounastelin, että se voisi tarkoittaa vaikka kartoitusta siitä mihin suuntaan tässä nyt lähdetään kunkin ehdotuksen jatkokehittelyssä.

Sain jälleen varsin kattavan ja yksityiskohtaisen vastauksen, sellaisen, jota tällainen tavallinen ihminenkin ymmärtää. Hienoa!! JEE!

Tapion mukaan keskustelut ohjausryhmässä koskivat pitkälti juuri teknisiä kysymyksiä ehkä siitä syystä, että taiteilijajäsenet eivät ole mukana ohjausryhmässä. On kuulemma mahdotonta ennakoida mikä piipuista olisi vahvoilla.

Leikkaa/liimaa/referoin Tapion tekstiä tänne. Hirveästi sitä ei tosin tarvi referoida, kun on niin ytimekästä jälleen. Miten minä en millään saa aikaiseksi niin ytimekästä tekstiä...löpisen ja jaarittelen ja rönsyilen millon mihinkin... Niinku just nyt... :D
Mainittakoon tämänkin tekstin yhteydessä, että Tapio kommentoi enemmänkin omissa kuin työryhmän tai museon nimissä.

No niin, asiaan.Vihersuunnitelmaa joudutaan työstämään eniten tai ainakin siinä on runsaimmin avoimia kysymyksiä. Kaikilta pyydettiin kustannusarviota ja maalaussuunnitelmaa.

Myös Tapion mielestä corten-pinta sopisi vihervaihtoehtoon parhaiten, mutta jos piippua ei maalata, sen ainevahvuutta on kuulemma siinä tapuksessa jostakin syystä kasvatettava 1–2 mm. En itse asiassa edes ollut ajatellut, että Saapumisen arvoitus olisi jonkun muun värinen kuin corten-teräksen punainen.
Maalaustekniikka esimerkiksi on hankala, jos pinnassa on useita toistensa yli risteytyviä kuvioita, kuten Sinisiirtymässä. Piippujen maalaus toteutetaan vaakatasossa niin, että piippua pyöritetään rullien päällä ja pinta ruiskumaalataan siivu kerrallaan.

Lähiasukkaiden palautetta ja liikenneturvallisuuttakin pidettiin esillä.

Sinisiirtymä:
Sinisiirtymän osalta todettiin, että projektoreiden kohdentaminen piippuihin onnistuu niin, että syntyy vain lievää hajavaloa, ei häikäisevää efektiä. Santalahdessa se tosin edellyttää telezoom-objektiivin käyttöä.

Jani Ajo on tehnyt videoesityksen Sinisiirtymästä ja sen perusteella Sinisiirtymän liikettä vaadittiin hitaammaksi, jotta yleisvaikutelma säilyy rauhallisena. Jani oli jalostanut kuvioita ja tehnyt toiseen piippuun kokonaan uuden, Tapiosta ihan onnistuneen punasävyisen kuvioinnin.

Naistenlahdessa liikkuva kuvio assosioituu koskeen ja hitaaseen veden liikkeeseen, Santalahden ehdotuksessa tekstiiliteollisuuden lankoihin ja kuituihin. 

Oi pliis, eikö se voisi assosioitua koskeen ja veden liikkeeseen edes vähän vähemmän turkoosina? Turkoosi on kirkkaasti silmiinpistävin ja kylmin väri koko sinisen värin kirjossa. Ja varsinkin,  jos kerran Santalahteenkin on jalostettu punasävyinen "Sinisiirtymä.." Kuulostaa kyllä hyvältä, nuo liikkeen hidastuttaminen ja ei-häikäisevä -efekti.

Saapumisen arvoitus:
Saapumisen arvoituksen istutukset on helpointa toteuttaa maavaraisina. Santalahdessa tämä edellyttää kastelun ja kuivauksen suunnitelmaa, koska siellä maa-aines sijoittuu betoniseen kaukaloon. Maahan istutetut köynnökset kasvavat korkeintaan 15 metriin, mikä on huomioitava piippujen yleisilmeessä. Samoin se, että maksimikorkeuden saavuttaminen kestää useita vuosia.
 Onneksi se piippu pystytetäänkin pari vuotta aikaisemmin ennen kuin tunneli otetaan käyttöön ja varsinkin enne kuin tienoo saadaan viimeistellyksi.... Ja sen jälkeenkään ei ole muuta kuin aikaa... 

