 |
| Sama se on minne menet, niitä on joka puolella. Raksoja. |
Raksoista (tässä tapauksessa tulevista) puheen ollen... Lueskelin ja katselin aamulla Eteläpuiston kaavoitussuunnitelmia. En ole asiaan hirmuisesti perehtynyt, kun tässä on ollut vähän muutakin. ;) Voin antaa vinkin.. se 'vähän muutakin' alkaa kirjaimilla TUN... :D Mietiskelin, etten oikeastaan edes tiedä mikä alue on varsinaista Eteläpuistoa.
Minähän en ole kotoisin ollenkaan täältä, ja tavattoman vähän on tullut hengailtua Eteläpuistossa tämän 16-vuotisen tamperelaisuutenikaan aikana. (Hengaako siellä yleensäkään ketään?) Nykyään, kun olen töissä melkein niillä huudeilla, liikun jonkin verran Pyynikillä, mutta en Eteläpuistossa siltikään.
Jaa, mutta käytiinhän me muuten joskus vuosia sitten toisinaan kaveriporukalla pelailemassa pesäpalloa siellä suunnattomalla hiekkakentällä... Yhden kerran sain pesäpallon suoraan otsaani heiluessani takakentällä. Putosin. Ihan meni tajukin hetkeksi. Ihmekös tuo, täysillä kuitenkin löi ihan aikuinen miesihminen senkin pallon. Onneksi ei käynyt pahasti. Tai no, miten sen nyt ottaa... ;)
Sepä saattaakin selittää aika paljon näitä minun aivoituksiani. Ahhahaha! Ei oo mitään vikaa-vikaa-vikaa... :D Oi niitä aikoja!
Taas ajauduin sivuraiteille... Mutta siis muualla eteläpuistossa en ole hengaillut. Ainakaan muistaakseni. Ei ole mitenkään erityisen luokseenkutsuva ollut tuo Eteläpuisto. Pyynikki, Pispala ja Tahmelan rannat kyllä.
Googlailin siis Eteläpuistoa satelliittikuvana: Valtava hiekkakenttä (jossa siis olen kokenut sangen dramaattisia hetkiä :D) ja puistoa... Seelake-suunnitelman mukaanhan puistoa ollaan kaavoittamassa. Täydennysrakentaminen on ihan ok, mutta saisivat kyllä hiukan miettiä sitä rantsua ja puistoa enemmän. Nykyisellään tuo puisto on kyllä vähän turha (??), mutta hiomalla vielä tuota Seelakea (kasvattamalla puisto-osuutta lisää) siihen saisi upean kaupunkilaisten virkistysalueeksi tarkoitetun puistonkin. Asiasta on Pelastetaan Eteläpuisto-sivusto ja lukuisia kirjoituksia, mm. tämä Jari Niemelän kirjoitus.
Ja itse asiassa täällä meillä tuo ranta on ollut tavallaan myös tyhjänpanttina. Tunnelin (ja Ranta-Tampellan) myötä se nyt sitten saataneen virkistyskäyttöön. Ainakin odotukseni ovat sen suhteen korkealla. Lasken sen isoksi plussaksi. Ranta-alueen.
Tulin siinä googlaillessani sitten ajatelleeksi, että olisiko satelliittikuvat päivitetty tähän meidän tunnelityömaa-aikaan. JA OLIHAN NE! Kuvat on sitten varmaan viime kesältä. Rantaviivaa on runsaasti puistojen tulla. ;)
 |
| Googlen satelliittikuvaa Naistenlahden tunnelityömaa (kesä 2014?) |
 |
| Googlen satelliittikuvaa Santalahden tunnelityömaa (kesä 2014?) |
 |
| Louhimaton osuus tunnelista Naistenlahti-Näsinkallio n.620m (21.2.15) |
 |
| Louhimaton osuus tunnelista Santalahti-Näsinkallio n.600m (21.2.15) |
Tuolla mittatyökalulla saa nopeasti kyllä useiden metrien heiton aikaiseksi, mutta suunnilleen reilu 1200m olis niinku louhittavaa enää kaikissa tunneleissa ja tunnelin osissa yhteensä. Wohoo!
