Piippukilpailukuulumisia

(quickbima.com)

Hyvää Runebergin päivää!  Nom, nom. :D

Kyselin tuossa Suomisen Tapiolta mitä taidepiippukilpailuun nyt kuuluu. Siellähän oli ollut kaksin kappalein ohjausryhmän kokouksia (perjantaina ja maanantaina) ja tietenkin olin kiinnostunut kuulemaan kuulumisia.. Itselläni ei ollut aavistustakaan mitä ohjausryhmän kokous tarkoittaa, mutta ounastelin, että se voisi tarkoittaa vaikka kartoitusta siitä mihin suuntaan tässä nyt lähdetään kunkin ehdotuksen jatkokehittelyssä.

Sain jälleen varsin kattavan ja yksityiskohtaisen vastauksen, sellaisen, jota tällainen tavallinen ihminenkin ymmärtää. Hienoa!! JEE!

Tapion mukaan keskustelut ohjausryhmässä koskivat pitkälti juuri teknisiä kysymyksiä ehkä siitä syystä, että taiteilijajäsenet eivät ole mukana ohjausryhmässä. On kuulemma mahdotonta ennakoida mikä piipuista olisi vahvoilla.

Leikkaa/liimaa/referoin Tapion tekstiä tänne. Hirveästi sitä ei tosin tarvi referoida, kun on niin ytimekästä jälleen. Miten minä en millään saa aikaiseksi niin ytimekästä tekstiä...löpisen ja jaarittelen ja rönsyilen millon mihinkin... Niinku just nyt... :D
Mainittakoon tämänkin tekstin yhteydessä, että Tapio kommentoi enemmänkin omissa kuin työryhmän tai museon nimissä.

No niin, asiaan.Vihersuunnitelmaa joudutaan työstämään eniten tai ainakin siinä on runsaimmin avoimia kysymyksiä. Kaikilta pyydettiin kustannusarviota ja maalaussuunnitelmaa.

Myös Tapion mielestä corten-pinta sopisi vihervaihtoehtoon parhaiten, mutta jos piippua ei maalata, sen ainevahvuutta on kuulemma siinä tapuksessa jostakin syystä kasvatettava 1–2 mm. En itse asiassa edes ollut ajatellut, että Saapumisen arvoitus olisi jonkun muun värinen kuin corten-teräksen punainen.
Maalaustekniikka esimerkiksi on hankala, jos pinnassa on useita toistensa yli risteytyviä kuvioita, kuten Sinisiirtymässä. Piippujen maalaus toteutetaan vaakatasossa niin, että piippua pyöritetään rullien päällä ja pinta ruiskumaalataan siivu kerrallaan.

Lähiasukkaiden palautetta ja liikenneturvallisuuttakin pidettiin esillä.

Sinisiirtymä:
Sinisiirtymän osalta todettiin, että projektoreiden kohdentaminen piippuihin onnistuu niin, että syntyy vain lievää hajavaloa, ei häikäisevää efektiä. Santalahdessa se tosin edellyttää telezoom-objektiivin käyttöä.

Jani Ajo on tehnyt videoesityksen Sinisiirtymästä ja sen perusteella Sinisiirtymän liikettä vaadittiin hitaammaksi, jotta yleisvaikutelma säilyy rauhallisena. Jani oli jalostanut kuvioita ja tehnyt toiseen piippuun kokonaan uuden, Tapiosta ihan onnistuneen punasävyisen kuvioinnin.

Naistenlahdessa liikkuva kuvio assosioituu koskeen ja hitaaseen veden liikkeeseen, Santalahden ehdotuksessa tekstiiliteollisuuden lankoihin ja kuituihin. 

Oi pliis, eikö se voisi assosioitua koskeen ja veden liikkeeseen edes vähän vähemmän turkoosina? Turkoosi on kirkkaasti silmiinpistävin ja kylmin väri koko sinisen värin kirjossa. Ja varsinkin,  jos kerran Santalahteenkin on jalostettu punasävyinen "Sinisiirtymä.." Kuulostaa kyllä hyvältä, nuo liikkeen hidastuttaminen ja ei-häikäisevä -efekti.

Saapumisen arvoitus:
Saapumisen arvoituksen istutukset on helpointa toteuttaa maavaraisina. Santalahdessa tämä edellyttää kastelun ja kuivauksen suunnitelmaa, koska siellä maa-aines sijoittuu betoniseen kaukaloon. Maahan istutetut köynnökset kasvavat korkeintaan 15 metriin, mikä on huomioitava piippujen yleisilmeessä. Samoin se, että maksimikorkeuden saavuttaminen kestää useita vuosia.
 Onneksi se piippu pystytetäänkin pari vuotta aikaisemmin ennen kuin tunneli otetaan käyttöön ja varsinkin enne kuin tienoo saadaan viimeistellyksi.... Ja sen jälkeenkään ei ole muuta kuin aikaa... 