Mikäli käytetään runkoon kiinnitettäviä istutusaltaita, on ratkaistava pakastumisen, huollon, kastelun ja ruostumisen aiheuttamat ongelmat. Kasvillisuuden toivottiin laajenevan piippujen juurelle ja myös välittömään ympäristöön. Samaa mieltä. :)

Piippujen juureen jää muutaman metrin korkuiset vyöhykkeet, joihin teosta ei voi asemoida. Kasvillisuuden alustana toimiva teräsverkko tai vaijerit on mahdollista asentaa irti juuresta niin, että ne kiinnittyvät piippuun vasta ylempänä. Koska kasvillisuus ei peitä piippuja talvella, vaijereiden tai verkon kuviointiin pyydettiin kiinnittämään erityistä huomiota niin, että siitä tulee oleellinen teoksen elementti.
Noin 15 metriin saakka yltävät rakenteet eivät aiheuta tuulikuormaongelmia. Odotettavissa on selvitys kasvilajikkeista ja niiden kestävyydestä.

Tuli ja sade -ehdotus on kaikkein ongelmattomin. Lähinnä kuviot on vain asemoitava uudelleen, tehtävä tarkat värimääritykset ja valaistussuunnitelma.

Kaikilta pyydettiin siis helmikuun loppuun mennessä uudet suunnitelmat ja kuvat sekä lupa julkaista ne taidemuseon verkkosivulla jo ennen lopullista päätöksen tekoa 5.3. Kerrassaan loistavaa!!

Siinä oli piippukilpailun osuus.

Onhan tuossa hommaa Akselilla. Ja Janillakin kai.  Tsemppiä koitokseen kaikille ehdotusten suunnittelijoille!
Jan-Erikillä olikin jo melkein valmis paketti. Peukut sille. :) Odottelen mielenkiinnolla uusia havainnekuvia.
Janille esittäisin lähiasukastoiveen ja -vetoomuksen, että mites tuon turkoosin kanssa, että voisiko sitä yhtään miettiä... ;)
Ja Akselille, May The Force Be With You! :D Ja me liputetaan täällä Saapumisen arvoituksen puolesta aina vain! :)

Epäpiippukuulumisia:

No niin ei tässä varmaan sitten muuta tällä erää. Parin tunnin päikkäreitten jälkeen kirjoitutti huomattavasti enemmän kuin ennen niitä. Hyvät oli unet, vaikka pärisikin melkoisesti, kiitos vain kysymästä.. Ounastelen, että täällä tehtiin nyt vielä sitä lujitusta... ;)

Mitäs tunnelielämään muuta... Olen ollut havaitsevinani räjäytysten äänien muuttuneen... Siis paitsi, että ne tulevat tuolta kaukaa (eikä yhtään enää tästä alta JIHUU-JIHUU!!), ne kuulostavat erilaiselta kuin ennen. Melkein "näen" mielessäni miten se ääni vyöryy sieltä kohti tätä avonaista tunnelinsuuta. Ihan eri meiningillä kuin ennen puhkomista. Vaikka tunnelijärinät ovat kohdaltani nyt ohi (JIhuUjaHuRRaT!!) , niin silti tuo maanalainen elämä on kauhean mielenkiintoista. Tai sitten olen vaan jäänyt jumiin tähän tunnelielämääni. :D Muistin yhtäkkiä, että minun pappanihan olikin kaivoksilla töissä. Verenperinnöks sittenkin saatu?