Ja nyt sitten vielä tuo Tampella piippu. (Asiasta on käyty hieman keskustelua edellisen postini kommenteissa.) Sieltä tippuu kuulemma jo isompiakin murikoita. Eikä lähialueella tehtävät räjäytystyöt liity kuulemma mitenkään siihen. YIT räjäyttelee siinä ihan piipun takamaastossa. Seurannan mittatyökalun mukaan tunnelia louhitaan 130m:n päässä piipusta. Jos nyt eivät suorastaan aiheuta noita murikoitten putoamisia, niin kyllä kai noilla tärinöillä edesauttava vaikutus ropisemiseen kuitenkin on. En lähtisi kokonaan kieltelemään tärinöitten vaikutuksia.
Korjaisivat nyt joka tapauksessa piipun nopeasti (tai aloittaisivat edes) ennen kuin se saa purkutuomion. Hemmetti! Punatiilipiiput, NE ovat Tamperetta, jos jokin. Täytyy pitää niistä hyvä huoli. NIH. Ja siitä Akselin piipusta sitten tulevaisuudessa kanssa. ;)
Semmosta tänään miälempäällä.
-Anuliina
EDIT: Ja vielä Aamulehden juttu tiilenmurikoista: Tampellan tehtaan piipun alla kannattaa varoa päätään - Katso kuva
Ja EDITTIÄ 22.2.15: Sattumalta kävin sunnuntaina hengailemassa Tallipihalla veljeni ja tyttärensä kanssa. (Menkää sinne, siellä on aivan mahtavia putiikkeja auki ympäri vuoden!!! VOU!) Kuljeksinkin siis tuon nimenomaisen piipun ohi... En yhtään varonut päätäni, kun kuljin niin kaukaa. ;)
 |
| Tampellan tehtaan piippu Soukkapuiston kulmalta, 22.2.15 |
 |
| Espantorni ja Tampellan piippu, 22.2.15 |
 |
| Tampellan tehtaan piippu aidattuna, 22.2.15 |
Eipä siinä hirveästi ole tilaa ympärillä oikein millekään toimenpiteille. Eikä matka varsinaisesti päätä huimaa läheisiin työmaihinkaan. Että tuota.
Kävin äänestämässä Eteläpuiston puolesta. Ääniä juuri nyt 2852. VIELÄ EHTII ÄÄNESTÄMÄÄN helmikuun loppuun mennessä linkistä (www.etelapuisto.fi).
VastaaPoistaItse kannatan lämpimästi tuota Gretel Hemgårdin muotopuutarhaehdotusta, joka muuten oli kaupungin tilaus kesältä 2014. Siihen pitää tutustua tarkemmin, kunhan löydän sen netin kätköistä, jos se siellä vielä on. Mutta tajuan idean. Se antaa ryhtiä Engelin luomaan viherkäytävään ja siten keskustan koko imagoon, ja silti jää tilaa rakentamiselle jopa yli tilatun kerrosneliökiintiön. Puistoa ei saa myydä tonttimaaksi! On kaupungin asia kunnostaa se ja kehittää se alkuperäistä ajatusta toteuttavaksi vihreäksi arvoalueeksi.
Se "Seelake" on kauhistus, jopa "korjattuna"... Se edustaa hirviörakentamista, kaupungin sumeilematonta KAAPPAAMISTA kiinteistöbisneksen haltuun. Onko tämä todella sitä, mitä halutaan? Ahnetta laskelmointia?!
Aristoteleen mukaan KAUPUNKIRAKENTAMISELLA on nämä kaksi tarkoitusta: Sen on annettava ihmiselle sekä TURVAA että ONNEA. Vihreä "puutarha" kuuluu onni-osastoon yhdessä taiteen kanssa, asunnot taas turva-osastoon. Näkemys ei mielestäni ole vanhentunut! :)
Alvar Aallon nerokkuus oli siinä, että hän osasi yhdistää näitä aspekteja niin taitavasti ja törmäyttää niitä toisiinsa virkistäviksi yllätyksiksi omalla collage-tekniikallaan... IHMINEN ja ORGAANISUUS oli läsnä, ei kauhea massiivinen vyörytys kuten tämä Tampereen nykyinen monumentaalirakentaminen pitkin rantoja. Taloja tulee kuin turkin hihasta!