Mikäli käytetään runkoon kiinnitettäviä istutusaltaita, on ratkaistava pakastumisen, huollon, kastelun ja ruostumisen aiheuttamat ongelmat. Kasvillisuuden toivottiin laajenevan piippujen juurelle ja myös välittömään ympäristöön. Samaa mieltä. :)

Piippujen juureen jää muutaman metrin korkuiset vyöhykkeet, joihin teosta ei voi asemoida. Kasvillisuuden alustana toimiva teräsverkko tai vaijerit on mahdollista asentaa irti juuresta niin, että ne kiinnittyvät piippuun vasta ylempänä. Koska kasvillisuus ei peitä piippuja talvella, vaijereiden tai verkon kuviointiin pyydettiin kiinnittämään erityistä huomiota niin, että siitä tulee oleellinen teoksen elementti.
Noin 15 metriin saakka yltävät rakenteet eivät aiheuta tuulikuormaongelmia. Odotettavissa on selvitys kasvilajikkeista ja niiden kestävyydestä.

Tuli ja sade -ehdotus on kaikkein ongelmattomin. Lähinnä kuviot on vain asemoitava uudelleen, tehtävä tarkat värimääritykset ja valaistussuunnitelma.

Kaikilta pyydettiin siis helmikuun loppuun mennessä uudet suunnitelmat ja kuvat sekä lupa julkaista ne taidemuseon verkkosivulla jo ennen lopullista päätöksen tekoa 5.3. Kerrassaan loistavaa!!

Siinä oli piippukilpailun osuus.

Onhan tuossa hommaa Akselilla. Ja Janillakin kai.  Tsemppiä koitokseen kaikille ehdotusten suunnittelijoille!
Jan-Erikillä olikin jo melkein valmis paketti. Peukut sille. :) Odottelen mielenkiinnolla uusia havainnekuvia.
Janille esittäisin lähiasukastoiveen ja -vetoomuksen, että mites tuon turkoosin kanssa, että voisiko sitä yhtään miettiä... ;)
Ja Akselille, May The Force Be With You! :D Ja me liputetaan täällä Saapumisen arvoituksen puolesta aina vain! :)

Epäpiippukuulumisia:

No niin ei tässä varmaan sitten muuta tällä erää. Parin tunnin päikkäreitten jälkeen kirjoitutti huomattavasti enemmän kuin ennen niitä. Hyvät oli unet, vaikka pärisikin melkoisesti, kiitos vain kysymästä.. Ounastelen, että täällä tehtiin nyt vielä sitä lujitusta... ;)

Mitäs tunnelielämään muuta... Olen ollut havaitsevinani räjäytysten äänien muuttuneen... Siis paitsi, että ne tulevat tuolta kaukaa (eikä yhtään enää tästä alta JIHUU-JIHUU!!), ne kuulostavat erilaiselta kuin ennen. Melkein "näen" mielessäni miten se ääni vyöryy sieltä kohti tätä avonaista tunnelinsuuta. Ihan eri meiningillä kuin ennen puhkomista. Vaikka tunnelijärinät ovat kohdaltani nyt ohi (JIhuUjaHuRRaT!!) , niin silti tuo maanalainen elämä on kauhean mielenkiintoista. Tai sitten olen vaan jäänyt jumiin tähän tunnelielämääni. :D Muistin yhtäkkiä, että minun pappanihan olikin kaivoksilla töissä. Verenperinnöks sittenkin saatu?

Kettu kuittaa. :D

                                          -Anuliina

Ps. Ai niin, Rantatunnelin FB-sivuilla oli linkki  Tie & Liikenne lehden juttuun, saatesanoin: "Allianssiurakka innostaa ja lisää joustavuutta Rantatunnelin rakentamiseen. Lue lisää Tie & Liikenne -lehden uusimmasta numerosta (1/2015)."
Siellä oli kuva pohjoisen tieliikennetunnelin puhkomisestakin. Sellaisia minä olisin  toivonut tulevan sinne Rantatunnelin Flickriinkin... Kuvakaappasinkin kuvan tähän, niin on hieno.

Kuva Tie&Liikenne -lehdestä, numero (1/2015)