Kettu kuittaa. :D

                                          -Anuliina

Ps. Ai niin, Rantatunnelin FB-sivuilla oli linkki  Tie & Liikenne lehden juttuun, saatesanoin: "Allianssiurakka innostaa ja lisää joustavuutta Rantatunnelin rakentamiseen. Lue lisää Tie & Liikenne -lehden uusimmasta numerosta (1/2015)."
Siellä oli kuva pohjoisen tieliikennetunnelin puhkomisestakin. Sellaisia minä olisin  toivonut tulevan sinne Rantatunnelin Flickriinkin... Kuvakaappasinkin kuvan tähän, niin on hieno.
Kuva Tie&Liikenne -lehdestä, numero (1/2015)

7 kommenttia:

  1. Hei, oliko pappasi Haverin kaivoksella töissä? Tampereen masuunihan syntyi juuri Haverin rautamalmin hyödyntämiseksi. Lasti kulki hevoskärryissä Viljakkalasta tuonne nykyiselle Pellavanmäelle, mikä mahtoi olla painavaa ja pölyistä hommaa. Oli siinä tiestökin kovilla, kun ei ollut vielä rautatietä.

    Haveristahan löytyi myöhemmin KULTAA, joka on edelleenkin siellä maassa syvällä lakkautetun kaivoksen vesikerroksen alla. Muistelin, että kaivos suljettiin sen jälkeen kun muutama urheilusukeltaja oli hukkunut sinne.

    Tuosta TURKOOSISTA väristä. Mieleen jäi jostain mainospsykologisesta luennosta, että amerikkalaiset eritoten ovat tutkineet VÄREILLÄ vaikuttamista. Positiivisinta huomiota mainoskirjavuuden keskellä keräävät nämä kaksi: TURKOOSI ja ORANSSI. Jälkimmäisestä tulee mieleen Carrols ja Helsingin metron penkit, ja edellisestä ihana ja ylellinen korukivi. Pois mainostelu! Eihän oikeassakaan Tammerkoskessa ole mitään turkoosia (paitsi heijastuneet mainosvalot!).

    Jos "Tuli ja Sade" vaatii VALAISTUKSEN, niin itse laittaisin piipun ympärille MAAHAN UPOTETUT ja pyöreisiin teräskehyksiin sijoitetut LAMPUT, niitä voisi olla muutama kappale kehässä sopivalla etäisyydellä piipusta. Kantena toimiva valaisin, mitä "lasia" tai paksua muovia se sitten olisikin, HAJOITTAISI valon hohteeksi piipun alaosan ympärille eikä heijastuisi mistään pinnasta. Olen kai joskus kävellyt jossain tällaisten kadun pinnassa olevien lamppujen yli... Very nice!

    "SAAPUMISESTA" tuli sen verran uutta mielenkiintoista näkökohtaa ja viherrakennukseen liittyvää mallikuvaa mieleen, että päässä lähes pamahti. Unitilaan uinahtanut "viherpeukalo" taisi ponnahtaa esiin laatikostaan ja kiitää nyt hokkarit katossa vieteriään paukutellen (LOL)...

    Kouluaikainen kesätyöpaikkani monena vuonna näet oli Osuusliike VOIMAN Kauppapuutarha Ala-Pispalasssa; joulun alla sitten olin VOIMAN myymälässä kauppaamassa tuotteita. Voi voi, ei ole sitä puutarhaa enää. Eikä koko VOIMAAKAAN... Siellä kasvoivat koko Tampereen komeimmat hortensiat ja upeimmat liljat... Oi niitäkin aikoja...

    VOIMAN talo sentään taitaa olla tallella Hämeenkadulla, ei kai sitäkin ole revitty...?! Siellä oli ravintolakin ennen, oli oikein valkoiset liinatkin, avaraa ja tyylikästä kaikin puolin. Mitä lienee nyt?

    Minun täytyy nyt miettiä ja sulatella muutama viherrakennusasia ihan itsekseni, joten kirjoitan siitä erikseen oman kommentin noihin Tapion mainitsemiin puuttuviin osioihin nähden, joissa olen tietolähteille osunut... Jo tässä vaiheessa olen varma siitä, että "Saapumisen" KAIKKI haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa! Yes, indeed! :-)