YMPÄRISTÖPSYKOLOGISTA näkökulmaa asiantuntijoista edusti Seppo AURA kirjoituksellaan "Eteläpuisto on pidettävä vihreänä". Tekniikan tohtori puhuu asiaa! ;)
Hän on jo vuonna 1982 julkaistussa kirjassaan "HUOMISPÄIVÄN KAUPUNKI" iskenyt asian ytimeen:
"Ympäristösuunnittelussa keskeinen huomio on huomispäivän kaupunkia rakennettaessa kiinnitettävä siihen vuorovaikutukseen, joka syntyy ympäristön ja ihmisen välille: niihin TOIMINNALLISIIN tekijöihin, joita ympäristö painottaa, ja niihin SISÄLLÖLLISIIN ulottuvuuksiin, joita ympäristö tukee. Kaupunkirakentamisen tavoitteiden perustaa ei täten etsitä abstraktilta pohjalta, vaan ihmisen todellisesta KEHITYSPROSESSISTA."
Käynnissä on siis eräänlainen INFORMAATIOSOTA, ihmisten ajatusten valloittaminen ennen kuin grynderit valtaavat rannikot. Tämä on hyvä tiedostaa. Samoin kuin ristiriita "Meidän Tampere" -kaupunkistrategian ja ASUKKAIDEN äänen kuuntelemisen välillä. Eli kuka on se ME?
Vielä viikko aikaa äänestää Eteläpuiston puolesta!
Sillä mä tuon linkin tuohon vähän niinku laitoin, kun on aikaa vielä jäljellä. ;)
VastaaPoistaMutta kuten sanoin, en ole tähän asiaan ollenkaan perehtynyt, jotenkin ounastelin, että se nyt vaan on tuo Seelake ja sillä sipuli. Mutta vielä on siis jotain tehtävissä...
"Salmen mukaan suuren yleisön huoli Eteläpuiston tulevaisuudesta on tiedostettu kaupungilla. Hänen mukaansa kuntalaisten kannattaa tehdä tulevasta kaavasta kirjalliset muistutukset kaupungille – sitten kun kaava on esille pantu. Adressit ja yleisötilaisuudet eivät pelkästään riitä tahdon ilmaukseksi. Eteläpuiston kaavoitus alkaa maaliskuussa osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkistamisella."
PS. Olitkos NALKALAN kentällä? Ei ole minullakaan kovin hyviä muistoja sieltä. Kerran koulun urheilutunnilla tulin pamauttaneeksi pesäpallomailalla syöttäjää suoraan otsaan niin että tämä putosi tajuttomana tantereeseen. Ei siitä herännyt, vaan opettajan piti kutsua sairasauto ja tyttö vietiin paareilla sairaalaan.
VastaaPoistaJa ne talviset urheilutunnit sitten! Ne kentän laidalla sijaitsevan hikisen pukukopin aromit ja hajut... Jossainhan sitä piti olla kylmää pitämässä, kun en osannut luistella. Hah-hah!
Ne pesäpallon säännöt eivät vieläkään ole selvinneet minulle täysin... Homma jäi mysteeriksi. niin myös Sotkamon Jymy ja Vimpelin Veto... VETO? Hi-hi-hii, en kestä! Ihan kyyneleet valuvat ja sattuu, kun nauran. Äh-häh-hää! (Laugh-Out-To-Death)
Koulu sijaitsi siinä Klingendahlin vieressä Hämeenpuistossa (Tampereen Tyttölyseo, nyk. Pyynikin koulu).
Hihihi.. :D En tiedä onko se kenttä Nalkalan kenttä vai mikä, mutta se iso hiekkakenttä siinä Klinkun kupeessa. Siellä harrastetaan nykyään kaiketi agilityä ja pesäpalloakin. Ehkä.
PoistaEi ole herkkua saada sitä palloa otsaan. (Been there, done that.) Mutta että ihan mailasta... HUU.... Urheilu ON vaarallista!
