9000 -CHECK!

Anuliina kiittää :)

Ohops, viime yönä rapsahti 9000 kävijän raja rikki. Kiitos vaan kaikille kävijöille, olette sitten kohtalontovereita, tunnelikansaa, muita asiasta kiinnostuneita tai satunnaisia ohikulkijoita.

9000. Melkein pyörryttää. Hirmuista haipakkaa täällä näinä päivinä, siis alkutaipaleeseen verrattuna. Edellisestä tuhatluvusta ei ole kuitenkaan kulunut kuin kolme viikkoa ja pari päivää päälle. Mahtaako siis 10 000 raja paukkua ennen kuin blogilla on vuosipäivä? Nähtäväksi jää, olen muuten kirjoittanut ensimmäisen tunneliblogitekstin 29.11.2013. 

Tänään minulla ei ole juuri mitään tunnelielämää koskevaa uutisoitavaa, muuta kuin että huudeilla paukkuu. Aika kovastikin. Huomaan, että toisinaan tänne lipsuu muutakin asiaa kuin varsinaista tunneliasiaa. Toisaalta, tämä blogihan kertoo tunnelielämästä, minun tämänhetkisestä elämästäni. Ja kuuluu siihen tietysti tavallaan hiukan jotain muutakin kuin tuo tunneli. Uskokaa tai älkää, mutta kuuluu siihen. :D

Tänään minulta kysyttiin töissä kannattaako Armonkalliolle tulla asumaan, että olisi mahdollisesti vuokrakämppää tarjolla. Että miten tuo tunneli mielestäni vaikuttaa... Kannataako skipata kämppä vai ei? Mietin hetken mitä sanoisin... Sanoin, että saattaahan sinne vielä (tiedän siis osoitteen) poran pärinä kuulua, täriseekin varmasti, sekä ikkunat että astiat, mutta ei ehkä enää paria kuukautta kauempaa. Että Armonkallio on kuitenkin niin ihastuttava asuinpaikkana, että ei tuon tunnelin kannata antaa vaikuttaa, jos asunto muuten miellyttää.

No, tapasin kotimatkalla naapureita, yhden ex-naapurin ja yhden nykyisen. Vaihdettiin vähän tunnelielämäkuulumisia. Kerroin, ettei minua häiritse enää oikeastaan juurikaan mikään. Siis siinä määrin, että jaksaisin ahdistua tai olla pahoillani. Ja, että kohta (toivottavasti) ei pärise, tärise tms. enää ollenkaan, kun tunnelit puhkotaan. Seuraavaksi keskustelussa kuultiin lause: "Katso nyt, on ne taitavia, ne on saaneet Anuliinan pään kääntymään."

Jäin miettimään jälkeenpäin olenko sittenkin liian optimistinen?! Haittaako tuo tunneli kuitenkin enemmän kuin minä ajattelen? Onko mielipiteeni vääristynyt sen keväisen ruljanssin jäljiltä? Ehkä en vain tajua, että tunnelityöt oikeasti häiritsevät ihmisiä, ainakin niitä "normaaleita," epätunnelielämä-ihmisiä? Olenko vain niin tottunut näihin ääniin yms., etten osaa ajatella niitä häiriötekijöinä?
En tiedä. Ehkä niin onkin. Ehkä ei ole. Ei minun pääni ole mihinkään kääntynyt.  En oikeastaan edes ymmärrä mihin sitä olisi pitänyt kääntää..  Tällä hetkellä en yksinkertaisesti vain kärsi tunnelitöistä!
Olen maininnut useita kertoja, että tämä tunneliasiain hoitoon ryhtyminen on minulle hyvin poikkeuksellista. Olen yleisesti ottaen tyytyväinen asioihin, ei ole tapaistani napista ihan pikku jutuista. Kevät ei ollut sellainen -pikku juttu. Jos se on jäänyt jollekin epäselväksi. ;) 

Lasini on siis yhä puoliksi täynnä. Ainakin tällä hetkellä. Eikä se ole minusta huono asia ollenkaan.

Olen puhunut. Ja optimistinen.
                                                -A.