    Ai niin, Tampere kuuluu KASVUVYÖHYKKEESEEN numero KOLME. Mitä isompi vyöhykeluku kasvilla on, sen parempi sen hyödynnettävyys piippuköynnöksenä. Ei ole siis kovin monta köynnöskasvia Suomessa, joista valita! Säleikkövilliviini nyt ainakin on sitten takuuvarma tuote, jos ei muuta parempaa löydy Naistenlahteen. Mutta itse kyllä suosisin ihanaa KÖYNNÖSHORTENSIAA (kasvuvyöhyke III) ja sen oheen maanpäällyskasviksi jotain uutta mukavaa, vaikka ihan kokeilumielessä, esim. VIRONMURATTIA. Jälkimmäinen on ikivihreä, mutta talven ajaksi se pitää peittää lumella. Ainakin Turussa se menestyy ja taimia on saatavissa, mutta onko TAMPEREELLA jo kokeiltu? KAUPUNGINPUUTARHURI voisi tästä asiasta kyseltäessä vastata! Muratit ovat hienoja kasveja, mutta Suomessa se ei ulkokasvina vielä menesty. Paitsi mahdollisesti tämä yksi lajike. Ja sitä paremmin, mitä pitemmälle tämä ILMASTON LÄMPENEMINEN edistyy. :)

    Olisivathan KÖYNNÖSKASVIT muuten MELUMUURILLAKIN hienot! Joku CLEMATIS ehkä? Onko harkittu? Siis niitten ruotsinpihlajien ohella?! Ja taidekin menettää vaikuttavuutensa, jos sitä tunkee joka paikkaan. Liika KIRJAVUUS tekee levottoman vaikutuksen liikenteessä, mutta ELÄVÄ KASVILLISUUS rauhoittaa samalla kun se imee melua ja raskasmetallihiukkasia ja, mikä onkin iso ihme, suojaa MUURIA mahdollisilta kosteusvaurioilta(!).



    VastaaPoista
  2. No nytpä löytyi kullanarvoinen tietolähde meille, Akselille ja Allianssillekin, josta ammentaa viisautta "Saapumiseen", kas tässä:

    Päivi SUNDMAN: "KÖYNNÖKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ", HAMK Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, opinnäytetyö 2012 (pdf)

    Siinä on nyt kaikki mahdollinen eteentuleva esitetty sanoin, kuvin ja kaavakuvin. On muuten erinomainen piirroskin tulevan Santalahden altaan rakennus- ja suojausmekanismeista. Tärkeää molemmissa piipuissa on sekin, etteivät juuret pääse tunkeutumaan salaojia tukkimaan - ne näet voivat olla tosi kovia tunkeutumaan rakenteisiin.

    Koska VERKKO on pääosassa, KASVIN valinta tulee mukauttaa siihen. Kasvin mukaan sitten seuraa kaikki muu, maaperä, hoito, leikkaus, määräaikaishuolto jne.

    Kun tilaa VIHERRAKENTAJAA, kannattaa muistaa että tilaukseen kuuluu sitten 2 vuoden takuu. Jos kasvi syystä toi toisesta ei menesty, sen voi takuuaikana vaihtaa toiseen - voipa vaihtaa lajikettakin, luulisin. Meillä on täällä Aurinkolahdessa keskellä pihaa iso vihreä Lasten kukkula, jossa on kaikenlaisia puita ja pensaita ruohon ja leikkitelineiden ohella. Sinne ei päivä paista, ja mereltä hyökyy kova tuuli, joten paljon puita jouduttiin vaihtamaan, taidettiin urakoitsijaakin vaihtaa. Nyt puut kasvavat hienosti, kuivaa käppärää ei missään näy. Tärkeä pointti siis tuo huollon ja takuun saatavuus!

    Päivi Sundman sanoo: "Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja tonttikokojen pienentyessä kaupunkivihreälle jää yhä vähemmän tilaa, jolloin KÖYNNÖKSILLÄ on entistä merkittävämpi rooli VIHREÄN KAUPUNKIKUVAN rakentamisessa." (Tämähän on suoraan T:reen KAUPUNKISTRATEGIASTA: "Tampere on TIIVIS, VIHREÄ...")