Äläs nyt yhtään siellä...hihhi... :) Minä olen kotoisin sellaisesta pikkukunnasta, jossa pelattiin pesistä. Säännöt mulla kai kuuluu olla hanskassa, kun isä taisi tuomaroida niitä pelejä ja olin mukana. Ja tätini kanssa olen ollut myymässä kahvia pesispeleissä. Mutta en minä itse siis pesistä ole oikein kunnolla pelannut. Kivaa se kumminkin on, sillai epäoikeastikin pelata. :)
...ja tuosta Alvar Aallosta piti sanomani, että minulla on muutama erasmus-arkkitehtiopiskelija-ystävä Espanjasta, ovat siis opiskelleet tuolla TTY:ssä (ent.TTKK) vuosituhannen alussa. (Tai nykyään ne on jo ihan oikeita arkkitehtejä, ei enää opiskelijoita ollenkaan.)
VastaaPoistaVarsinkin yhdelle heistä Aalto oli ja on varsin voimallinen esikuva. (Nimesi poikansakin myöhemmin Alvaroksi. :D) Hänen töissään on hyvin paljon aaltomaisia vaikutteita. Ja voi kuvitella, ettei se ole kovin tavanomaista tuolla Välimeren maissa.
Kysyntää kyllä on. ja Panamaankin asti hän on suunnitellut töitä. Tavallaan meidän Aallon jalanjäljissä. Vähänks hienoa. :)
Ai, jännittävää! On merkillistä, että Alvar on suuri esikuva ja idoli melkein missä päin maailmaaa tahansa. Nuoret arkkitehdit, sukupolvesta toiseen, tekevät retkueina "pyhiinvaelluksia" Suomeen tutkimaan Aallon töitä (olen itsekin nähnyt muutaman parven toivioretkeläisiä, kun asuin parikymmentä vuotta siinä Aallon talon lähellä Munkkiniemessä!).
VastaaPoistaKuinka monta kilpailua Aalto voittikaan, mutta kuinka monta niistä jäikään toteuttamatta ja lunastamatta erinäisten "vikojen" vuoksi. Aallolla ei ollut rahaa maksaa toimistonsa työntekijöille, jotka olivat ulkomailta saapuneet mestarin oppiin, mutta kukaan ei lähtenyt pois vaikka palkka taas kerran jäi saamatta. Sellaista oli työ Suomessa.
Sitten jos tilaus jolloinkin toteutui, riemu oli suuri kun kurjuus päättyi: Alvar tuli toimistoon vasaran ja paksun rahanipun kanssa, iski setelit isolla naulalla kiinni ilmoitustauluun ja sanoi: "SIINÄ ON, POJAT! OTTAKAA JA JAKAKAA!" Mestari ei nyperrellyt raha-asioiden kanssa. Hän loi. :)
Vallitseva arkkitehtuurin paradigma Suomessa on ollut ja on abstrakti, rationaalinen, teknokraattinen, tunteesta etäännyttävä. Eliel SAARINENKIN joutui oikomaan voittanutta kilpailutyötään Rautatieasemasta teräväkulmaisemmaksi ja aksiaalisemmaksi, koska se koettiin liian ekspressiivisenä ja kansallisromanttisena.
RATIONALISMI sanelee, millaista Suomessa saa tehdä. No niin, lasilaatikoita todella ylistettiin, kun niitä alkoi ilmaantua maisemiin (Sanomatalo, Nokia ym.). Ne juuri ovat sitä Le Corbusierin propagoimaa KOVAA arkkitehtuuria, joka pohjaa "valossa kylpeviin suuriin primaarimuotoihin, joiden antama kuva on selvä ja havainnollinen ilman kaksinaisuutta". Ne edustavat abstrakteja, ikuisia, staattisia, universaaleja ARVOJA. ("Saapumisen arvoituksen" esikuva-innoittaja De CHIRICO teki näistä "arvoista" juuri niitä uhkaavia, painajaismaisia kaupunkimaisemiaan, oman METAFYYSISEN tyylinsä: yksiarvoisuudesta tulee ainakin minun mieleeni fasismi, totalitarismi, inkvisitiolaitos! Ihminen on hämmentynyt, nappulaksi tai keilaksi pelkistynyt VARJO näissä Chiricon kuvissa, täynnä kysymyksiä MONIEN ARVOITUSTEN EDESSÄ. Moniarvoisuus on "moniarvoituksellisuutta"!)