    Sundman on kerännyt hyvän joukon asiantuntijoiden kokemuksia JULKISIVUVIHREYTYKSESTÄ ja antaa niiden perusteella OHJEISTUSTA elinvoimaisen ja turvallisen köynnösistutuksen rakentamiseksi. On prosessikaaviot ja tosi tarkasti piirretty ohjekuva istutukselle esim. juuri Santalahden päässä! Samoin esitellään eri tavat hoitaa vertikaali tuenta ja suunnata kuormitus (s. 32). Hyötytietoa kaikki tämä! :)

    "JULKISIVUKASVILLISUUDEN POSITIIVISET TEKIJÄT OLISI AIKA NÄHDÄ MYÖS SUOMESSA", sanoo Sundman. No, Tampere on nähnyt, siitä hurraa! :)

    Suomenkielistä kirjallisuutta köynnöksistä ja modernista julkisivuvihreytyksestä ei ole ollenkaan, hämmästyttävää! Jo Ruotsissa ilmasto on aivan toinen ja kasveja enemmän tarjolla, puhumattakaan Keski-Euroopasta, jossa köynnöksiä on tarjolla kymmenittäin erilaisille viherrakenteille. Siellä myös tuetaan julkistahoilta erilaisia jännittäviä viherrakennusohjelmia, näin esim. Berliinissä!

    Saksassa ja Sveitsissä köynnökset ovat jo osa kaupunkiympäristön SUUNNITTELUA, eivät enää tapa peittää arkkitehtien virheitä, hih! (LOL) Päinvastoin, vihreät seinät "heijastuvat positiivisesti kaupungin, rakennusten ja niiden rahoittajien IMAGOON", vakuuttaa "Berlin Bauen 2010".

    Tämä on jykevä tietopaketti.

    Laitapa kopiokone laulamaan, Akseli!

    T. Viipperä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että sentään! Kylläpä tuli taas tietoa, kiitos Viipperä ainakin "miljantristi" taas näistä. Voi kun itselläkin olisi tietämystä, jolla voisi olla avuksi. (Vaan ei ole, voin vain kirjoittaa näistä.) Onneksi joillain sentään on... ;)

      Tuli taas hiukan Saapuvaisempi olo. :)

      Poista
  3. Kiitos! On aina suuri ilo, kun voi olla hyödyksi. :)

    VastaaPoista
  4. Kerronpa tässä vielä, ennen kuin ryhdyn lauantaisiivoukseen, millaisia mielikuvia minulla on piipun ympärille tulevasta VERKOSTA!

    Ei siis mitään tuulessa heiluvaa kanaverkkoa, vaan piippuun kiinnitettävät heksagonaalisesti lävistetyt metallielementit, jotka parhaiten antaisivat vaikutelman hunajakennoseinämästä. Tilaaja voi itse määritellä, minkä vahvuisen tai kokoisen tai näköisen elementin hän haluaa, ja valmistaja tekee sitten sen mukaan. Voihan sitä pyytää KOEKAPPALEENKIN malliksi, että voi itse testata sen sopivuutta.

    Käsittääkseni levyt saa joko suorana tai VALMIIKSI TAIVUTETTUINA. No, piippuhan on pyöreä, joten sopivan taivutuksen laskeminen ei kai ole ongelma.

    Aivan huippua olisi, jos VÄRINKIN vielä saisi jotenkin "hunajaiseksi". Se välkkyisi hienosti corten-taustan punaista vasten... Ehkä jotain messingin tai pronssin sävyä. Tavallinen alumiini taitaisi olla vähän tylsää, vai mitä...?!

    Ja mitähän malleja tämä GLOBAALI MARKKINA tänään tarjoaa? Katsotaanpa. Googlaa KUVAHAKUUN hakusanat

    "perforated hole mesh hexagonal"

    Aika kivoja ja jännittäviä malleja on tarjolla pilvin pimein! Allianssin insinöörit voivat Akselin kanssa katsoa ja laskea, mikä parhaiten sopisi ja millaista silmäkokoa halutaan (se taas riippuu valitusta KASVISTA!) ja kuinka iso kukin elementti olisi.

    KUSTANNUKSET kannattaa neuvotella suoraan ja asiakaskohtaisesti kiinalaisen VALMISTAJAN kanssa! Bisnes siellä näet on ihan omaansa, aivan toista kuin lännessä. Hyvä neuvottelija saa tavaran ERITTÄINKIN edullisesti; mitään "listahintoja" ei ole, jos kiinalaiset toteavat että tätä asiakassuhdetta kannattaa arvostaa! Parhaan ja edullisimman TAIDEPIIPPUUN sopivan verkon saa Kiinasta.