"Sinisiirtymä" on uhkaavan lähellä rationaalisen yltiöteknokraattista julistusta, tätä ns. "supermodernismia". Näin tässä pari viikkoa sitten seuraavanlaisen unen:
Olen lapsuuskodissani, siellä Armonkalliolla. Päiväpeiton päälle oli lennähtänyt voikukanhaituva tai sen tapainen. Turkoosina se loisti siinä ruskean peiton päällä. Siisteysfriikkinä ihmisenä toimin heti: Nyppäisin esineen, pyöritin sen palloksi sormenpäissäni ja olin jo näpäyttämässä roskikseen, kun huomasin peitolla KAKSI samanlaista turkoosia "laskuvarjoa" osittain päällekkäin. No, kaapaisin ne, mutta mitä ihmettä: jostain niitä oli ilmaantunut jo kämmenenkokoinen ala peitolle. Silloin aloin jo huutaa: "Hei, mitä tää on?! Mistä näitä oikeen tulee? HEI, TULKAAN KATSOMAAN!" Ovi lävähti auki, ketään ihmistä ei tullut, tuli vain tuulenpuuskan työntämä VALTAISA PILVI niitä sinisiä ja turkooseja "laskuvarjoja" koko oven leveydeltä. Muistan heränneeni tukehtumisen tunteeseen.
Ajattelin, että en kertoisi tätä sinulle ja ruokkisi mahdollista "etiäisen" tunnetta piippukilpailusta, mutta kun tuli Aallosta puhe ja tästä RATIONALISMIN hyökyaallosta Tampereen kaupunkirakennustaiteesta, niin kyllähän tällainen julmettu kauhu sielun valtaa! Mutta jos AALLON voittajateoksia pystyttiin noin vain sivuuttamaan ja mitätöimään ja korvaamaan "siistittyä makua" edustavilla toisilla tai kolmansilla teoksilla, niin ei ole kai kovin kumma juttu mitätöidä yksi "Sinisiirtymäkään", jos se sattuisikin voittamaan. Voi kertoa, että tällaisia "erehdyksiä" on ennenkin tapahtunut, HIH! :)
Jatkan vielä tätä asiaani arkkitehtuurista. Tiesitkö, että Suomessa Alvar AALTO yhä vieläkin edustaa "vastavirtaa", vaikka nimi ja maine kyllä kelpaavat huomiotalouden kulissiksi?
VastaaPoistaOrgaanisella arkkitehtuurilla ja "eletyllä tilalla" vs. geometrinen tila on vastustuksesta huolimatta pieni mutta nimekäs seuraajakuntansa Suomessa. Luonnon tuntua ja vapaata kompositiota edustavat komeasti esim. Raili & Reima PIETILÄ. (Ai niin, tiedätkö mikä oli "Viljasen siilo"? Kalevan kirkko, hi-hih!)
Kun sinäkin pidät KIVISTÄ, niin otetaanpa esiin tapaus "KIILLEMOREENI". Pietilät voittivat tämännimisellä ehdotuksellaan tasavallan presidentin virka-asuntoa koskevan kilpailun 1984. MÄNTYNIEMI on Aallon henkeen tehty orgaaninen, maastoon sovitettu, luonnonmuodoillaan emootioita herättävä ja moniaistisuutta ruokkiva hyvin "suomalainen" tila, tasavallan YKKÖSASUINTALO, voisi sanoa!
Miten Pietilöiden kollegat arvostivat saavutusta? Riemuitsivatko?
"Epäonnistunut." "Skandaalimainen." "Irrationaalinen." Tällaisia ääniä kohosi keskustelun laineilta... Ehkä joku pitikin, mutta katsoi paremmaksi olla hiljaa. Odotettiin ensin "virallista" kritiikkiä. Sellainen tulikin.
Pirkko ESKOLA teilasi "Arkkitehtiuutisissa" Pietilöiden työn julmin ja selväsanaisin lausein. En olisi lukemaani uskonut, mutta kirjasin sen ylös muistikirjaani etten unohtaisi. Kyytiä saivat talon MINERAALISET MUODOT: "primitiivistä metsäläisyyttä!" Suora lainaus:
"Minun mielestäni voittanut ehdotus on paitsi kuvottavaa epäarkkitehtuuria myös säälittävän vanhanaikainen. Mitä tämä teos kertoo nykyajasta? Eikö alkeellista luontosymboliikkaa edustavan kaupallisen turistimagneettiarkkitehttuurin aika päättynyt jo Dipoliin?"
Tuli siinä Aaltokin tölväistyä nurin kollegiaalisen kritiikin piikkinuijalla! :D KATEUS se on kauhea sairaus näillä perukoilla. Dipoli voi erittäin hyvin, myös Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuvat campuksensa kunnossapitämiseen talkoovoimalla, rahastahan sielläkin on suuri pula ja henkilökuntaa vähennetty aika dramaattisesti...
Mutta annetaanpa ääni taas Eskolalle! Irvailua saavat osakseen talon "ekspressiivinen pursottelu" ja piittaamattomuus talon merkityssisällöstä:
"Vai halutaanko todella kertoa, että meidän presidentti on vailla valtaa oleva metsän kätköön vetäytynyt ekshibitionisti?"
Siinä se tuli: LUONTO vs. VALTA ja vallan kuvat, mitä ne milloinkin sattuvat olemaan: lasilaatikoita, pilvenpiirtäjiä, ärhäkkäitä tippaleipäliittymiä. Ja miten metsän keskellä voi olla ekshibitionisti? Kenelle?
Hesarin haastattelussa Pietilät tiivistivät visionsa lauseeksi: "RAKENNUS ON ITSE LUONTO." Niin häikäisevästi sanottu! Ei selityksiä. Luonto saa puhevallan Mäntyniemessä. Mutta tämä ei kelpaa Eskolalle: Se on "ontolla nationalismin puuhevosella ratsastamista, joka on jo muualla hylätty". Ihanko totta? Pitäisikö koko Suomen kansan nyt tuntea HÄPEÄN tunteita, kun presidentti on taantunut juoksemaan metsässä alasti ja pallit heiluen? Sille olemattomalle EUROOPPALAISELLE yleisölle, joka nyt tirskuu ja nauraa?
Tällä on nyt vähän yhteyttä PIIPPUKISAANKIN. Uskaltavatko "pylväät" nousta tekno-rationalismin valtavirtaa vastaan ja liputtaa teoksen puolesta, joka on rohkeasti "orgaaninen", "primitiivinen" ja "ekspressiivis-romanttinen"? Eli niitä vihattuja EMOOTIOITA herättävä? Sepä jää nähtäväksi.
Tämä kritiikki ilmestyi otsikolla "Keisarin uudet virka-asunnot" (AU 10/84).
Sitä ei kannata lukea. Mutta sen sijaan luepa (ja lähetä arkkitehtiystävillesikin!) Newcastlen yliopistossa opettavan AT Kati BLOMin oppinut artikkeli tästä julkisuutta saaneesta törkeästä "Kiillemoreeni"-kritiikistä ja mitä se kertoo suomalaisen arkkitehtuurin tilasta. Artikkeli on vuodelta 2013.
www.academia.edu/3271670/Pietilä_s_crystal_for_the_Finnish_President
Piippujännityksessä (joka hiljalleen kohoaa...)
T. Viipperä
No, äläs muuta sano, piippukilpailun ratkaisuajankohta häämöttelee jo. ÄÄK!
PoistaOletetaan nyt kuitenkin, ettei unesi ollut mikään etiäinen... Ehkä se onkin vain jälkipeliä tästä koko alustavasta Sinisiirtymä-Saapumisen arvoitus -mittelöstä. ;)
Kauheaa vääntämistä näistä aina käydäänkin. Vaikka niin se taitaa olla, että kaikella taidesuuntauksella on aina oma kannattajakuntansa. Omaa puolustetaan henkeen ja vereen ja vastustajaa sivalletaan sitten varsin kärkkäinkin sanakääntein. (Niinkuin nyt nuo Pietilät- kollegansakin osoittaa.)
Voisinkin tässä lomalla alkaa väsätä jotain banderolleja Saapumisen arvoituksen puolesta. "SAAPUMISEN ARVOITUS ON ITSE LUONTO." ;D ...tai vastaavaa... No en ala. Mutta hiukan alkaa kyllä kuumottaa jo.
Ne parannellut ehdotukset pitäisi tulla julkaistuksi 5.3. Tai niin oli ainakin puhe Tapion kanssa. Huijjui!
GO AKSELI!