    VERKKO tosiaan kannattaa tilata Kiinasta. Metalliteollisuus siellä on suurta ja kilpailu kovaa, joten laadussakin löytyy. Summittaisella otannalla näistä online-tarjokkaista pääsee jo aika hyvään käsitykseen siitä, mitä tarjolla on missäkin ja miltä se näyttäisi PIIPUSSA siinä kasvillisuuden yläpuolella. :)

    VastaaPoista
  5. Laitoin Akselille viikonloppuna sähköpostia. :)
    Voi tietysti olla, että jatkosuunnitelmat on ihan hyvällä mallilla, mutta linkkasin tän blogin ja tsempitin joka tapauksessa.

    Kun on kerta paras piippuehdotus. ;)

    VastaaPoista
  6. Hieno juttu! Tampere mukaan tähän urbaaniin viherrintamaan, se olisi paras tapa antaa luonnetta ja imagoa syntymäänsä tekevään LAATUKÄYTÄVÄÄN. Kyllä kai ne siellä Anna-Kaisankin porukoissa näyttävät Akselille "vihreätä valoa"- ainakin hengessä, kun johdon kahvipöydän ääressä piippukisasta keskustelevat, hih! ;)

    Tuli mieleen, että se KUSTANNUKSIIN varattu summa on aika pieni. Ei kai se maailmaa kaataisi, jos esim. hyvin näyttävän piipun takia kustannus sattuisikin ylittymään vaikka KOLMANNEKSELLA? Se on normaalia rakennusbisneksessä. Jos on hyvät perustelut, niin tarvittava raha kyllä löytyy.

    Katselin tässä ihan huvikseni, mitä hienoa MILANOSSA olisi tarjolla arkkitehdille ja viherrakentajalle, jos hänellä olisi käytössään avoin tili eikä kustannuksille kattoa. Täältä ne Berliinin tai Zürichin kaupunginpuutarhurit ja suunnittelijat ovat varmaan hakeneet inspiraationsa ja köynnöskasveilleen tyylikkäät METALLITUET.

    Ihan vertailun vuoksi mitä muut JULKISRAKENTAJAT parhaimmillaan tekevät, tässä yksi hauska vaihtoehto ja esimerkkejä tyylikkäistä kaupunkirakentamisen ratkaisuista. Hauska sana muuten tuo "street furnitures"!

    Jos nämä Tampereen uudet rakennuskohteet julistautuvat ihmisten OLOHUONEIKSI, niin totta ihmeessä silloin tarvitaan KALUSTUS olohuoneeseen, siis luomaan viihtyisyyttä ja edistämään sosiaalisuutta. Akselin työ minusta edustaakin ei varsinaisesti PIIPPUA eikä jätteenkuljetusputkea, vaan nykyaikaista KAUPUNKIKALUSTETTA.

    Hohtavan mehiläiskennon ("Indran verkon"!) ja vihreän tuoksuvan kasviryöpytyksen alle kuvittelisin kesäiltaisin kokoontuvan nuoria CITYIHMISIÄ piknikvarusteineen paukuttamaan SHAMAANIRUMPUA kimalaisten suristessa siinä ympärillä. Ja muutaman uhanalaisen perhosenkin! Hih! Go for it! :)

    Tämä Costacurtan sivu löytyy osoitteesta

    www.archiexpo.com/prod/costacurta-spa-vico/metal-woven-wire-fabrics-hexagonal-mesh-55013-1517956.html

    Tästä piipusta voi tulla Tampereen käyntikortti maailmalle, kun uutta LAATUKÄYTÄVÄÄ mainostetaan. Se ottaa asukkaittensa HYVINVOINNIN huomioon, siksi se on vihreä, kasvava ja muuntuva, täynnä yllätyksiä ja löytöjä pölyttäville hyönteisille, ehkä kiiltomadollekin kesäillan hämärässä... Olen muuten nähnyt sellaisia maalla elokuun iltapimeillä maakellarin katolla, ja nehän loistavat kuin pienet taskulamput! Biologit voisivat tietää, millä keinoin houkutella paikalle valaisevia tai muuten kiinnostavia hyönteisiä... ;-)



    VastaaPoista